Henna on koukussa pyykinpesuun:
Henna innostui pyykinpesusta odottaessaan esikoistaan Idaa, nyt 11. Perheeseen kuuluu heidän lisäkseen mies, 8-vuotias tytär ja kaksi koiraa.

Jyväskyläläinen Henna Myllärinen, 35, rakastaa pyykinpesua, mutta ei sentään pese puhtaita vaatteita. Vielä.

Mikä pyykinpesussa sytyttää?

Puhtaan pyykin ja pesuaineen tuoksu, joka valtaa hyvällä tuurilla koko kodin. Rakastan myös pyykkien ripustamista. Kun ne on ripustettu hyvin oikaistuina, ne on myös helppo silittää. On ihanaa, kun mytyssä pyykkikorissa olleet pyykit saa puhtaiksi ja sileiksi.

Pyykkiä pestessä tulee turvallinen ja äidillinen olo. Silittäminen on omaa aikaani.

Milloin löysit rakkauden pyykinpesuun?

Esikoista odottaessani pesin ja silitin innoissani vauvanvaatteita. Siitä se on jäänyt päälle. Tykkään pukea tyttäreni kauniisti ja silitän kaikki lasten vaatteet alusvaatteita lukuun ottamatta.

Vanhempieni eron jälkeen asuimme siskoni kanssa isän luona. Pyykin peseminen jäi meille tytöille.

Henna opettaa tyttärilleen, kuinka pyykki pitää ripustaa.
Henna opettaa tyttärilleen, kuinka pyykki pitää ripustaa.

Mikä on lempipyykinpesuaineesi?

Sen pitää tuoksua raikkaalta. Nyt lempituoksuni on Arielin pyykinpesuaine. Ennen tykkäsin lotrata voimakkaan tuoksuisilla huuhteluaineilla ja koko koti tuoksui ihanalta. Se loppui mieheni allergiaan, jonka vuoksi meillä pestään tietyillä, hyväksi havaituilla pyykinpesuaineilla.

Kierrätän pieneksi jääneet lastenvaatteet ystävilleni, ja hekin tunnistavat meidän pesuaineemme tuoksun.

Kuinka usein peset pyykkiä? Lähes joka päivä. Jaksan harvoin odottaa, että kone tulisi täyteen. Valitsimme nykyisen pesukoneemme energiatehokkuuden perusteella, koska tiesin, kuinka usein pesen pyykkiä.

Isommat määrät pesen mieluiten viikonloppuisin tai saunapäivän yhteydessä, jolloin saunan jälkilämpö kuivattaa pyykin nopeammin.

Kuinka pitkälle olet valmis intohimosi takia menemään?

Näin televisio-ohjelmassa pakkomielteisen naisen, joka pesi puhtaitakin pyykkejä. En ole vielä niin pitkällä.

Mutta jos suosikkimekko on likainen, saatan pestä pelkästään sen. En tykkää käyttää samaa vaatetta monta päivää peräkkäin. Tahdon puhtaat, kauniit ja silitetyt vaatteet.

Mikä on ihanin pyykkäysmuistosi?

Vietin lapsuudessa paljon aikaa mummilassa. Vedimme lakanat yhdessä mummin kanssa, kiskoimme päistä, rullasimme ja taittelimme lakanan kaappiin. Mummin kanssa silitimme pyykit yhdessä ja viikkasimme kauniisti.

Lue Hennan Pakkomielteitä-blogia täällä.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2015.

Hennan vinkit pyykkääjälle

1. Älä anna tahrojen kuivua, vaan pese tai liota vaate heti. Jos vaatteelle tippuu ruokaa, pese se välittömästi, jottei tahroja jää.

2. Suosi sappisaippuaa. Se on tehokas tahranpoistaja, ekologinen ja riittoisa.

3. Käytä nestemäisiä pesuaineita, ellet tahdo vaatteisiisi valkoisia pesuainejäämiä. Nestemäiset myös tuoksuvat pulvereita voimakkaammin.

Kysely

Silitätkö kaikki vaatteet?

Vain ne, jotka on ihan pakko.
Vain ne, jotka on ihan pakko.
58.2%
En tietenkään. Kyllä ne päällä oikenevat.
En tietenkään. Kyllä ne päällä oikenevat.
22.0%
No en alusvaatteita ja sukkia.
No en alusvaatteita ja sukkia.
13.3%
Tietysti.
Tietysti.
6.2%
Ääniä yhteensä: 127
Vierailija

Henna on koukussa pyykinpesuun: "Silitän lasten kaikki vaatteet"

Kauhistuttaa ajatella kuinka paljon vettä rouva kuluttaa pyykin pesuun ja kuinka suuria määriä kemikaaleja hän kuluttaa. Jos pesuainetta käyttää oikean määrän, niin siitä ei pitäisi tuoksu levitä pitkin kämppää. Ei voi olla terveellistä käyttää niin paljon pesuainetta tai huuhteluainetta. Ei ihme jos allergia puhkee.
Lue kommentti
Astma ja mcs, hajusteet vievät...

Henna on koukussa pyykinpesuun: "Silitän lasten kaikki vaatteet"

Hajustetuilla pesu- ja huuhteluaineilla varmistaa sen, että koko perheen kemikaalikuorma kasvaa 24/7, mitä pienempi lapsi, sen herkempi elimistö - myös lemmikit kärsivät, miettikää koiran tarkkaa hajuaistia ja perheessä jatkuvasti leijuvia hajusteita! Siinä sivussa tulee hajusteilla kiusattua muitakin: koulussa, työpaikalla, bussissa jne., allergikot, astmaatikot ja kemikaaleille herkistyneet voivat joutua hajusteista jopa hengenvaaraan. Hajusteet on suunniteltu pysymään tekstiileissä tiukasti...
Lue kommentti

Lintulan luostarissa tunnetaan superruuat. Nunna Nektaria hoitaa yrttimaata ja valmistaa sen sadosta vahvistavaa teetä.

Kiire katkeaa heti luostarin portin sisäpuolella. Valkoisen kirkon ympäristö on luonnonkaunis, ja raikas ilma tuntuu hyvältä hengittää. Näin ajattelee nunna Nektaria, joka on asunut 20 vuotta Heinäveden Lintulassa, pohjoismaiden ainoassa ortodoksisessa nunnaluostarissa. Hänen kuuliaisuustehtävänsä on vastata luostarin yrttiviljelmistä.

Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946.
Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946.

Lintulan hyvin hoidetuilla yrttimailla kasvaa kolmisenkymmentä yrttiä komeasta valerianasta moniin minttulajikkeisiin. Yrttiviljelystä on viime vuosina tullut yhä tärkeämpi elinkeino luostarille. Lintulassa tehdään teesekoituksia, superruuista käyviä viherjauheita ja uusimpana luonnonkosmetiikkaa.

Nuoret poimulehdet sopivat salaatteihin.
Nuoret poimulehdet sopivat salaatteihin.

"Luostarimme edesmennyt johtaja, äiti Marina kasvatti selleriä ja kuivatti sitä hieman myytäväksi. Häneltä sain tehtäväksi sellerimaan hoitamisen, ja vuosi vuodelta viljelmät ovat laajenneet. Ehkä minulla on multasormi", Nektaria arvelee.

Lintulan tarhassa viihtyvät muun muassa karjalanminttu, viherminttu ja suklaaminttu, joka maistuu After eight -konvehdeilta. Jopa Kreikan Athos-vuorelta munkkiluostarista saatu minttulajike viihtyy eteläsavolaisessa maassa.

Minttua käytetään muun muassa luostarin iltahetkiteehen.
Minttua käytetään muun muassa luostarin iltahetkiteehen.

Viljeltyjen yrttien ja kasvisten lisäksi nunnat keräävät luostaria ympäröiviltä niityiltä villinä kasvavaa nokkosta, vuohenputkea, maitohorsmaa, mesiangervoa, poimulehteä, puna-apilaa, siankärsämöä ja voikukan lehtiä. Niitä kuivataan myyntiin sekä käytetään luostarin keittiössä.

Luostarin yrttisekoituksia varten nunnat keräävät myös villikasveja.
Luostarin yrttisekoituksia varten nunnat keräävät myös villikasveja.

Elämänmuutos viisikymppisenä

Nunna Nektarian tie luostariin alkoi pienestä eteläsuomalaisesta maalaiskunnasta. Hän omaksui kristilliset arvot luterilaisilta vanhemmiltaan niin, että Raamattu oli jo lapsena hänen lempikirjansa. Aikuisena hän opiskeli yhteiskuntatieteitä, solmi pitkän avioliiton, sai neljä lasta ja teki uraa julkisella sektorilla hallinto- ja kehittämistehtävissä.

Lasten aikuistuttua hänellä oli aikaa syventyä miettimään, miten hän haluaa loppuelämänsä elää. Ortodoksinen usko vetosi Nektariaan, mutta uskontokunnan vaihtaminen ei tuntunut olevan tarpeeksi.

"50-vuotiaana aloin miettiä, voisiko minusta tulla nunna. Rippi-isäni rohkaisi minua, joten otin yhteyttä Lintulan luostariin, missä minut toivotettiin tervetulleeksi", Nektaria kertoo.

Hän jätti taakseen työn ja kodin, sai uuden nimen sekä tehtävät luostariyhteisössä. Lapset olivat iloisia äitinsä onnesta.

"Heidän mielestään luostari on hyvä paikka minulle", Nektaria sanoo.

Aikaiset herätykset ja sääntöjen omaksuminen tuntuivat Nektariasta luontevilta.

"Jumalanpalvelukset aamuin illoin ovat minusta arjen ihanuutta. Koska olen rakastanut aina kasveja, yrttimaa on erityisen mieleinen kuuliaisuustehtävä."

Yrttimaan hoitaminen on Nektarialle mieluinen tehtävä.
Yrttimaan hoitaminen on Nektarialle mieluinen tehtävä.

Voimaa viherjauheesta

Lintulassa eletään ulkoisesti vaatimatonta elämää. Päivää rytmittävät jumalanpalvelukset, ruokailut ja kahvitauot.

Yhteisten rutiinien välillä Nektaria tekee kuuliaisuustöitään, joita ovat luostarin matkamuistomyymälän hoitaminen, ikonimaalaus, keskustelut matkailijoiden kanssa, yrttiviljelmien hoito ja tuotteiden valmistaminen kasveista.

Puutarhan tuotteita myydään luostarin kaupassa.
Puutarhan tuotteita myydään luostarin kaupassa.

"Päivät ovat erilaisia. Joskus voin maalata koko päivän, toisinaan taas voin olla tarpeen mukaan pellolla tai kaupassa."

Yrttimaan satoa hyödyntäessään Nektaria on oppinut, että kuivatusta vuohenputkesta ja lehtikaalista tehty viherjauhe antaa potkua keitolle tai letuille. Ruokalusikallisesta kuivattua nokkosta taas voi hauduttaa vahvaa mutta terveellistä hunajateetä, joka sisältää rautaa ja c-vitamiinia.

"Nokkosessa on jopa enemmän kalsiumia kuin maidossa."

Luostariyhteisöön kuuluu kahdeksan nunnaa ja yksi viitankantajasisar, joka ei ole vielä antanut luostarilupauksiaan. Nunnilla ei ole omaisuutta eikä tuloja, vaan he saavat luostarista kaiken tarvitsemansa. Matkailu on luostarin elinkeinoista tärkein.

Matkailu on Lintulan luostarille tärkeä elinkeino.
Matkailu on Lintulan luostarille tärkeä elinkeino.

Viime keväänä luostarin 120-vuotisjuhlien yhteydessä siunattiin käyttöön yrttihalli, jonka ansiosta hyötykasveja voidaan kuivata entistä enemmän. Hallissa on kolme kuivauskaappia.

Nektaria kuivaaa sadon yrttihallin kuivauskaapeissa.
Nektaria kuivaaa sadon yrttihallin kuivauskaapeissa.

"Yhteen mahtuu kottikärryllinen yrttejä, jotka kuivuvat vuorokaudessa 35 asteessa. Kotioloissa yrttien kuivaaminen onnistuu uunissa samalla tavalla pienessä lämpötilassa", nunna Nektaria vinkkaa.

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 15/2016

Pyhä polku rauhoittaa

Pyhiinvaelluskävelylle ei tarvitse lähteä Euroopan toiselle laidalle, sillä mielenkiintoisia reittejä löytyy kotimaastakin. Lintulan luostarin alueen 51 hehtaarista suurin osa on metsää. Luostarin puutarhan takaa lähtee pyhä polku, joka johtaa Valamon luostariin. 16 kilometrin reitti kulkee pitkin metsäpolkua, hiekkatietä ja pitkospuita. Kävelyretriittiin voi yhdistää yöpymiset Lintulan ja Valamon luostareissa.

Lintulan luonnonkauniissa ympäristössä on helppo hiljentyä.
Lintulan luonnonkauniissa ympäristössä on helppo hiljentyä.

KK:n numerossa 18/2014 kävimme metsämökissä Tammelan Susikkaalla. Siellä asuivat Korpiksi ja noidaksi kutsuttu Juha Jaakkola ja pikkuakka Irene Karlstedt, jotka luontaishoitivat ihmisiä ilmaiseksi. Lue, mitä heille kuului syksyllä 2016.

Irene: "Hoidot, joita annoimme Korpin kanssa, ovat tauolla. Metsässäkin käymme vähemmän. Korpin liikkuminen on niin kivuliasta.

Olen nyt kaksi vuotta opiskellut hortonomiksi, kaksi on vielä jäljellä. Parhaillaan opettelen suunnittelemaan avomaaviljelyä."

Korppi: "Kivut iskivät kaksi vuotta sitten. Ensin nousi verenpaine, siihen sain neljää troppia. Seuraavaksi tuli munuaisten vajaatoiminta, sitten hermosäryt koko kehossa. Kun nyt kävelen sata metriä metsään, minun pitää pysähtyä miettimään, miten pääsen sieltä takaisin.

Siitä tulee surumielisyys. Kun kivut ovat päällä, luonto ei pääse ihon alle.

Levollinen mieli ja mielenrauha ovat nyt suurin apu, mitä voin saada. Ne helpottavat kipua ja tekevät olemisen mielekkääksi. Kiirehdin hiljaa, teen hiljaa.

Sinä olet siinä. Kaikki on hyvin.

Joulun vietämme mökissämme kynttilän valossa. Pihalla lepattavat lyhdyt. Nautimme pirtin lämmöstä, omasta olemisestamme ja luonnon rauhasta. Sinä olet siinä, minä olen tässä, kaikki on hyvin."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.

Lue Korpin ja Irenen tarina:

Korppi ja akka hoitavat ihmisiä ilmaiseksi

 

Ville Virtanen

Sarjassa tutut ihmiset paljastavat tärkeän lauseensa.

”Lauseeni on ruotsiksi Ingmar Bergmanin elokuvien takia. Mitä maailma olisi ilman niitä! Saan voimaa, kun ajattelen maailmaa, jossa on Ingmar Bergmanin elokuvia.

Kuolema on hauska asia. Lähdetään siitä. Se panee kaiken tärkeysjärjestykseen. Kun ajattelee kuolemaa, ymmärtää, mikä on tärkeää, pysyvää ja säilyvää.

Loppujen lopuksi elämä on oikeudenmukaista. Kuolemaa ei kukaan pysty väistämään rotuun, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta. Se on kaikille yksi ja sama.

Ruotsin kieli on minulle tärkeä. Olen tehnyt 15 vuotta töitä sen eteen, että minusta on tullut kaksikielinen. Ruotsin oppiminen on konkreettinen saavutus elämässäni. Voin sanoa, että ton oon tehnyt. Mitäkö kieli on tuonut minulle? Rakkauden.”

 

Levy ”Jos on joskus eronnut, tämä kannattaa kuunnella. Levyllä prosessi käydään syvällisesti läpi. Islantilaisen Björkin uusin albumi on ajaton klassikko, jota saattavat vielä soittaa sinfoniaorkesterit.” Björk: Vulnicura (2015)

Festivaali ”Sodankylän elokuvajuhlat on huikea tapahtuma sekä maailman että Suomen elokuvalle. Kesäkuista reissua kannattaa alkaa suunnitella jo nyt, ettei se jää väliin.” msfilmfestival.fi

Elokuva ”Ohjaaja Jussi Hiltunen on lupaavimpia nuoren polven tekijöitä. Armotonta maata suosittelen etenkin isille ja pojille. Suhdetta käsitellään siinä syvällisesti ja koskettavasti.” Armoton maa ensi-illassa 20.1.

Kodin Kuvalehden lukijoiden ottamista luontokuvista koottiin kalenteri, jonka kantta komistaa Sanna-Mari Tervon upea kuva marraskuiselta patikkaretkeltä.

Lieksalainen Sanna-Mari kertoo ottaneensa kuvan Patvinsuon luonnonsuojelualueella.

”Olimme marraskuussa patikoimassa kaverini kanssa Teretin taukopaikalle. Oli rapsakka pakkanen, upea talvipäivä. Lumi kimalteli aamuauringossa."

Hoitoalalla työskentelevä Sanna-Mari on Kodin Kuvalehden tilaaja ja harrastaa valokuvausta lähes päivittäin. Kahden tyttären äiti ottaa kännykällä kuvia ulkoillessa, retkillä ja matkoilla.

"Ihan arkisia asioita. Tykkään kuvata myös asetelmia ja muita yksityiskohtia."

Jo ennen kuin hänen kuvansa valittiin KK:n lukijoiden luontokuvakalenteriin, Sanna-Mari suunnitteli, että voisi koota omista kuvistaan kalenterin.

"Kuvia kertyy kuitenkin aika paljon. Myös tauluja olisi kiva tehdä niistä."

Sanna-Mari jakaa kuviaan Facebookissa ja Instagramissa. Niissä hän seuraa myös KK:n juttuja ja kuvia.
Sanna-Mari jakaa kuviaan Facebookissa ja Instagramissa. Niissä hän seuraa myös KK:n juttuja ja kuvia.

Sanna-Mari sanoo olevansa tyytyväinen kuvaan, kun siinä ei häiritse mikään.

"Tykkään kirkkaista,värikkäistä kuvista. Vuodenajoista minulle rakkain on kesä, ja silloin tulee otettua kuviakin eniten marjastaessa, meloessa ja patikoidessa. Harrastusten parissa saa parhaimmat kuvat."