Mieheni ei keskustele, mutta hän tekee paljon muuta.

Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa 38 vuotta. Hän ei puhu kovin paljon, enkä muista, että hän olisi koskaan puhunut tunteistaan.

Keskustelun puute vaivasi minua kauan. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin ajatella asiaa toiselta kannalta: hän ei tee juuri tätä minun haluamaani asiaa, mutta mitä sellaista hän tekee, että minun kannattaa jatkaa hänen kanssaan? Siitä listasta ei tullut loppua.

Lakkasin pyytämästä sanoja, enkä niitä enää edes kaipaa. Onhan minulla ystäviä, joiden kanssa saan puhua ihan niin paljon kuin haluan.

Rakastunut

Ulkomailla asuessa alkaa arvostaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä täällä satavuotiaassa Suomessa on.

Olen asunut monta vuotta ulkomailla ja palannut Suomeen. Olen kummastellut, miten vähän täällä arvostetaan kaikkea hyvää, jota meillä on. Suomi 100 -juhlaan on todella aihetta!

Meillä on puhdasta. Kaukomailla kulkiessa puhtautta alkaa todella arvostaa. Vältymme monilta sairauksilta ja vaivoilta pelkästään siksi, että Suomessa ymmärretään puhtauden merkitys alkaen käsien pesusta.

Suomalainen terveydenhuolto on korvaamatonta. Saamme Suomessa erikoislääkärit ja huipputason hoidon melkein ilmaiseksi ja vaativat leikkaukset pikkurahalla. Samanlaisista leikkauksista ja hoidoista monet amerikkalaiset menevät henkilökohtaiseen konkurssiin – pelkkä synnyttäminen maksaa siellä maltaita.

Entä koulutus? Kuinka usein tulemme ajatelleeksi, miten hyvä koulutus meillä on kaikkien ulottuvilla. Peruskoulut, lukiot, korkeakoulut ja yliopistot ovat kaikille suomalaisille käytännöllisesti katsoen ilmaisia. Opintotuella pärjää ja pystyy opiskelemaan perustutkinnon. Ulkomailla vanhemmat alkavat heti lapsen synnyttyä säästää tämän opiskelua varten.

Listaa voi jatkaa: lämpimät talot, toimiva liikenne säällä kuin säällä, pitkät kesälomat, puhdas vesi, jokamiehen oikeudet.

Jos mielesi tekee valittaa ja parjata rakasta isänmaatamme, lähde ulkomaille. Huomaat nopeasti, kuinka hyvin asiat täällä satavuotiaassa Suomessa ovat.

Oma maa mansikka

MB

Lukijan kirje: Silmäni avautuivat ulkomailla

Kyllä asia näin on. Suomessa on asiat aika hyvin kaikinpuolin. Valittamista voi aina löytää joka asiasta jos vain haluaa. Tämä on tosiaan sitä että ei tiedetä oikein miten huonosti asiat voisivatkaan olla. Köyhyyttä löytyy myös Suomesta ja muistakin pohjoismaista. Mutta kaksi perusasiaa on ainakin melkein ilmaisia, terveydenhuolto ja koulutus. Jos jaksaa kouluttautua niin työn saaminen ja tulotaso on helposti nähtävissä. Asun itse ulkomailla (jo 13 vuotta), mutta kaipaan Suomeen. En elintason...
Lue kommentti

Laadukas varhaiskasvatus tukee ja kehittää lasta, mutta toinen kysymys on, toteutuuko laadukkuus.

Kun subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajoitettiin, korostettiin varhaiskasvatusta. On totta, että laadukas varhaiskasvatus tukee ja kehittää lasta, mutta laadukkuuteen pääseminen on sitten eri asia.

Koulutettua, motivoitunutta ja sitoutunutta henkilöstöä on vaikea saada, sijaisia ei ole, ryhmäkoot ovat liian suuret ja lisäkoulutus on olematonta. Päivähoidossa työskentelevät kasvattajat ovat jaksamisensa äärirajoilla erityislasten määrän kasvaessa, vanhempien ongelmien keskellä, alipalkattuina.

Vanhemmuus on tänä päivänä monella hukassa. Monet tuntuvat vaativan, että yhteiskunta hoitaa vanhemmuuden. Lapsiryhmiin tulee lisäpainetta, kun lasten hoitopäivät venyvät 10-tuntisiksi ja vanhemmat kiukuttelevat omaa pahaa oloaan kasvattajille aamuisin tai iltaisin. Lapsen sairastuminenkin tuntuu olevan hoitajien syytä.

Lapsilla ei ole aina edes lomaa, koska vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa. Pienet lapset viettävät hereillä ollessaan 9–10 tuntia päiväkodissa, mutta omien vanhempiensa kanssa usein vain noin 3 tuntia päivässä. Lapsista on tullut rasite liian monissa perheissä.

Vanhemmuus tulisi nähdä rikkautena, ainutlaatuisena mahdollisuutena ja kokemuksena. Varhaiskasvatuskin pystyy olemaan laadukas osa lasten kasvatusta mutta yhdessä vanhempien kanssa.

Mummarainen

Järki käteen

Lukijan kirje: Päivähoidon kasvattajat ovat jaksamisen rajoilla

Niin totta! Ja kuitenkin nyky-Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Kyse ei ole rahan puutteesta, vaan tahdosta kohdentaa se. Jos lapsille haluttaisiin hyvää, päiväkotien taakkaa kevennettäisiin. Jos pienten lasten vanhempia haluttaisiin tukea, kotihoidon tukea lisättäisiin. Nyt sen sijaan halutaan kaikki töihin, vaikka kaikille ei riitä töitä. Vanhemmat kärsivät ja lapset pohjimmaisena saavat karvaimmat palat. Nyt seuraavissa vaaleissa äänestämään niitä kansanedustajia, jotka ymmärtävät...
Lue kommentti