Kodin Kuvalehden lukijat rakastavat kahvihetkiään. Näin ihania ne ovat.

Äitin kanssa kahvittelua

- Satu Strand

Kahvihetki rahka-mustikkapiirakan kera.

- Eva Rinne

Kahvihetki on yhtä juhlaa!

- Anna-Kaarina Kantanen

Kahvi- ja teehetki! Miksi ottaa vain toinen kun voi ottaa molemmat.

- Anna Rusanen

Nam!
Missä joit kahvit?
Kotona

- Maria Laitinen

Tällainen kahvilassa koettu kahvihetki.

- Sirkku

Nams!

- Kati Ruotsalainen

Maidoton ja luontaisesti gluteeniton elämä on ihanaa ja herkullista!

- Raija Hietaniemi

KAFFILA,Tampereella...kuvassa iso cappuccino.

- Hannele Kalliomäki

Olin kahvilla Cafe Picnicissä. Heillä on nyt syksyn aikana ollut 3,5 euron hintaan myynnissä ihania tomaatti-kinkkukierteitä ja samanlaisia kierteitä dijon-juustolla. Kannattaa käydä maistamassa!

- Tuula Vuorinen

Mieheni kanssa Madeiralla

- Tanja Ravantti

Kotona täällä Sloveniassa otettu kuva, cappucinoa ja itseleivottua puolukkapiirakkaa muruseoksella.

- Leena Tuulikki Jeroncic

Se on otettu mun keittiössä. Se on aika vakio iltapäivän herkku.

- Visa Alanko

Toimittaja Tarja Hirvasnoro poikkeaa kesällä Halosenniemessä ja kuuntelee tiistaisin 70-luvun musiikkia.

TAIDENÄYTTELY Taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti on kuin jättikokoinen mummola, jossa pelargoniat kukkivat ikkunoilla ja lasten sileiksi pedattuihin vuoteisiin tekisi mieli käpertyä päivä-unille.

Kesän näyttelykin on nostalginen. Tuoksuville hirsiseinille on ripustettu töitä 1800-luvun lopun taiteilijoilta: Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Maria Wiikiltä... Heidän intohimonsa oli keksiä, mitä sellainen uusi ilmiö kuin suomalaisuus voisi olla.

Into, toivo, rohkeus -näyttely Halosenniemessä Tuusulan rantatiellä 3.9. saakka.

Takaisin 70-luvulle


RADIO Voi niitä kesiä muinaisella 70-luvulla, kun olin tarpeeksi vanha valvoakseni aamuyölle mutta liian nuori saadakseni lähteä kotoa mihinkään. Lohtua toi radio. Lähetykset loppuivat puoliltaöin, mutta olivathan C-kasetit. Kesähuoneessa lauloivat Juice ja Hector, ulkona aamun ensimmäinen tiltaltti.

Sen ajan musiikkia soittaa nyt Radio Suomessa Yöradion tunti 70-lukua. Viikon muina öinä soi poppi 60-, 80-, 90- tai 2000-luvulta, mutta maanantain ja tiistain välinen yö on meidän 70-luvun teinien. Tarja Hirvasnoro

Yöradion tunti 70-lukua tiistaisin klo 00.05.

Ainahan haluamme tietää, mitä ulkomaalaiset meistä suomalaisista ajattelevat. Luimme Joel Willansin uuden kirjan 101 Very Finnish Problems, ja nämä viisi asiaa jäivät mieleen.

Suomi ja suomalaisuus herättävät paljon ihmetystä ulkomaalaisista, ainakin mikäli on uskominen Joel Willansin kirjan 101 Very Finnish Problems. Jos olet aina halunnut tietää, mitä ulkomaalaiset meistä ajattelevat, yhden vastauksen tarjoaa kirja, jossa suomalaisia ihmetyksenaiheita on kerätty yli 100 kappaletta. Listasimme niistä muutaman:

1. Rapujuhlat

Willansin mukaan ulkomaalaisen kannattaa ehdottomasti suostua kutsuun osallistua rapujuhliin, ovathan ne ikimuistoisia kokemuksia. Rapujuhlien suurin haaste on kuitenkin itse ravun syöminen, koska niiden syötävän osan erotteleminen on työn ja tuskan takana. Rapujuhla on kokemuksena siksikin kovin uskomaton, että snapsilasien jälkeen ravunsyönnistä ei tule helpompaa, mutta ainakin se nolottaa vähemmän. 

2. Kesän pituus

Ulkomaalainen pistää merkille, kuinka Suomen kesä on todella arvaamaton. Hänen havaintonsa on, että kesällä on tapana saapua myöhässä, lähteä aikaisin ja kaiken lisäksi kestää jopa 15 minuuttia. Willans panee merkille, että vaikka juhannuksena olisi 13 astetta ja vesisadetta, säästä piittaamattomat suomalaiset pitävät hauskaa kaikesta huolimatta.

3. Alastomuus

Willans varoittaa, että mikäli ulkomaalaisena sinulla on suomalainen kumppani, on hyvin todennäköistä, että saatat jossain vaiheessa nähdä koko suomalaisen kumppanisi suvun ilman rihman kiertämää. Usein tilaisuus sisältää saunan ja järven, ja joku sukulaisista tulee ehdottaneeksi yhteistä uintihetkeä järvessä. Eipä aikaakaan, kun kaikki ovat täysin alasti silmiesi edessä matkalla juoksemassa järveen ja ulkomaalainen ihmettelee, miten alastomuus on normaalia.

4. Linnanjuhlat

Ulkomaalaisen mielestä suomalaisten tapa juhlia itsenäisyyttä on huvittava. Siinä missä muut maat ampuvat raketteja ja humaltuvat, suomalainen tapa juhlia itsenäisyyttä on katsoa televisio-ohjelmaa, jossa 1500 ihmistä odottaa pitkässä jonossa vuoroaan presidentin kättelyyn.

5. Kesäloma (ja sen pituus)

Willans haluaa kirjassaan muistuttaa, että suomalaiset ovat onnekkaita pitkien kesälomiensa vuoksi. Siinä missä kahden viikon kesäloma on pohjoismaiden ulkopuolella lähes lottovoitto, suomalaisten mielestä se on huono vitsi. Niinpä Willans vinkkaakin, että ulkomaalaisen kannattaa olla hissukseen lomansa kestosta suomalaisen kanssa, tai vastaus voi olla jotain seuraavaa: "Vain kaksi viikkoa? Sinulla menee viikko päästä lomamielelle ja sen jälkeen sinulla on viikko aikaa alkaa valmistautua töihin paluuseen. Miksi edes vaivautua?"

Nämä ja muut 96 ulkomaalaisen havaintoa Suomesta: Joel Willans: 101 Very Finnish Problems, Gummerus, 2017.

Nina Honkanen toivoo, että seksuaalisuudesta voitaisiin puhua yhtä rennosti kuin puutarhanhoidosta.

Tietokirjasi Onnelliseksi (Siltala 2017) kertoo seksuaalisuudesta eri ikävaiheissa. Miksi?

Ihminen on käynyt kuussa, selvittänyt DNA:nsa ja kehittänyt nyhtökauran, mutta seksuaalisuutemme suhteen saatamme yhä olla melko pihalla. Aiheesta puhutaan vähän, vaikka seksuaalisuuden kokonaisvaltainen kokeminen on perustarpeitamme. Toivon, että seksuaalisuudesta voitaisiin keskustella yhtä rennosti kuin vaikkapa politiikasta tai puutarhanhoidosta.

Kirja pohjautuu radio-ohjelmasi kuulijakirjeisiin ja haastatteluihin. Mitä ne opettivat?

Suomalainen harrastaa parisuhteessaan seksiä vähemmän kuin koskaan aiemmin. Myös keski-ikäiset ja ikäihmiset kaipaavat seksuaalikasvatusta. Me haluamme puhua, pussata, koskettaa ja tulla kosketuksi, mutta lähelle päästäminen vaatii luottamusta.

Mitä pitäisi muistaa, kun on kyse seksistä?

Koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua itseensä tai toiseen. Rohkaiseva esimerkki on tapaamani yli 80-vuotias mies, joka toivoi minun piirtävän klitoriksen kuvan paperille. Mies oli jäänyt leskeksi 60 avioliittovuoden jälkeen ja uskalsi kertoa, ettei tiennyt naisesta vielä ihan kaikkea. Tavattuaan ihanan friidun hän oli päättänyt, ettei aio enää ryssiä hommia niin, ettei saisi naistaan nauttimaan.

 

Vesannolla järjestettävässä jalkapalloturnauksessa pelataan nappisten sijaan kotitossuissa. 

Kotitossut pääsevät ulkoilemaan, kun Vesannolla järjestetään Reiska-MM-kisat. Jalkapalloturnaus pelataan nimittäin Reino- tai Aino-tossut jalassa. 

”Kisat ovat hauskoo pelien alusta loppuun. Alun perin sääntöihinkin oli kirjoitettu, että totisena ei saa pelata. Yleisö viihtyy, kun pelissä tossu lentää paljon pidemmälle kuin pallo”, kertoo Mauno Huttunen, idean isä ja tapahtuman taiteellinen johtaja.

Pelin yksi tärkeimmistä säännöistä on, että mikäli pelaaja potkaisee vahingossa pelitossun jalastaan, hänen on haettava kenkä takaisin jalkaan ennen kuin voi jatkaa pelaamista. Se tuo ottelun tuoksinaan oman jännityksensä.

Kisoissa on pelattu sekä suorissa mustissa housuissa ja valkoisessa kauluspaidassa että pelkissä pitkissä kalsareissa.

Joukkueita turnaukseen osallistuu noin sata, ja pelivälineenä on kevyt lasten muovinen jalkapallo. Tossuja lukuun ottamatta peliasu on vapaa.

”Kisoissa on nähty kaikenlaista pukeutumista. On pelattu sekä suorissa mustissa housuissa ja valkoisessa kauluspaidassa että pelkissä pitkissä kalsareissa”, Huttunen kuvailee.

MM-kisojen isä tunnustaa, että kotiseudullaan hänet tunnetaan intohimoisena kotitossujen käyttäjänä.

”Olen leimaantunut tällä Pohjois-Savon alueella Reiska-ukoksi. Olen ollut joskus jopa häissä seremoniamestarina tummanharmaat juhlareinot jalassa.”

Reiska-MM-kilpailu otellaan Vesannolla 20.–22. heinäkuuta.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 17/2017.