Elli pääsee retkelle Rajasaaren koirapuistoon. Vastassa on vanha rouva Donna sekä kaksi kaverusta, joiden kanssa kelpaa painia. Mutta miten Elli-koiranpentu malttaakaan odottaa lupaa napata nappula?

Elli on musta labradorinnoutaja, syntynyt 27. helmikuuta 2016. Ellistä saattaa tulla puolentoista vuoden päästä sokeiden opaskoira. Sitä ennen se elää kotikoiran elämää helsinkiläisessä hoitoperheessä. Tervetuloa seuraamaan Ellin elämää!

Katso kaikki Elli-videot.

Aiotko lomalle Tallinnaan? Katso ruokatoimittajan vinkit paikoista, joissa kannattaa herkutella. 

1. Tallinnan katuruokafestivaali
Suositulla Telliskiven alueella järjestettävä katuruokafestivaali tarjoaa 60 erilaista pysähtymispaikkaa, joissa herkutella. Samalla voit nauttia katutaiteesta. Sisäänpääsy maksaa euron. 10.-11.6.2017 Kalamaja, Telliskivi, tallinnstreetfoodfest.ee

2. Aseman tori uudistuu
Tallinnalaiset ovat odottaneet innolla, millainen Baltian aseman torista tulee uudistuksen jälkeen. Balti jaama turg on avautunut 19.5.2017.

Tavoitteena on ollut tehdä suosittu koko kaupungin olohuone ja ruokailupaikka. Paikalle pääsee vanhastakaupungista kävelemällä tai raitiovaunulla numero 2.

3. Paikallisten suosikki.

Vasta avattua italialaista Enoteca Luccaa eivät turistit ole vielä löytäneet. Ihanan portobellorisoton saa 9 eurolla, ja viinipuodissa riittää herkkuja, joista nauttia. Lucca on ykkösvalinta, jos yövyt lähistöllä uudessa Hilton Park -hotellissa. Terase 16

4. Matkalla satamaan.

Kaks Kokkassa saa ihastella liilaa punakaalipölyä kokonaisen paahdetun kukkakaalin päällä (12 e) tai lusikoida ehkäpä Tallinnan parhaan ramenkeiton (9 e). Mere pst 6

5. Parasta nyt.

Ravintola Tuljak on niin hyvä, että sinne kannattaa hurauttaa taksilla keskustasta. Matka vie vain 10 minuuttia.

Tuljakissa saat modernia ruokaa kantarellikuhasta parmesaanikaritsaan (18 e) ja lisäksi kauniin maiseman. Pirita tee 26

Ravintolavinkit antoi ruokatoimittaja Outi Väisänen. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 8/2017.

Laura Ruohonen on kirjoittanut lapsille kolme kirjaa, koska uskoo, että sanoilla leikkiminen lisää tasa-arvoa.

Uusin kirjasi, Tippukivitapaus (Tammi 2017) on jo kolmas lastenkirjasi. Miksi kirjoitat juuri lapsille?

Kielellä leikkiminen on reitti lapsen ja aikuisen tasavertaiseen kohtaamiseen. Kun sanoja käytetään eri tavalla kuin arjessa yleensä, aikuinen ei ole tylsä vaan pöhkö ja lapsi saa loistaa. Maailman vanhin pitsa laulaa ja rusinasta voi tulla suuruudenhullu. Yhdessä jaettu kuriton kieli haastaa molempia samalla voimalla.

Tuntuu, että sinulla oli kirjoittaessasi hauskaa.

Niin oli! Taskussani on aina pieni vihko, johon kirjaan päähänpälkähdyksiä, omia ja muiden. Saan luoda runoja, jotka nirskuvat ja pihisevät, kutittavat kieltä ja ikeniä. Usein runo lähtee kielellisestä keikauksesta. Jos mieleen tulee sanapari ”valvatti valvotti”, on pakko ottaa heti selvää, kuka on tämä Valvatti ja kuka ei nuku...

Millaisen runon kirjoittaisit keski-ikäiselle naiselle?

Synkkänä riittämättömyyden hetkenä kirjoitin tämän runon ja sanoin miehelle ja lapsille, että totuus hakattakoon hautakiveeni: ”Tyhmänä syntyi, tyhmänä kuoli, siinä välissä näppejään nuoli.” Kuvittaja Erika Kallasmaa piirsi saman tien hautakummun, jossa luki ”Rakas tyhmä”. Se muistuttaa, että olemme kaikki jollekulle rakkaita virheinemmekin.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 9/2017

Kesälläkin voi katsoa televisiota – varsinkin otteessaan pitävää laatudraamaa.

Tuhkimotarina saa naurattaa – Girlboss, Netflix

Parikymppinen Sophia saa ensin potkut ja sitten idean. Kirppislöydöstä syntyy vintage-vaatteita myyvä nettikauppa, jonka liikevaihto kasvaa miljooniin hetkessä. Mutta pomona oleminen ei olekaan aivan helppoa. Komediasarja perustuu tositapahtumiin.

Räävitöntä menoa Vatikaanissa – The Young Pope, C More

Paavi Pius XIII oli ensimmäinen amerikkalainen paavi, ja nyt hänestä on tehty draamasarja. Mikä paavi oli miehiään ja mitä hän tavoitteli erikoisilla uudistuksillaan? Luvassa on juonittelua ja katsaus Vatikaanin kulisseihin.

Menneisyys ei jätä upseeria – Nobel, Netflix

Norjalaissarjan pääosassa on Afganistanin kriisinhallintaoperaatioon osallistunut upseeri, joka ei pääse työstään irti kotiutumisen jälkeen. Vakuuttava draama kuljettaa tarinaa kahdella aikatasolla ja kahdessa paikassa.

Mitä seuraa syrjähypystä? – The Affair, 3. kausi, AVA, alkaen 28.5.

Parisuhdedraama kulkee eri aikatasoissa, ja tapahtumat kerrotaan useista näkökulmasta. Keskiössä on pettäminen: jos pettää kerran, pettääkö toisenkin ja jos pettää, voiko vielä rakastaa? Mikään tässä sarjassa ei ole sitä, miltä ensin näyttää, ja juuri se koukuttaa.

Rikkinäisen perheen muotokuva – Perilliset, 3. kausi,  Yle Areena, alkaen 11.6.

Tanskalainen Perilliset seuraa neljän sisaruksen yritystä saada elämä järjestykseen äidin kuoleman jälkeen. Nyt vuorossa on kolmas tuotantokausi. Tarinassa on menty eteenpäin kolme vuotta ja sisarukset ovat lopulta tehneet sovinnon. Koetut vääryydet eivät silti päästä otteestaan.

Feministinen tieteisklassikko puhuttelee – The Handmaid’s Tale, HBO Nordic

Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjaan perustuva The Handmaid’s Tale kertoo elämästä totalitaarisessa yhteiskunnassa, jossa naiset ovat valtion omaisuutta. Draama ei kulje kirjan tahdissa, mutta dystopian tunnistaa samaksi.

Kukaan ei määrää, miltä valkolakin kuuluu näyttää. Perinteisen lakin rinnalle onkin tullut uusia vaihtoehtoja.

Olen valmistunut ylioppilaaksi, lähihoitajaksi ja puutarhuriksi. Voisiko vanhaan ylioppilaslakkiini yhdistää kaikki kolme ammattia?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin vastaa lakkitehdas Fredriksonin omistajan M.A.S.I Companyn tuotekehitysjohtaja Katja Helén.

Lakkeihin liittyviä toiveita esitetään paljon, mutta lakkitehtaalle yksilöllinen räätälöiminen on mahdotonta. Jos haluaa erottua, kannattaa unohtaa lakki ja hankkia tilalle esimerkiksi pipo.

”Kukaan ei määrää, miltä ylioppilaslakin pitää näyttää. Vakiintuneen mallin rinnalle tuleekin ajoittain uutuuksia. Markkinoilla on esimerkiksi hiuspantaa muistuttava yo-laketti sekä yo-pipo”, Katja kertoo.

Halutessaan lakkiin saa osakuntavuoren, jonka väri ja kuviointi vaihtelevat maakunnan mukaan. Alun perin vuori kertoi, mihin yliopistoon lakin kantaja on menossa, mutta nykyään se hankitaan muistuttamaan omasta kotipaikkakunnasta. 

Vaikka lakki on pysynyt vuosikaudet samana, sen kantamiseen liittyvät trendit muuttuvat.

”1980-luvulla monella oli valtava permanentti ja lakki takaraivolla permanentin päällä. 2010-luvun ylioppilaat taas vetävät lakin syvälle päähän, jopa korvien päälle”, Katja sanoo.

 Nyt myös 80-lukulaiset haluaisivat lakkinsa kunnolla päähän, mutta se ei aina onnistu.

”Sitten nämä ihmiset soittavat meille ja ihmettelevät, miksi lakki on niin pieni ja miten pää on voinut vuosien varrella kasvaa.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 11/2017.