Hääkuvat kertovat tarinoita

22.06.2011

Hääkuvat kertovat paljon oman aikakautensa hengestä ja muodista. Lukijamme kertovat omien äitiensä hääotoksista.

Yöllinen soutelu

Maria os. Korhonen, 26, ja Usko Toikkanen, 27, vihittiin Konneveden kirkossa 8.7.1951.

Tytär Riitta Lehtonen, 55, Karkkila.

”Kuva on otettu Keitele-järvellä, jossa vanhempani viettivät koko hääyön. Isällä on tumma puku, äiti on vaihtanut juhla-asun mustaan pliseerattuun hameeseen ja valkoiseen puseroon. Pukukankaita oli tuohon aikaan vaikea saada ja ne olivat kalliita. Hääpuku oli valkoista sorsettia, pitkät pussihihat ja kellotettu helma. Kengät saattoivat olla paperiakin. Hääpuku jatkoi uusille käyttäjille, lainasi sitä siskolleen hääpuvuksi ja myöhemmin myi sen rippipuvuksi.
Kauneusihanne oli erilainen ja luonnollisempi kuin nyt. Äitini pukeutuminen oli tarkkaa, hiuksia kiharrettiin, mutta muuta ehostusta ei käytetty. Ensi kesänä täyttyisi 60 vuotta yhteistä taivalta. Nyt viimeiset neljä vuotta he ovat asuneet terveydellisistä syistä eri hoitoyksiköissä. ”


Tekokuitua ja isot kuviot

Pirkko os. Mäkitalo, 25, ja Seppo Isohanni, 25, vihittiin Göteborgissa talvella 1975.

Tytär Susanna Isohanni, 40, Espoo.
”Asuimme kolme vuotta Göteborgissa, jossa vanhempani olivat Volvon tehtailla töissä. He päättivät mennä naimisiin maistraatissa. Hääjuhla oli Göteborg-Fredrikshavn-risteilyllä. Olin mukana nelivuotiaana morsiustyttönä. Parhaiten muistan tosihienon karvahattuni.
Äidin mustakuvioinen tekokuitupuku oli monikäyttöinen, hän piti sitä paljon juhlissa. Minäkin leikin usein sen kanssa hienoa naista.
Vanhemmat näyttävät onnellisilta kuvissa. Harmi, ettei muita hääkuvia ole, pokkarikuvat alkavat haalistua. Asut kertovat ajasta, kelsiturkit viimeistelevät 70-luvun fiiliksen. Palasimme Suomeen, isä valmistui matematiikan opettajaksi ja muutimme Laihialle. Äiti oli pitkään kotona, koska syntyi vielä kolme lasta. Hän opiskeli terveydenhoitajaksi.
Isäni on uuden polven miesmallia, eli hän on osallistunut kodin- ja lastenhoitoon. Meillä on aina halailtu ja pussailtu, vanhemmat juhlivat aina hääpäiväänsä. He pitävät suhdettaan arvossa. Se välittyi meille lapsillekin. Isäni on maailman rauhallisin ja lempein, äiti on säpäkkä ja tarmokas.”



Teksti Reija Ypyä


Lue lisää lukijoiden tarinoita vanhempiensä hääkuvista Kodin Kuvalehdestä 13/2011.

Kerro myös omien vanhempiesi hääkuvasta keskustelupalstallamme.






Kommentit


  • Kirjoita numeroina ilman välilyöntejä
    neljä viisi neljä



Uusi käyttäjä?   Rekisteröidy
 
Ongelmia kirjautumisessa?








Keväässä minulle tärkeintä on...


Tulokset | Aiemmin kysytyt