Labradorinnoutajan pentu Elli tapaa uuden ystävän, Nova-pennun. Kaverukset pääsevät auttamaan puutarhatöissä. Katso, miten pensaiden trimmaus sujuu pennuilta!

Elli on musta labradorinnoutaja, syntynyt 27. helmikuuta 2016. Ellistä saattaa tulla puolentoista vuoden päästä sokeiden opaskoira. Sitä ennen se elää kotikoiran elämää helsinkiläisessä hoitoperheessä. Tervetuloa seuraamaan Ellin elämää!

Katso kaikki Elli-videot tästä!

Palstalla toimitus parantaa maailmaa yksi epäkohta kerrallaan.

Näin pääset eroon hiljaisuudesta - 10 vinkkiä!

Minun selviytymistarinani: hiljaisesta itsevarmaksi

Älä vetäydy seurassa, ota tilanne rohkeasti haltuun

Netti on täynnä tällaisia artikkeleita. Niiden perusoletus on sama: Hiljainen on viallinen. Todennäköisesti reppana kärsii itsekin. Hänen pitäisi siis muuttua puheliaammaksi ja rohkeammaksi.

Ulospäin suuntautuneen, aktiivisen ja hersyvän persoonallisuuden ajatellaan olevan päämäärä, jota kaikkien tulisi tavoitella. Nopeat ja äänekkäät tuntuvat peittoavan hiljaiset harkitsijat. Hiljaisuus yritetään kitkeä pois jo lapsesta, jotta tämä "pärjää elämässään".

Entä, jos hiljainen onkin ihan tyytyväinen olemukseensa ja elämäänsä? Jos hän ei haluakaan olla joukon keskipiste, vaan viihtyy sen laitamilla?

Hiljainen ei välttämättä ole ujo jännittäjä. Hän ei ole hiljaa siksi, ettei uskaltaisi puhua, vaan siksi, että hän ei yksinkertaisesti ole kovin puhelias. Hän puhuu kyllä, kun on asiaa tai tarve vaatii.

Ehkä hiljaisuus onkin enemmän muiden kuin hiljaisen ongelma. Hiljaiset hetket koetaan kiusallisiksi, vaikkei niiden tarvitsisi olla sellaisia.

Hiljaiset ihmiset ovat hyviä kuuntelemaan, sanotaan. He antavat tilaa toiselle. He ovat ystävällisiä, empaattisia ja joustavia. He osaavat tarkkailla omaa sisintään, koska kaikki aika ei mene touhuamiseen ja puhumiseen.

Ja vaikkei hiljainen olisikaan superempaattinen kuuntelemisen mestari, hänellä on silti oikeus olla tyytyväisesti hiljainen. Hänen ei tarvitse muuttua.

Jokainen voi loistaa omissa parrasvaloissaan. Jollekin se on spottivalo Broadwaylla, toiselle lukulampun loiste kotisohvalla.

Saunan jälkeen suomalainen haluaa makkaraa tai salaattia, telkkarin ja hiukan hellyyttä. Yllättävän moni haluaa myös saunakahvit.

Saunan jälkeen on kiva istua sohvalle katsomaan televisiota tai juoda kahvit, ilmenee Kodin Kuvalehden saunakyselystä. Listasimme tapoja ja tottumuksia, joita meillä on saunomiseen liittyen, sekä asioita, joita oikeastaan haluaisimme saunan jälkeen.

Suosituimmat saunajuomat: olut ja kahvi

Kyselystä ilmenee, että moni saunoo sekä arkena että viikonloppuna, mutta yleisin aika saunomiselle on ilta. Kuuman saunan jälkeen on kiva juoda jotain vilpoista, mutta yllättävää on, että usea kyselyyn vastannut lukija kertoo saunan jälkeen juovansa kahvit.

"Saunan jälkeen on ehdottomasti saatava kahvit. Jos mahdollista, niin otan lonkeron saunajuomaksi."

"Joskus syömme saunan jälkeen kiuasmakkaraa ja juomme saunakahvit."

"Yleensä ostan kaupasta lonkeron tai limpparia ja juon sen saunan jälkeen, jääkylmä lonkero tai limsa on saunan jälkeen parasta juotavaa."

Ranskalaisia, nugetteja ja jäätelöä

Moni kyselyyn vastanneista kertoo katsovansa televisiota yksin tai muiden kanssa. Televisionkatselun seuraksi sopivat myös viikonlopun herkuttelueväät, kuten ranskalaiset ja nugetit tai jäätelöä.

"Meillä syödään saunan jälkeen pannukakkua."

"Viikonloppuisin saunan jälkeen syödään sipsejä ja karkkia."

"Lauantaisin miehelläni on tapana laittaa kiukaalle folioon lenkkimakkaraa, jonka syömme oluen kanssa. Minulle riittää pieni makupala ja juomaksi usein vesi."

Saunan jälkeen hemmotellaan kehoa ja mieltä

Kaikki eivät halua juoda alkoholia tai syödä epäterveellisesti saunan jälkeen, kyselystä ilmenee. Saunanjälkeisiin lempiruokiin ja juomiin voi aivan hyvin kuulua vissyvesi tai salaatti.

"Saunan jälkeen maistuu raikas vesi ja grillattuja vihanneksia hyvillä mausteilla."

"Meillä juodaan teetä ja syödään leipää ja hedelmiä."

Saunan jälkeen on kiva vain olla ja rentoutua.

"Kesäisin istahdan saunan jälkeen pihakeinuun ja juon jotain viileää juomaa."

"Rasvaan omat ja miehen jalat ja laitan hänelle villasukat. Juomme jotain hyvää yhdessä, katselemme televisiota ja rapsuttelemme koiraa."

Haaveina hellyys ja hyvät yöunet

Usea kyselyyn vastannut lukija toteaa, että saunomisen jälkeen halutaan rentoutua tavalla tai toisella. Joku tahtoo vihreää teetä ja toinen selkähieronnan. Kesäisiin toiveisiin kuuluu pulahdus järvivedessä.

"Haluaisin saunomisen jälkeen vain istua kesällä lämpimällä terassilla ja katsella pellon hiljaisuuteen ilman itikoita. Hyvä seurakin kelpaisi."

"Saunomisen jälkeen haluan puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan."

"Haluaisin saada kerrankin kahdeksan tunnin yöunet."

"Minusta on mukavaa, kun saunan jälkeen saa kömpiä suoraan peiton alle eikä tarvitse enää tehdä mitään."

Myös seksi kuuluu saunanjälkeisiin rutiineihin ja siitä haaveillaan, sillä monelle saunan jälkeinen aika on yhteistä laatuaikaa kumppanin kanssa.

"Haluan rakastella, rentoutua ja kuunnella hyvää musiikkia."

"Jos saunomme kahdestaan, rakastelemme ellemme tee sitä jo saunassa."

"Haluaisin, että meillä olisi saunan jälkeen enemmän erotiikkaa."

Toimittaja Tarja Hirvasnoro poikkeaa kesällä Halosenniemessä ja kuuntelee tiistaisin 70-luvun musiikkia.

TAIDENÄYTTELY Taiteilija Pekka Halosen ateljeekoti on kuin jättikokoinen mummola, jossa pelargoniat kukkivat ikkunoilla ja lasten sileiksi pedattuihin vuoteisiin tekisi mieli käpertyä päivä-unille.

Kesän näyttelykin on nostalginen. Tuoksuville hirsiseinille on ripustettu töitä 1800-luvun lopun taiteilijoilta: Akseli Gallen-Kallelalta, Albert Edelfeltiltä, Maria Wiikiltä... Heidän intohimonsa oli keksiä, mitä sellainen uusi ilmiö kuin suomalaisuus voisi olla.

Into, toivo, rohkeus -näyttely Halosenniemessä Tuusulan rantatiellä 3.9. saakka.

Takaisin 70-luvulle


RADIO Voi niitä kesiä muinaisella 70-luvulla, kun olin tarpeeksi vanha valvoakseni aamuyölle mutta liian nuori saadakseni lähteä kotoa mihinkään. Lohtua toi radio. Lähetykset loppuivat puoliltaöin, mutta olivathan C-kasetit. Kesähuoneessa lauloivat Juice ja Hector, ulkona aamun ensimmäinen tiltaltti.

Sen ajan musiikkia soittaa nyt Radio Suomessa Yöradion tunti 70-lukua. Viikon muina öinä soi poppi 60-, 80-, 90- tai 2000-luvulta, mutta maanantain ja tiistain välinen yö on meidän 70-luvun teinien. Tarja Hirvasnoro

Yöradion tunti 70-lukua tiistaisin klo 00.05.

Ainahan haluamme tietää, mitä ulkomaalaiset meistä suomalaisista ajattelevat. Luimme Joel Willansin uuden kirjan 101 Very Finnish Problems, ja nämä viisi asiaa jäivät mieleen.

Suomi ja suomalaisuus herättävät paljon ihmetystä ulkomaalaisista, ainakin mikäli on uskominen Joel Willansin kirjan 101 Very Finnish Problems. Jos olet aina halunnut tietää, mitä ulkomaalaiset meistä ajattelevat, yhden vastauksen tarjoaa kirja, jossa suomalaisia ihmetyksenaiheita on kerätty yli 100 kappaletta. Listasimme niistä muutaman:

1. Rapujuhlat

Willansin mukaan ulkomaalaisen kannattaa ehdottomasti suostua kutsuun osallistua rapujuhliin, ovathan ne ikimuistoisia kokemuksia. Rapujuhlien suurin haaste on kuitenkin itse ravun syöminen, koska niiden syötävän osan erotteleminen on työn ja tuskan takana. Rapujuhla on kokemuksena siksikin kovin uskomaton, että snapsilasien jälkeen ravunsyönnistä ei tule helpompaa, mutta ainakin se nolottaa vähemmän. 

2. Kesän pituus

Ulkomaalainen pistää merkille, kuinka Suomen kesä on todella arvaamaton. Hänen havaintonsa on, että kesällä on tapana saapua myöhässä, lähteä aikaisin ja kaiken lisäksi kestää jopa 15 minuuttia. Willans panee merkille, että vaikka juhannuksena olisi 13 astetta ja vesisadetta, säästä piittaamattomat suomalaiset pitävät hauskaa kaikesta huolimatta.

3. Alastomuus

Willans varoittaa, että mikäli ulkomaalaisena sinulla on suomalainen kumppani, on hyvin todennäköistä, että saatat jossain vaiheessa nähdä koko suomalaisen kumppanisi suvun ilman rihman kiertämää. Usein tilaisuus sisältää saunan ja järven, ja joku sukulaisista tulee ehdottaneeksi yhteistä uintihetkeä järvessä. Eipä aikaakaan, kun kaikki ovat täysin alasti silmiesi edessä matkalla juoksemassa järveen ja ulkomaalainen ihmettelee, miten alastomuus on normaalia.

4. Linnanjuhlat

Ulkomaalaisen mielestä suomalaisten tapa juhlia itsenäisyyttä on huvittava. Siinä missä muut maat ampuvat raketteja ja humaltuvat, suomalainen tapa juhlia itsenäisyyttä on katsoa televisio-ohjelmaa, jossa 1500 ihmistä odottaa pitkässä jonossa vuoroaan presidentin kättelyyn.

5. Kesäloma (ja sen pituus)

Willans haluaa kirjassaan muistuttaa, että suomalaiset ovat onnekkaita pitkien kesälomiensa vuoksi. Siinä missä kahden viikon kesäloma on pohjoismaiden ulkopuolella lähes lottovoitto, suomalaisten mielestä se on huono vitsi. Niinpä Willans vinkkaakin, että ulkomaalaisen kannattaa olla hissukseen lomansa kestosta suomalaisen kanssa, tai vastaus voi olla jotain seuraavaa: "Vain kaksi viikkoa? Sinulla menee viikko päästä lomamielelle ja sen jälkeen sinulla on viikko aikaa alkaa valmistautua töihin paluuseen. Miksi edes vaivautua?"

Nämä ja muut 96 ulkomaalaisen havaintoa Suomesta: Joel Willans: 101 Very Finnish Problems, Gummerus, 2017.