Rahankäyttö perheiden sisällä ei aina ole reilua. Puolisoilla voi olla jopa eri elintaso. Muun muassa tämä selvisi Kodin Kuvalehden suuresta rahankäyttökyselystä.

Kodin Kuvalehden kysely perheiden rahankäytöstä kertoo samaa tarinaa, mistä tutkimus antaa osviittaa: jopa 10 prosentissa perheistä puolisoilla on keskenään erilainen elintaso.

Dosentti Anu Raijas Helsingin yliopistosta tuntee ilmiön ja on pohtinut sen syitä. Yksi suurimmista on se, että puolisot eivät keskustele raha-asioista eivätkä sovi siitä, millaisella osuudella kumpikin yhteiseen taloudenpitoon osallistuu.

"Mieheni on reissutyössä. Hänellä ei ole juuri käsitystä perheen kuluista ja menoista. Näkee vain viikonloppuarkea. Olen tinkinyt kaikki omat menoni 0 €." KK kysely

"Jotkut selittävät suunnittelemattomuutta sillä, että kaikki perheessä on joka tapauksessa yhteistä. He luottavat siihen, että kumpikin puolisoista toimii perheen hyväksi", Anu Raijas sanoo.

"Tilanne ei vain aina ole niin onnellinen. Meillä kaikilla on myös henkilökohtaisia tarpeita, joita haluamme tyydyttää."

"Huonommin tienaavalla on kalliit harrastusmaksut. Se syö suurimman osan palkasta, minkä takia maksan suurimman osan ruokakuluista ja kalliista hankinnoista." KK kysely

Ovatko minun rahani vain minun rahojani?

Äkkiä ajatellen ihmisellä on oikeus päättää, mihin hän käyttää omalla työllään ansaitsemansa eurot.

Ongelmat alkavat, jos puolisoilla on hyvin suuret tuloerot.

"En voi ostaa itselleni mitään, ellen erikseen pyydä puolisoltani rahaa, koska minulla ei ole mitään tuloja." KK kysely

Anu Raijas suosittelee, että viimeistään siinä tilanteessa on aika istua alas ja puhua rahasta: onko reilua, että molemmat maksavat euromääräisesti tasan yhtä paljon yhteisistä menoista?

"Voi olla, että pienempipalkkainen käyttää kaikki tulonsa yhteiseen talouteen, kun taas suurituloiselle jää useampi tonni omaa rahaa", Anu Raijas toteaa.

"Olen opiskelija ja käyn osa-aikatyössä. Puolisoni käy vakituisessa palkkatyössä. Hänelle jää rahaa vapaa-aikaan. Itse en pysty ostamaan uusia vaatteita rikkoutuneiden tilalle." KK kysely

Tee näin, jos menojen jakaminen mättää

Yksinkertainen ruutupaperivihko auttaa, jos alkaa tuntua, ettei rahankäyttö perheessä suju tasapuolisesti. Ruutupaperin kehittyneempi vaihtoehto on Excel-taulukko.

Pitäkää aluksi kuukauden verran kirjaa siitä, kuinka paljon perheessä kuluu rahaa yhteisiin menoihin ja kuka mitkäkin menot maksaa.

"Sen jälkeen otetaan esiin palkkakuitit ja lasketaan, miten paljon puolisoille jää omaa rahaa yhteisten menojen jälkeen. Sitä pitää jäädä molemmille. Ei ehkä eurolleen saman verran, mutta ainakin suhteessa tuloihin", Anu Raijas neuvoo.

"Olen työttömänä. Normaalisti tienaan enemmän kuin mieheni ja vastaan allergiaperheen ruokakuluista. Valitettavasti vastuu näistä on säilynyt minulla, vaikka rahaa on nyt puolet vähemmän." KK kysely

Sama laskutoimitus on syytä tehdä myös, jos toisen puolison tulot romahtavat ratkaisevasti: jos hän jää työttömäksi tai vaikka vanhempainvapaalle.

"Silloin hän ei voi osallistua perheen menoihin samalla tavalla kuin työssä käydessään, mutta saattaa kyllä hoitaa suurimman osan kotitöistä ja lasten päiväohjelmasta."

"Toki voin niellä ylpeyteni ja pyytää puolisoltani rahaa, mutta kynnys siihen on aika korkea." KK kysely

Lapsi perii taloustaidot etenkin äidiltä

Rahankäyttötavat ja -taidot periytyvät. Tutkimukset kertovat, että äidit ovat lapsille selvästi vahvempia esikuvia taloudenpidossa kuin isät.

"Lapsi ja nuori oppii kotona käytännöt, miten maksetaan ostoksia ja miten laskut hoidetaan. Jos perheessä on tapana maksaa laskut vasta eräpäivän jälkeen, lapsi kuvittelee, että se on aivan hyväksytty tapa toimia", Anu Raijas sanoo.

"Mies tienaa kuussa noin 1 000 euroa enemmän, joten olisi perusteltua, että hän ostaisi lapsille isompia ostoksia: talvihaalareihin, kenkiin ja lasten harrastuksiin menee yllättävän paljon rahaa ja kaikki minun kukkarostani." KK kysely

Useista tutkimuksista - myös Kodin Kuvalehden kyselystä - käy ilmi, että äidit yleensä vastaavat lasten menoista. Usein he huolehtivat myös sisustuksesta, tekevät ruokaostokset ja kaiken päälle saattavat vaatettaa miehenkin.

Mies kustantaa useammin tekniset hankinnat.

Jos työnjako perheessä on jakautunut näin, on jälleen laskutoimituksen paikka.

"Pitää miettiä oikeasti, miten tasapuolista menojen jakaminen silloin on. Televisiota ja kännyköitä ei osteta joka vuosi, mutta ruokakaupassa voi joutua käymään monta kertaa viikossa", Anu Raijas muistuttaa.

"Tienaan kolme kertaa enemmän kuin puoliso. Rahoitan noin 60 viikkotunnin työtahdilla perheen kulutuksen. Vaimo ja kolme lasta tuhlaavat ja minä joudun raatamaan, ilman että on varaa ostaa itselle mitään hauskaa." KK kysely

Sitaatit ovat Kodin Kuvalehden Perheen rahankäyttö -kyselystä.

Raha hiertää välejä

  • Kodin Kuvalehden kyselyyn perheen rahankäytöstä tuli 636 vastausta. Vastaajista 571 oli naisia, 65 miehiä.
  • 13 % vastanneista oli sitä mieltä, että rahankäyttö omassa perheessä ei ole reilua.
  • 9,8 % vastaajista kertoi, että puolisoiden elintasot eroavat toisistaan.

Ainahan haluamme tietää, mitä ulkomaalaiset meistä suomalaisista ajattelevat. Luimme Joel Willansin uuden kirjan 101 Very Finnish Problems, ja nämä viisi asiaa jäivät mieleen.

Suomi ja suomalaisuus herättävät paljon ihmetystä ulkomaalaisista, ainakin mikäli on uskominen Joel Willansin kirjan 101 Very Finnish Problems. Jos olet aina halunnut tietää, mitä ulkomaalaiset meistä ajattelevat, yhden vastauksen tarjoaa kirja, jossa suomalaisia ihmetyksenaiheita on kerätty yli 100 kappaletta. Listasimme niistä muutaman:

1. Rapujuhlat

Willansin mukaan ulkomaalaisen kannattaa ehdottomasti suostua kutsuun osallistua rapujuhliin, ovathan ne ikimuistoisia kokemuksia. Rapujuhlien suurin haaste on kuitenkin itse ravun syöminen, koska niiden syötävän osan erotteleminen on työn ja tuskan takana. Rapujuhla on kokemuksena siksikin kovin uskomaton, että snapsilasien jälkeen ravunsyönnistä ei tule helpompaa, mutta ainakin se nolottaa vähemmän. 

2. Kesän pituus

Ulkomaalainen pistää merkille, kuinka Suomen kesä on todella arvaamaton. Hänen havaintonsa on, että kesällä on tapana saapua myöhässä, lähteä aikaisin ja kaiken lisäksi kestää jopa 15 minuuttia. Willans panee merkille, että vaikka juhannuksena olisi 13 astetta ja vesisadetta, säästä piittaamattomat suomalaiset pitävät hauskaa kaikesta huolimatta.

3. Alastomuus

Willans varoittaa, että mikäli ulkomaalaisena sinulla on suomalainen kumppani, on hyvin todennäköistä, että saatat jossain vaiheessa nähdä koko suomalaisen kumppanisi suvun ilman rihman kiertämää. Usein tilaisuus sisältää saunan ja järven, ja joku sukulaisista tulee ehdottaneeksi yhteistä uintihetkeä järvessä. Eipä aikaakaan, kun kaikki ovat täysin alasti silmiesi edessä matkalla juoksemassa järveen ja ulkomaalainen ihmettelee, miten alastomuus on normaalia.

4. Linnanjuhlat

Ulkomaalaisen mielestä suomalaisten tapa juhlia itsenäisyyttä on huvittava. Siinä missä muut maat ampuvat raketteja ja humaltuvat, suomalainen tapa juhlia itsenäisyyttä on katsoa televisio-ohjelmaa, jossa 1500 ihmistä odottaa pitkässä jonossa vuoroaan presidentin kättelyyn.

5. Kesäloma (ja sen pituus)

Willans haluaa kirjassaan muistuttaa, että suomalaiset ovat onnekkaita pitkien kesälomiensa vuoksi. Siinä missä kahden viikon kesäloma on pohjoismaiden ulkopuolella lähes lottovoitto, suomalaisten mielestä se on huono vitsi. Niinpä Willans vinkkaakin, että ulkomaalaisen kannattaa olla hissukseen lomansa kestosta suomalaisen kanssa, tai vastaus voi olla jotain seuraavaa: "Vain kaksi viikkoa? Sinulla menee viikko päästä lomamielelle ja sen jälkeen sinulla on viikko aikaa alkaa valmistautua töihin paluuseen. Miksi edes vaivautua?"

Nämä ja muut 96 ulkomaalaisen havaintoa Suomesta: Joel Willans: 101 Very Finnish Problems, Gummerus, 2017.

Nina Honkanen toivoo, että seksuaalisuudesta voitaisiin puhua yhtä rennosti kuin puutarhanhoidosta.

Tietokirjasi Onnelliseksi (Siltala 2017) kertoo seksuaalisuudesta eri ikävaiheissa. Miksi?

Ihminen on käynyt kuussa, selvittänyt DNA:nsa ja kehittänyt nyhtökauran, mutta seksuaalisuutemme suhteen saatamme yhä olla melko pihalla. Aiheesta puhutaan vähän, vaikka seksuaalisuuden kokonaisvaltainen kokeminen on perustarpeitamme. Toivon, että seksuaalisuudesta voitaisiin keskustella yhtä rennosti kuin vaikkapa politiikasta tai puutarhanhoidosta.

Kirja pohjautuu radio-ohjelmasi kuulijakirjeisiin ja haastatteluihin. Mitä ne opettivat?

Suomalainen harrastaa parisuhteessaan seksiä vähemmän kuin koskaan aiemmin. Myös keski-ikäiset ja ikäihmiset kaipaavat seksuaalikasvatusta. Me haluamme puhua, pussata, koskettaa ja tulla kosketuksi, mutta lähelle päästäminen vaatii luottamusta.

Mitä pitäisi muistaa, kun on kyse seksistä?

Koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua itseensä tai toiseen. Rohkaiseva esimerkki on tapaamani yli 80-vuotias mies, joka toivoi minun piirtävän klitoriksen kuvan paperille. Mies oli jäänyt leskeksi 60 avioliittovuoden jälkeen ja uskalsi kertoa, ettei tiennyt naisesta vielä ihan kaikkea. Tavattuaan ihanan friidun hän oli päättänyt, ettei aio enää ryssiä hommia niin, ettei saisi naistaan nauttimaan.

 

Vesannolla järjestettävässä jalkapalloturnauksessa pelataan nappisten sijaan kotitossuissa. 

Kotitossut pääsevät ulkoilemaan, kun Vesannolla järjestetään Reiska-MM-kisat. Jalkapalloturnaus pelataan nimittäin Reino- tai Aino-tossut jalassa. 

”Kisat ovat hauskoo pelien alusta loppuun. Alun perin sääntöihinkin oli kirjoitettu, että totisena ei saa pelata. Yleisö viihtyy, kun pelissä tossu lentää paljon pidemmälle kuin pallo”, kertoo Mauno Huttunen, idean isä ja tapahtuman taiteellinen johtaja.

Pelin yksi tärkeimmistä säännöistä on, että mikäli pelaaja potkaisee vahingossa pelitossun jalastaan, hänen on haettava kenkä takaisin jalkaan ennen kuin voi jatkaa pelaamista. Se tuo ottelun tuoksinaan oman jännityksensä.

Kisoissa on pelattu sekä suorissa mustissa housuissa ja valkoisessa kauluspaidassa että pelkissä pitkissä kalsareissa.

Joukkueita turnaukseen osallistuu noin sata, ja pelivälineenä on kevyt lasten muovinen jalkapallo. Tossuja lukuun ottamatta peliasu on vapaa.

”Kisoissa on nähty kaikenlaista pukeutumista. On pelattu sekä suorissa mustissa housuissa ja valkoisessa kauluspaidassa että pelkissä pitkissä kalsareissa”, Huttunen kuvailee.

MM-kisojen isä tunnustaa, että kotiseudullaan hänet tunnetaan intohimoisena kotitossujen käyttäjänä.

”Olen leimaantunut tällä Pohjois-Savon alueella Reiska-ukoksi. Olen ollut joskus jopa häissä seremoniamestarina tummanharmaat juhlareinot jalassa.”

Reiska-MM-kilpailu otellaan Vesannolla 20.–22. heinäkuuta.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 17/2017.
 

Suomalainen kesäyö on niin täynnä valoa ja väriä, että elokuvat tekee mieli katsoa mustavalkoisina. Näitä elokuvia voi voi suositella hempeän heinälato-romantiikan ystäville, vaan niille, jotka haluavat tuntea leffan jälkeen: onpa oma tylsä elämäni sittenkin aika kivaa.

Vihtori (Eino Jurkka) pakenee Klaara-vaimoaan.
Vihtori (Eino Jurkka) pakenee Klaara-vaimoaan.

Ruukut lentävät

Teuvo Tulion Vihtori ja Klaara -farssia katsellessa voi yrittää naureskella sille, että heh, tuollaista se pitkä avioliitto teettää: vaimon on ihan pakko nuijia miestään kaulimella ja kukkaruukuilla, ja mies voi vain väistellä ja nähdä vaimostaan painajaisia. Tai sitten voi todeta: Klaara kiltti, hae ammattiapua. Vihtori ja Klaara (1939) 18.7. Yle Teema klo 22.


Näin hehkuu rikollinen nainen, Regina Linnanheimo.
Näin hehkuu rikollinen nainen, Regina Linnanheimo.


Iik, ruma nainen

Tässä elokuvassa on kaikki mahdollinen: kolmiodraama, elinkautismurhaajanaisvanki, muistinmenetyksiä, valekuolemia ja ihana Regina Linnanheimo. Eniten kohistiin aikoinaan siitä, että kaunis Regina uskalsi esiintyä elokuvassa rumana. Rikollinen nainen (1952) 25.7. Yle Teema klo 22.

Psykopaatti jahtaa

Jos äskeiset elokuvat tuntuvat liian rajuilta, katso tämä: entinen vanki yrittää rakentaa perheelleen uutta elämää, mutta saa peräänsä kostonhimoisen psykopaatin. Amerikkalaisklassikko on kevyttä kamaa Suomi-filmien rinnalla. Kuoleman suudelma (1947) 13.7. Yle Teema klo 21.

Murhaajan kintereillä

Tässä vaihtoehto sinulle, joka kaipaat toimintaa. 1950-luvun amerikkalaisjännärissä poliisit jahtaavat murhaajaa, joka tietämättään kantaa tappavaa tautia. Pakokauhun vallassa, 20.7. Yle Teema klo 21.

Kaunotar katuojassa

Tehtaantyttö Rea rakastuu varattuun mieheen, tulee raskaaksi, joutuu vankilaan, vapautuu, alkoholisoituu ja päätyy katuojaan. Regina Linnanheimo heittäytyy tottuneesti epävakaan sankarittaren rooliin. Olet mennyt minun vereeni (1956) Yle Teema 1.8. klo 22.