Omien toiveiden kertominen on tärkeää, mutta on myös hyväksyttävä, ettei puoliso välttämättä halua muuttua minun toivomaani suuntaan.

Olen nelikymppinen perheenäiti ja haluan tuoda erilaisen näkökulman kirjoituksiin, joissa pohditaan puolisoiden oman tilan tarvetta.

Keskustelun merkitystä ja omien toiveiden kertomista ei pidä aliarvioida, mutta minusta on tärkeä hyväksyä, ettei puolisoni välttämättä halua muuttua toivomaani suuntaan.

Olemme olleet yhdessä parikymppisistä, ja suhteemme toimii edelleen hyvin. Mieheni tietää, että toivoisin hänen viettävän kanssani aikaa iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Mies haluaa kuitenkin tehdä muuta. Koska seksille onneksi löytyy aikaa, annan asian olla. Olen tyytyväinen, ettei hän lähde ryyppäämään ja hyväksyn tilanteen.

Melkein tärkeämpää kuin tulla toimeen puolisonsa kanssa, on tulla toimeen omien haaveidensa ja itsensä kansa. Silloin elämä parisuhteessakin kevenee, eikä puoliso ole vastuussa siitä, olenko minä onnellinen.

Maru

Vierailija

Lukijan kirje: Onni on omalla vastuulla

Olen samaa mieltä nimimerkin "Maru" kanssa. Ei ihmistä - edes puolisoa - voi eikä pidäkään yrittää muokata liikaa omien toiveiden ja tarpeiden suuntaan. Parisuhteessa luonto kyllä hoitaa riittävän muutoksen. Jokainen pari, oli kyse sitten nuoresta parista tai vanhemmasta, haluaa luonnostaan miellyttää toista ja sen myötä muutosta tapahtuu. Joskus käy niin, että omat toiveet eroavat kovasti puolison haluista. Se on surullista, mutta toisen liiallinen muovaus tai muutosyritys kostautuu. Se on...
Lue kommentti

Kun ei ole kauppoja, ei tule tehtyä turhia hankintoja.

Muutin kaupunkiin 10 vuotta sitten. Olin tyytyväinen, kun palvelut, apteekki, kaupat, posti ja monet muut olivat naapurissa. Nyt ne kaikki ovat 1,5 kilometrin päässä, ja tämä entinen keskusta on lähes aavekaupunki täynnä tyhjiä liiketiloja.

En viitsi uudestaan muuttaa lähemmäs palveluja. Ajattelen asian positiivista puolta: kun ei kauppoja ole vieressä, ei tule tehtyä turhia hankintoja. Rahaa säästyy.

Itsenäinen

Avioero voi lamauttaa, varsinkin jos se tulee yllättäen. Mutta kun aika kuluu, vastoinkäyminen voi kääntyä onnenpotkuksi.

Joskus tuntuu siltä, että jokin asia murskaa koko elämän. Olen kuitenkin huomannut, että kun aika kuluu, ylitsepääsemättömiltä tuntuneet vastoinkäymiset voivatkin kääntyä positiivisiksi.

Avioero tai potkut voivat lamauttaa varsinkin, jos ne tulevat yllättäen. Siinä joutuu pitkiksi ajoiksi paniikkiin ja tuuliajolle. Olen kokenut molemmat, mutta nyt ajattelen, etten huolisi takaisin sen paremmin vanhaa puolisoani kuin työpaikkaanikaan.

Nykytilanteestani katsottuna vastoinkäymiset olivat minulle onnenpotkuja. Ilman niitä en olisi sama ihminen kuin olen nyt. Nykyisin olen paremmin sinut itseni kanssa kuin ennen.

Avioeron kauhun lamaannuttaneita ystäviäni olen lohduttanut, että joskus vielä kiität kumppaniasi siitä, että hän jätti sinut. Yksikään ei ole ymmärtänyt sanojani, vaan on pitänyt minua puukottajana, joka lyö lyötyä. Vasta paljon jälkeenpäin he ovat alkaneet ymmärtää, mitä tarkoitin.

Feeniks