Opaskoiraksi kouluttautuva Bart saa kimppuunsa Elli-pennun. Katso videolta, miten Ellin ja Bartin kohtaaminen sujuu.

Elli on musta labradorinnoutaja, syntynyt 27. helmikuuta 2016. Ellistä saattaa tulla puolentoista vuoden päästä sokeiden opaskoira. Sitä ennen se elää kotikoiran elämää helsinkiläisessä hoitoperheessä. Tervetuloa seuraamaan Ellin elämää!

Katso kaikki Elli-videot

Kodin Kuvalehden juhlavuoden kunniaksi kokosimme 50 vuoden aikana julkaistuja ruoka-aiheisia kansikuvia. Ruokakuvat ovat todellisia ajan kuvia!

 

Vuonna 1971 Kodin Kuvalehden kannessa ei löpisty turhia. Otsikoksi riittivät ytimekkäästi "hyvää ruokaa" ja "perhejuhlat". Kuva sai puhua puolestaan.
Vuonna 1971 Kodin Kuvalehden kannessa ei löpisty turhia. Otsikoksi riittivät ytimekkäästi "hyvää ruokaa" ja "perhejuhlat". Kuva sai puhua puolestaan.

1970-luvulla säilöntäkansi täytettiin sumeilematta kaikella, mitä voisi säilöä. Vartaatkin olivat vähintään runsaita.
1970-luvulla säilöntäkansi täytettiin sumeilematta kaikella, mitä voisi säilöä. Vartaatkin olivat vähintään runsaita.

Vuonna 1984 vuokaruoka oli syksyn herkku ja täytetyt paprikat uutta. Lamavuonna 1992 leivottiin itse kotileipää ja säästettiin.
Vuonna 1984 vuokaruoka oli syksyn herkku ja täytetyt paprikat uutta. Lamavuonna 1992 leivottiin itse kotileipää ja säästettiin.

Vuonna 1992 Kodin Kuvalehti täytti 25 vuotta ja kannessa skoolattiin kuohuvalla. Vuonna 2000 kannen pääroolissa pötkötteli paistettu maksa.
Vuonna 1992 Kodin Kuvalehti täytti 25 vuotta ja kannessa skoolattiin kuohuvalla. Vuonna 2000 kannen pääroolissa pötkötteli paistettu maksa.

Vuonna 2004 juhlittiin kakun kanssa naistenpäivän sankareita. Vuonna 2013 herkuteltiin mustikkapannarilla ja kookosletuilla.
Vuonna 2004 juhlittiin kakun kanssa naistenpäivän sankareita. Vuonna 2013 herkuteltiin mustikkapannarilla ja kookosletuilla.

 

Juuri nyt on aika ihailla laulujoutsenparvia Etelä- ja Länsi-Suomessa. 800 joutsenen parven voi nähdä esimerkiksi Vaasassa, 200-päisen parven Vihdin Vanjärvellä.

Joko laulujoutsenet ovat alkaneet palailla talvilomiltaan Suomeen, BirdLifen tiedottaja Jan Södersved?

"Kyllä. Juuri nyt on oikea aika bongata Etelä- ja Länsi-Suomesta upeita, jopa monisatapäisiä laulujoutsenparvia. Useimmat niistä piipahtavat vain muutamaksi viikoksi ja jatkavat sitten matkaansa vanhoille pesimispaikoilleen, monet Lappiin.

Etelä-Suomeen ne pysähtyvät, koska sieltä ravintoa on helpompi löytää. Lapissa pesäpaikat ovat vielä lumen ja jään peitossa. "

Miksi joutsenet eivät jää koko kesäksi Etelä-Suomeen, jos elämä siellä on kerran helpompaa?

"Jos kaikki joutsenet jäisivät pysyvästi Etelä-Suomeen, tulisi ahdasta ja pulaa pesäpaikoista.

Laulujoutsenet ovat levittäytyneet koko maahan ja ovat hyvin uskollisia pesäpaikalleen. Kun ne kerran löytävät paikan, jossa pesiminen onnistuu, ne palaavat siihen vuodesta toiseen.

Vanhat laulujoutsenpariskunnat, jotka viettävät muutenkin koko elämänsä yhdessä, varaavat joka kevät saman pesäpaikan. Jos oma tuttu kotilampi on yhä jäässä, ne saattavat asustaa muutaman viikon muualla, mutta lennähtävät sieltäkin joka päivä tsekkaamaan, olisiko vanha pesä jo asumiskunnossa."

Missäpäin Etelä- ja Länsi-Suomea voi juuri nyt ihailla laulujoutsenparvia?

"Uudellamaalla joutsenretken voi tehdä esimerkiksi Vihdin Vanjärvelle. Sieltä nähtiin viime viikonloppuna 200 laulujoutsenen parvi.

Länsi-Suomessa majailee juuri nyt useitakin isoja parvia. Esimerkiksi Vaasassa, Söderfjärdenin peltoaukealla, asustaa parhaillaan 800 laulujoutsenen parvi. 800-päisiä parvia on nähty myös Ulvilassa ja Porissa." 

Valtaosa laulujoutsenista viettää talvensa Tanskan salmissa ja Etelä-Ruotsissa. Miksi juuri siellä?

"Joutsenet väistyvät talven tieltä vain sen verran, kun on tarpeen. Noilta korkeuksilta löytyy sulia ruokailupaikkoja talvellakin."

 

 

 

Maaliskuussa luetaan tositarinoita nykyisyydestä ja menneestä.

Oppia asenteesta – Anne Ventelä ja Kaisu Jouppi: Ammatinvalintakysymys

"Toistin samoja juttuja, eikä mulla ollut tekemiseen mitään mielenkiintoa. Siinä kohtaa päätin, että jotain muuta täytyy tehdä", sanoo parikymppinen Aleksi. Hän vuokrasi maatilan. Tuo ja muut nuorten tarinat oman koulutus- ja työpaikan löytämisestä ovat niin raikkaita, rohkeita ja lohdullisia, että monella keski-ikäisellä on niistä paljon opittavaa. Anna Pihlajaniemi

Vain pari sukupolvea sitten – Anneli Kanto: Lahtarit

Historiallinen romaani näyttää, keitä olivat he, jotka taistelivat valkoisten puolella Suomen sisällissodassa vuonna 2018. Määrätietoisia, hämmentyneitä, rohkeita, pelokkaita miehiä ja naisia, jotkut melkein lapsia vielä. Sodan jälkeen voittajienkin elämä muuttui. Kirjan teema ja mosaiikkimainen rakenne haastavat, mutta oikeastaan haasteet vain lisäävät lukemisen imua ja nautintoa. Anna Pihlajaniemi

1980-luvulla muodinluojat päättivät, että kaikenmuotoisten naisten piti pukeutua lyhyisiin helmoihin.

Kyllä nykyisin on paremmin kuin ennen. Muotiakin on niin monenlaista, että vaatepuodeista ja nettikaupoista löytyy malleja ja kokoja kaikille vartaloille.

Toisin oli 1980-luvulla. Kodin Kuvalehden Lukijakabinetissa 1/1980 päätoimittaja Maire Varhela kirjoitti takinhankintapulmistaan otsikolla Isojen pullukoiden hätähuuto: Älkää lyhentäkö helmoja! näin:

"Me pitkät ja pyöreät emme voi kerta kaikkiaan käyttää niitä samoja malleja kuin muotilehtien heinäsalot. Jos pannaan sata akkaa jonoon, niin siinä jonossa on vain muutama, joille lyhyet helmat tosiaan sopivat."

Hyvä, Maire! Suoraa puhetta!