Nämä kappaleet eivät unohdu kymmenien vuosien jälkeenkään. Kuuntele soittolista ja lue koskettavat tarinat.

Muun muassa nämä kappaleet soivat, kun Kodin Kuvalehden lukijat tapasivat rakkaansa ensimmäisen kerran.

"The Power of Love oli ensimmäinen kappale, minkä tanssimme. Biisi on klisee, mutta toimii yhä."

"Scorpionsin Still Loving You oli se kappale, jonka aikana tanssimme ja kosketimme toisiamme ensi kertaa. Yhdessä oltu 32 vuotta, naimisissa 19 ja still loving."

"Topi Sorsakoski & Agents: On Kesäyö. Poikamme nimi on Topi."

"Olin luvannut seuraavan hitaan nykyiselle miehelleni, ja se oli Lokki-valssi."

"Tapaamisen alkuaikoihin liittyy Simon & Garfunkelin Bridge Over Troubled Water". Oli vuosi 1982, ja olimme 18-vuotiaita. Olemme edelleen yhdessä."

"Tapasimme 9.7.2004 ja 10.7. menimme Somerolle Ämyrille tanssimaan. Siellä soi Paula Koivuniemi ja Kuuleeko yö. Aina, kun sen kuulen, menee iho kananlihalle."

Mikä teidän kappaleenne on? Kerro se kommenteissa. Lisäämme kappaleita listalle.

Miten voisi ja uskaltaisi puuttua, jos joku päästelee rasistisia heittoja bussissa tai illanvietossa? SPR:n Ei rasismille! -hankkeen koordinaattori Janette Grönfors neuvoo.

Se tuntuu hirveältä, kun sitä joutuu todistamaan:

Joku julistaa bussissa tai raitiovaunussa suureen ääneen, että toiseen uskontoon tai etniseen ryhmään kuuluvat ihmiset ovat loisia ja terroristeja. Solvattua ryhmää edustava ihminen istuu parin penkkirivin päässä. Me muut katselemme kiusaantuneina ulos ikkunasta.

Jotenkin pitäisi puuttua, mutta miten?

Veri pakkaa kasvoille pelkästä ajatuksesta, että nousisin paikaltani kaikkien tuijotettavaksi ja käskisin julistajaa olemaan hiljaa. Entä jos hän käy päälle? Entä jos kaikki muut vaikenijat ovatkin samaa mieltä kuin julistaja?

Pysy kiusatun rinnalla

Janette Grönfors on SPR:n Ei rasismille! -hankkeen koordinaattori. Hän tietää, mitä jokainen voi tilanteessa vähintään tehdä.

Tärkeintä on, ettei suunsoiton kohteeksi joutunut jää yksin. Mene siis hänen luokseen tai pyydä hänet viereesi istumaan, pois huutelijan läheltä. Sano hänelle, että huutelija tekee väärin etkä hyväksy sellaista käytöstä.

"Aikuisen pitää aina puolustaa lasta."

"Aivan välttämätöntä se on silloin, kun uhrina on lapsi. Aikuisen pitää aina puolustaa lasta", Janette Grönfors painottaa.

Hän rohkaisee myös hakemaan reippaasti tukea muilta ympärillä olevilta. Kun yksi tohtii sanoa ääneen, ettei noin saa käyttäytyä, moni muukin rohkaistuu komppaamaan.

"Kyllä suomalaiset edelleen tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin ja haluavat auttaa. Jos ihmisellä ei ole rohkeutta puolustaa heikommassa asemassa olevaa, ketä hän sitten puolustaisi?"

Muista oma turvallisuutesi

Janette Grönfors muistuttaa, että puolustajan on muistettava huolehtia myös omasta turvallisuudestaan. Puuttumisen tapa riippuu paljon siitä, millainen ihminen siellä suutansa soittaa.

"Jos huutelija on humalassa, käyttäytyy aggressiivisesti ja on muutenkin pelottava, ainakaan naisihmisen ei kannata mennä komentamaan häntä hiljaiseksi", Janette Grönfors sanoo.

Jos tilanne syntyy julkisessa liikennevälineessä, paras vaihtoehto on käydä kertomassa siitä kuljettajalle tai junassa konduktöörille: Tuolla on ihminen, joka käyttäytyy huonosti. Voitko poistaa hänet kyydistä?

"Kuljettaja on vastuussa matkustajien turvallisuudesta. Jos suunsoittaja vaikuttaa uhkaavalta, kuljettaja soittaa paikalle poliisin."

Uskalla sanoa tyhmää vitsiä tyhmäksi

Kaikkein noloimmalta tuntuu, jos rasistisen möläytyksen päästää oma tuttu.

Se tulee usein aivan puskista: istutaan seurassa, puhutaan mukavia – ja kesken kaiken joku heittää törkyisen vitsin somaleista, juutalaisista, romaneista, vammaisista tai homoista.

Mitäs silloin tehdään?

"Epävarma liittyy helpommin naurajien joukkoon."

"Jos ihminen on epävarma omista arvoistaan ja asemastaan porukassa, hän liittyy helpommin naurajien joukkoon", Janette Grönfors toteaa.

"Mutta jos aikuinen ihminen tietää, kuka on ja mitä muiden pilkkaamisesta ajattelee, hän tekee tilanteessa muutakin kuin vain jättää nauramatta. Tuttujen vitsailuun puuttuminen ei edes vaadi yletöntä rohkeutta: riittää, kun sanoo, että minusta tuo oli tosi tyhmä juttu."

Näin vaiennat rasistisen huutelun

  • Mene uhrin luo ja pysy hänen rinnallaan, kunnes tilanne on ohi.
  • Sano ääneen, ettei tuollainen käytös sovi. Hae tukea ympärillä olevilta ihmisiltä.
  • Julkisessa liikennevälineessä pyydä kuljettajaa tai junassa konduktööriä puuttumaan asiaan.
  • Jos huutelija vaikuttaa uhkaavalta, hälytä paikalle poliisi.

Tässä kasvatustyötä helpottava tieto teinien vanhemmille: muutkin perheet rajoittavat lasten kännykän käyttöä.

Kysyimme teinien vanhemmilta, millaisia kännykän käyttöön liittyviä sääntöjä heidän perheessään on.

Ainakin yksi asia tuli selväksi: Kun teini sanoo, ettei kenelläkään muulla ole mitään sääntöjä, hän puhuu muunneltua totuutta.

Tässä oman kasvatustyösi tueksi toisten perheiden yleisimpiä käytäntöjä:

Kännykkäsäännöt teineille

  • Kännykän käyttö loppuu iltaisin useimmiten klo 20. Monissa perheissä aikaraja on klo 19 tai 21, hiukan lapsen iästä riippuen.
  • Kännyköitä ei pidetä yöllä makuuhuoneessa.
  • Ruokapöydässä ei käytetä kännykkää.
  • Pyörällä ajaessa ei käytetä kännykkää.
  • Kaverin kanssa tehdään jotain muuta kuin ollaan puhelimella.

”Valvon yökäyttöä (silloin kun muistan, mutta uhkailen aina) omasonera-sivuilta. Lapset tietää sen ja ovat varovaisia.”

Lasten tavallisimmat vastalauseet

  • ”Kenelläkään muulla ei ole sääntöjä.”
  • ”Kännykän pitää olla makuuhuoneessa, koska se on herätyskello.” (Yhden isän ratkaisu: hän osti jokaiselle lapselle oman herätyskellon.)
  • ”En edes ole paljoa kännykällä.”
  • ”Ei ole mitään tekemistä.”
  • ”Kellään ei ole yhtä juntteja vanhempia.”
  • ”Nyt on nykyaika.”

”Yökieltoa kritisoidaan, kun kaveritkin saa. Totta on, että viestejä tulee öisin satoja. Kaikissa perheissä ei vaan tiedetä, että lapset valvoo.”

Vanhemmat perustelevat rajoituksia näin

  • Vanhempien tehtävä on valvoa, että lapset nukkuvat riittävästi.
  • Lapsen terveys on vanhempien vastuulla.
  • Ruutuvalo häiritsee unen saamista, viestiäänten piippaukset yöunta.
  • Hyvä yöuni edistää pituuskasvua.
  • Kouluun keskittyminen kärsii, jos on väsynyt.
  • Jatkuva puhelimen selaaminen aiheuttaa päänsärkyä, kipeyttää silmät, niskan ja kännykkäkäden.

”Välillä toki joustetaan, jos on tarve saada yhteys kaveriin, viikonloppuna useammin. Lomilla sallitaan viihdekäyttökin silloin tällöin aikarajan jälkeen.”

  • Ihmisten kanssa on opittava olemaan muutenkin kuin kännykän välityksellä.
  • Koko perheen ruokahetki on tarkoitettu yhteisistä asioista puhumiseen.
  • Kännykkä on pöpöjen pesä, koska sitä sormeillaan kaikkialla. Siksikään sen paikka ei ole ruokapöydässä.
  • Niin kauan kuin vanhemmat maksavat alaikäisten kännykät ja kännykkälaskut, he määräävät kännyköiden käytöstä.
  • Internetin kautta älypuhelimeen avautuu maailma, jota edes kaikki aikuiset eivät pysty kontrolloimaan.
  • Olet tärkeä. Säännöt ovat siksi, että me vanhemmat välitämme sinusta.

Ai niin: sääntöjä on myös aikuisille

  • Aikuinenkaan ei käytä puhelinta ruokapöydässä.
  • Yöksi kännykkä vähintään äänettömälle, mieluiten eri huoneeseen.

”Kaikkienhan pitäisi toimia samojen sääntöjen mukaan, mutta taidan minä, äiti, olla se joka lipsuu eniten.”

Vierailija

”Kaikki muut saa käyttää kännykkää milloin vaan!” – Älä usko, kun teini sanoo noin

Meillä kuunnellaan nukkumaan mennessä musiikkia, joka siis esim. Spotifysta. Tämä on suurin hankalius/syy siihen, että puhelimet on sängyssä. Itsekin olen lapsesta lähtien kuunnellut musiikkia nukkumaan mennessä. Ja kun kolme lasta on samassa huoneessa, ei radiokanavat oikein toimi. Soittimet ehkä, mutta niissähän ei ole läheskään kaikkea musiikkia. Huoh.. ☺
Lue kommentti

Keppihevostelu ei ole pelkkää leikkiä vaan kuntoa vaativa liikuntalaji.

Keppihevonen ei ole leikin asia. Vaikka se näyttää täytetyltä kankaanpalalta, josta sojottaa keppi, se on enemmän.

Omistajansa silmissä se on ihan oikea hevonen.

Keppihevoset eli kepparit ovat niin oikeita, että Suomeen on perustettu Suomen Keppihevosyhdistys. Se pitää näyttelyitä ja järjestää jokakeväiset Keppihevosten SM-kisat, joissa kisataan muun muassa esteratsastuksessa.

”Kepparikisat ovat fyysisesti rankka liikuntalaji. Nuoret ratsastajat hyppivät taitavasti ja tosissaan”, ompelija Eija Nordström kertoo.

Kisat pisteytetään samoin kriteerein kuin elävien hevosten kisat.

"Tärkeintä on aitous"

Pietarsaarelainen Eija alkoi valmistaa keppihevosia työkseen kolme vuotta sitten. Ensimmäistä kepparia kehitellessä vaikeuksia tuotti turpa. Se piti jättää avonaiseksi, jotta sisään saisi ujutettua kuolaimet, mutta alaleuka ei saanut repsottaa. Löysäleukainen hevonen ei nimittäin näytä oikealta, ja lelulla taas ei halua ratsastaa kukaan.

”Tein toistakymmentä versiota ennen kuin onnistuin”, Eija sanoo.

”Tärkeintä kepparissa on aitous. Siksi sen sieraimien on kiillettävä ja väriyhdistelmien oltava virallisten värimääritelmien mukaiset.”

Yksi keppihevonen maksaa noin sata euroa. Eija tunnustaa koeratsastaneensa muutaman hevosistaan, tosin muiden katseilta salaa.

Useimmat harrastajat ovat nuoria tyttöjä, monet teini-ikäisiäkin. Eivät mitä tahansa tyttöjä, vaan tyttöjä, joilla on mahtava mielikuvitus ja kyky eläytyä. 

Suomen Keppihevosyhdistys: viuhku.net/sky
 

Luulitko, että kasvis- ja lähiruoka olisivat vain 2010-luvun buumeja? Hui hai, ei mitään uutta auringon alla.

Mitä muistat 1980-luvun ruokapöydästä? Meillä ainakin syötiin karjalanpaistia ihan arkiruokana. Välillä perheen nuoriso ryhtyi ultranykyaikaiseksi ja työnsi uuniin tahkojuustolla somistetun uunilenkin.

Sekä karjalanpaistin että uunilenkin reseptit löytyvät Kodin Kuvalehden ruokasivuilta tammikuussa 1980, mutta löytyy sieltä sellaistakin, mitä en osannut odottaa: kasvisruokakilpailun parhaat.

80-luvun kasvisruokaohjeissa eivät juhlineet munakoisot, avokadot eivätkä goji-marjat vaan peruna, lanttu ja lavakurkku. Elettiin aikaa kauan ennen EU:ta, joten raaka-aineet olivat taatusti lähiruokaa. Eksoottisin aines ruokasivuilla oli kiinankaali. Siitä muistutettiin erikseen, että se sopii salaattien lisäksi myös lämpimiin ruokiin.

Ja entäs Ahkeran aamujuoma: se sisälsi 1 dl maustamatonta jogurttia, 2 dl appelsiinimehua, 2 dl vehnänalkioita tai leseitä tai muita hiutaleita sekä ruokalusikallisen rusinoita.

"Sekoita kaikki juoman aineet ja aloita päiväsi oikealla voimalatauksella", kehotti ruokatoimittaja Anja Sirkiä.

Nykyisin ahkeran aamujuomaa kutsuttaisiin smoothieksi.