ElliViola

Ellin satulassa
Elli tuli taloon elokuussa 2006. Isäntä sen pihaan toi ja katsoimme sille tallista paikan. Kävin vielä illalla viimeiseksi tallin ovella kurkkaamassa, onko se siellä, minun ikioma Elli. Se oli musta ja iso, isompi kuin Viola, edellinen ratsuni. Pääsin onneksi hiukan testaamaan jo syksyllä, miltä tuntui olla Ellin satulassa ja ohjaimissa. Talven aikana Elli koki mahtavan muodonmuutoksen, se sai uuden kiiltävän pinnan ja sitä vähän modifioitiin, naiselle sopivammaksi.
Mikä kaunotar siitä tulikaan, kyljet kiilsivät ja nahkasatula tuoksui hyvältä. Elli tarvitsi tallissa hiukan enemmän tilaa, olihan se Violaa isompi. Ellin kanssa matkanteko sujui entistä mukavammin ja nopeammin. Oli ilo ottaa se tallista ulos, istahtaa nahkasatulalle ja - sitten vaan menoksi. Olin tiennyt, että lähiseudulla oli muitakin alan harrastajanaisia, mutta huomasin, että uusia naisia tuli mukaan joka kesä. Aika monella rupesi tallissa olemaan hevosvoimaa jos jonkinlaista. Mikäs sen mukavampaa!
Elli on vahva ja kestävä, se on vienyt minua turvallisesti jo Suomen rajojen ulkopuolellekin, aina Norjaan, Saksaan, Liettuaan asti. Hevosvoimaa Ellistä löytyy, ainakin 70 hevosen verran. Elli on nimittäin moottoripyörä! Ei ole parempaa tunnetta, kun saa hypätä pyörän selkään ja lähteä reissuun. Se ihana vapauden tunne, siinä unohtuu kaikki muu, kun pitää keskittyä ajamiseen. Kaikki ihanat tuoksut tulevat nenään.
Tätä kirjoitettaessa varusteita aletaan kaivaa esille, bootseja rasvataan ja mietitään kesän suunnitelmia. Isäntä on talven aikana huoltanut Ellin. Ajokausi alkaa yleensä huhti-toukokuussa ja päättyy syyskuun loppupuolella. Kilometrejä tulee vuosittain vaihtelevasti, 5000–10 000 km.
Kerrottakoon vielä, että Viola oli 1340 cm³ violetti Heritage ja Elli on 1450 cm³ Electra, Harley Davidson – totta kai!
Ajeluterveisin ElliViola

Kommentit (0)