Villasukkien tekeminen on rentouttavaa – mutta onko se kutomista vai neulomista? Kysyimme Kielitoimistosta. Kerro sinäkin!

Tämä on tullut selväksi: villasukkien tekemistä kuvaava sana jakaa suomalaiset.

Kun Kodin Kuvalehti teki nettiin villasukkakyselyn, vastaajia oli liki 1800. Heistä kaksi kolmesta oli ehdottomasti sitä mieltä, että kutoo villasukkia. Joka kolmas oli yhtä ehdottomasti sitä mieltä, että neuloo villasukkia.

Neuloa vai kutoa -pohdinta on ikivanha. Jo 1800-luvun lopulla laadittiin ohjelma käsityönopetuksen järjestämisestä kansakouluissa ja neuvottiin käyttämään sanaa ”neuloa” silloin, kun vaate valmistetaan puikoilla. Käytäntö on jatkunut opettajien koulutuksessa siitä asti.

Ammattikäytössä villasukkia neulotaan, ja esimerkiksi Suuri Käsityö -lehden ohjeissa puikoilla varmasti neulotaan. Kutominen liittyy ammattilaisten mielestä kangaspuihin, ja sanojen käyttäminen sekaisin aiheuttaisi vain sekaannusta.

Murre ratkaisee

Mutta mutta. On myös Kielitoimisto ja suomen kielen lautakunta. Niissä ollaan sitä mieltä, että villasukkaa voi sekä neuloa että kutoa.

Kutoa-sanan ensimmäisenä selityksenä on Kielitoimiston sanakirjassakin selitys kankaan valmistamisesta kangaspuissa tai koneella. Silti kutoa-sanaa voi Kielitoimiston mukaan käyttää yleiskielessä myös samoin kuin neuloa-sanaa: voi kutoa oikeaa ja nurjaa ja tehdä kutomalla villasukan tai villapuseron.

Kansa voi siis edelleen sekä kutoa että neuloa villasukkia. Ja niin se tekee. Ratkaisevin asia on lopulta se, miltä murrealueelta on kotoisin. Länsisuomalaiset kutovat sukkaa silloin, kun itäsuomalaiset neulovat. Etelä- ja Pohjois-Suomessa valtaosa kutoo.

Kuulostaa jotenkin tutulta, eikö? Aivan niin, vihta ja vasta. Niissäkin on keskellä Suomea murreraja, ja hyvin samankaltainen kuin kutomisessa ja neulomisessa. Ne, jotka neulovat villasukkia, tekevät saunaan vastan. Ne, jotka kutovat, myös vihtovat.

(vasta ja vihta -tieto päivitetty 27.3. klo 19.40)

Kerro alla kommenttikentässä, mitä sanaa sinä villasukkien tekemisestä käytät ja teetkö vihdan vai vastan. Kerro myös, mistä päin Suomea olet. Katsotaan, pätevätkö murrerajat vai ovatko käytännöt sekoittuneet. Kiitos!

 

KK:n Facebook-kavereiden ihanat kuvat näyttävät Suomen kesän kauneimmillaan. Laskeudu suven juhlaan Eino Leinon runon sanojen siivittämänä.

Kuva Anne Soikkeli
Kuva Anne Soikkeli

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.

Kuva Sirpa Jasu
Kuva Sirpa Jasu

En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Kuva Merja Kohtala
Kuva Merja Kohtala

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

Kuva Katri Koivikko
Kuva Katri Koivikko

En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Runon sanat Eino Leino: Nocturne (1903)

 

Luonnonystävälle tulee lämmin olo jo näiden kirjojen näkemisestä omalla sohvapöydällä.

IHAN KUIN METSÄSSÄ - Pertti Koskimies: Linnut – Lajiopas

Jos on lintujen seurailu hauskaa, myös lintukirjojen lueskelu on kivaa puuhaa. Koskimiehen lintuoppaassa suurinta hupia tarjoavat lintujen kuvailut. Esimerkiksi pajulinnulla kerrotaan olevan ”loppua kohti laskeva surumielinen, viheltävä säe: ”tsitsitsidsidsidididididiudiudiudiudiediediedieduiduu”.

HAUSKA TUTUSTUA - Risto ja Mika Ihamuotila: Saariston kasvit Suomen luonnossa

Merenrantakasvit herättävät lämpimiä tunteita: sinäkö se siellä, hei taas! Ehkä siihen liittyy urheus, jolla ne kovia olojaan kestävät. Kalliosta puhkeaa pieniä kukkia, heinät huojuvat tuulessa kuin onnesta sekaisin. Kuvissa on toivomisen varaa, mutta kirjasta on kiva tarkistaa, minkä nimisiä tutut kasvit ovat.

 

Kännykkään valmiiksi ladattu kartta, josta näkee oman sijaintinsa, voi olla iso apu ulkomailla.

Markkinoilla on useita sovelluksia, joista voit ladata kartan ennen reissua ja käyttää sitä kohteessa ilman nettiyhteyttä.

Ilmaisista sovelluksista saat käyttöösi karttoja kaikkialta maailmasta. Maksulliset tarjoavat lisäksi paljon tietoja kohteesta ja toimivat myös matkaoppaana.

Ilmaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Here WeGo ja Maps.me. Maksullinen Pocket earth mainostaa olevansa matkailijan paras kaveri.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 12/2017.

Onko sinulla käytössä jokin muu hyvä karttasovellus? Kerro kommenttikentässä!

Ruokatoimittaja Outi Väisänen valitsi kolme kivaa paikkaa, joissa nälkäinen tulee Tukholmassa onnelliseksi.

1. Herkkuja ostarilla

Tukholma on edelläkävijä viihtyisässä ostoskeskussyömisessä. Boqueria-tapaspaikka Mood Stockholmin kauppakeskuksessa on hyvä levähdyspaikka pitkän päivän jälkeen.

Herkullisia tapaksia saa sekä huikopalaksi että isompaan nälkään. Osoite: Regeringsgatan 48.

2. Käy kauppahalliin

Jos pidät kauppahalleista, poikkea Stockholms Matmarknadilla. Pienessä kauppahallissa voi paitsi tehdä herkkuostoksia myös syödä aamiaisen tai lounaan. Maitomyymälässä myydään ihanaa, paikallista kirnuvoita. Osoite: Sturegallerian vid Sturehof, Stureplan 2.

3. Torin laidalla

Nytorgetin ympäristössä on useita hyviä ravintoloita. Rento Urban Deli on hyvä valinta etenkin lounasaikaan ja brunssilla. Samassa tilassa toimivasta myymälästä voit napata jälkiruuat mukaan ja siirtyä viereiseen puistoon piknikille. Osoite: Nytorget 4.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2017.