Jos valittamisesta tulee arkipäiväistä, hälytyskellojen pitäisi soida. Marmatuksesta voi päästä eroon – kunhan sen ensin itse huomaa.

Lentokoneessa kuultua: kone on pieni, jalkatila on ahdas, lentoemännät työskentelevät hitaasti. Matkakohteen vesi vaikutti liian suolaiselta, toisaalla olisi ollut turkoosimpaa vettä. Tuttua?

Moni meistä sortuu turhaan valittamiseen. Negatiivisuudesta tulee ongelma, kun asioissa ei näe mitään hyvää. Perheelle, kollegoille tai ystäville valittaja on raskasta seuraa. Valittaja kuvittelee tekevänsä muille palveluksen paljastamalla maailman kaikki virheet. Valittamisesta syntyy kuin huomaamatta kierre, sillä kielteisyys lisää kielteisyyttä. Voimakkaat tunteet myös tarttuvat kanssaihmisiin.

Jos löydät itsestäsi ainaisen marmattajan, pysähdy pohtimaan, mistä tyytymättömyytesi kumpuaa. Toki elämä joskus haastaa, mutta ainaiseen tyytymättömyyteen kannattaa puuttua.

Pohdi, mikä asia elämäntilanteessasi on se, joka sinua kismittää. Voi olla, että tulet tarttuneeksi kaikkeen siihen, mikä on näkyvää ja jotenkin tiellä, vaikka tosi asiassa jokin aivan muu ottaa päähän.

Nähkää minut!

Marisemisen taustalla voi olla myös kateutta tai mustasukkaisuutta. Kun esimerkiksi itse ei viitsi tai jaksa panostaa vaikkapa uuden työn etsimiseen ja ystävä etenee urallaan, se ärsyttää ja laukaisee negatiivisia tunteita. Kulttuuriimme tuntuu muutenkin kuuluvan sen huomiointi, mitä muilla on, mutta itsellä ei. Valittaminen yhdistää ihmisiä ja on kuin kepeää small talkia. Voi tuntua turvalliselta kätkeä oma mielipide valittamisen taakse.

Unohdamme olla kiitollisia siitä, mitä on.

Lisäksi unohdamme usein olla kiitollisia siitä, mitä meillä on, kun kiinnitämme huomiomme siihen, mitä meidän pitäisi saada. Ikuinen tyytymättömyys ei kuitenkaan poistu, vaikka saavuttaisimme tavoitteemme. Kätevästi vain vaihdamme huomiomme kohdetta uuteen tavoiteltavaan asiaan ja jatkamme valittamista.

Valittamisen sijaan kannattaisikin keskittyä asioihin, joita elämäänsä tahtoo ja jättää vähemmälle huomiolle se, mitä ei pidä tavoiteltavana.

Toisinaan valittamisen taustalla on se, että elämässä ei ole tullut eteen todellisia ongelmia, ja siksi pikkuasioista on helppo mukista. Jos omassa elämänhallinnassa on pulmia, on näppärä syyttää kaikesta joko muita ihmisiä tai olosuhteita.

Hallitse stressiä

Valittamisen sijaan kannattaa kokeilla muita toimintatapoja ja asenteita. Lähes kaikesta voi löytää jotain hyvää, jos asiaa tarkastelee eri näkökulmista. Aina se hyvä ei astu elämään juuri tapahtumahetkellä, joskus positiiviset seuraukset huomaa vasta pitkän ajan kuluttua.

Stressaantuneena ei pysty omaksumaan uutta.

Stressaantuneen voi olla vaikea hahmottaa omaa valittamistaan, sillä silloin toimintatavat kapeutuvat ja vanhoihin kommunikointikeinoihin jumiutuu helposti. Stressaantuneet aivot eivät pysty edes omaksumaan uutta. Marmatuksen jatkaminen voi olla helpompaa kuin peiliin katsominen ja muutoksen tarpeen hyväksyminen.

Valittajan kannattaa ensi tilassa vahvistaa stressinsietokykyään. Arjesta on hyvä etsiä asioita, jotka oikeasti tuottavat mielihyvää. Vaikka omien toimintamallien muuttaminen saattaa aluksi tuntua työläältä ja jopa teennäiseltä, se kannattaa.

Kun harjoittelee tietoisesti toisenlaista tapaa olla, asiat alkaa nähdä positiivisemmassa valossa.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aava Pasilan työterveyspsykologi, psykoterapeutti Miia Rautiainen ja tiedostavan kirjoittamisen valmentaja Sanna Wikström. Jutussa on käytetty lähteenä myös Annastina Vrethammarin kirjaa Ajattele elämäsi hyväksi (Tammi 2009).

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2012.

KK:n Facebook-kavereiden ihanat kuvat näyttävät Suomen kesän kauneimmillaan. Laskeudu suven juhlaan Eino Leinon runon sanojen siivittämänä.

Kuva Anne Soikkeli
Kuva Anne Soikkeli

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.

Kuva Sirpa Jasu
Kuva Sirpa Jasu

En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Kuva Merja Kohtala
Kuva Merja Kohtala

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

Kuva Katri Koivikko
Kuva Katri Koivikko

En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Runon sanat Eino Leino: Nocturne (1903)

 

Luonnonystävälle tulee lämmin olo jo näiden kirjojen näkemisestä omalla sohvapöydällä.

IHAN KUIN METSÄSSÄ - Pertti Koskimies: Linnut – Lajiopas

Jos on lintujen seurailu hauskaa, myös lintukirjojen lueskelu on kivaa puuhaa. Koskimiehen lintuoppaassa suurinta hupia tarjoavat lintujen kuvailut. Esimerkiksi pajulinnulla kerrotaan olevan ”loppua kohti laskeva surumielinen, viheltävä säe: ”tsitsitsidsidsidididididiudiudiudiudiediediedieduiduu”.

HAUSKA TUTUSTUA - Risto ja Mika Ihamuotila: Saariston kasvit Suomen luonnossa

Merenrantakasvit herättävät lämpimiä tunteita: sinäkö se siellä, hei taas! Ehkä siihen liittyy urheus, jolla ne kovia olojaan kestävät. Kalliosta puhkeaa pieniä kukkia, heinät huojuvat tuulessa kuin onnesta sekaisin. Kuvissa on toivomisen varaa, mutta kirjasta on kiva tarkistaa, minkä nimisiä tutut kasvit ovat.

 

Kännykkään valmiiksi ladattu kartta, josta näkee oman sijaintinsa, voi olla iso apu ulkomailla.

Markkinoilla on useita sovelluksia, joista voit ladata kartan ennen reissua ja käyttää sitä kohteessa ilman nettiyhteyttä.

Ilmaisista sovelluksista saat käyttöösi karttoja kaikkialta maailmasta. Maksulliset tarjoavat lisäksi paljon tietoja kohteesta ja toimivat myös matkaoppaana.

Ilmaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Here WeGo ja Maps.me. Maksullinen Pocket earth mainostaa olevansa matkailijan paras kaveri.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 12/2017.

Onko sinulla käytössä jokin muu hyvä karttasovellus? Kerro kommenttikentässä!

Ruokatoimittaja Outi Väisänen valitsi kolme kivaa paikkaa, joissa nälkäinen tulee Tukholmassa onnelliseksi.

1. Herkkuja ostarilla

Tukholma on edelläkävijä viihtyisässä ostoskeskussyömisessä. Boqueria-tapaspaikka Mood Stockholmin kauppakeskuksessa on hyvä levähdyspaikka pitkän päivän jälkeen.

Herkullisia tapaksia saa sekä huikopalaksi että isompaan nälkään. Osoite: Regeringsgatan 48.

2. Käy kauppahalliin

Jos pidät kauppahalleista, poikkea Stockholms Matmarknadilla. Pienessä kauppahallissa voi paitsi tehdä herkkuostoksia myös syödä aamiaisen tai lounaan. Maitomyymälässä myydään ihanaa, paikallista kirnuvoita. Osoite: Sturegallerian vid Sturehof, Stureplan 2.

3. Torin laidalla

Nytorgetin ympäristössä on useita hyviä ravintoloita. Rento Urban Deli on hyvä valinta etenkin lounasaikaan ja brunssilla. Samassa tilassa toimivasta myymälästä voit napata jälkiruuat mukaan ja siirtyä viereiseen puistoon piknikille. Osoite: Nytorget 4.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2017.