Mihin meidän postilähetyksemme putoavat?

Täytin syyskuussa pyöreitä. Läheiseni postitti minulle kirjeen, jossa oli onnitteluna ohut kirja.

Lähetys ei ole edelleenkään saapunut minulle. Lähettäjä kyseli kotikaupungissaan lähetyksen perään, ja hänelle vastattiin, että se on voinut pudota jonnekin.

Olisi kiinnostavaa tietää, mihin meidän postilähetyksemme voivat pudota.

Hely

Nella
Seuraa 
Liittynyt31.1.2016

Lukijan kirje: Onnittelukirje katosi

Juuri näin! Mummoja ulkoilutetaan (ja ilmeisesti hukataan), ruokaa jaetaan ja nurmikkoja ajellaan. Jospa postipojat-ja tytöt tekisivät sitä "oikeaa" postiljoonin työtä eli toimittaisivat kirjeet ja kortit perille. Postimaksut nousevat joka vuosi ja paketit hajoavat ja kirjeet katoavat. Moni lähettämäni kortti on vain kadonnut matkalla. Tutun paketti on hajonnut, kun ovat ajaneet trukilla yli varastossa. Korvaus painon, ei arvon mukaan. :D Ei enää tiedä itkeäkö vai nauraako!
Lue kommentti

Parisuhde ei toimi, jos toinen osapuoli kaipaa toista kuin lapsi vanhempaansa.

Parisuhteessa saa olla riippuvainen toisesta, mutta kohtuudella. Myös itsenäisyyttä ja itsetuntemusta tarvitaan. Terve itserakkaus on myös parisuhteen rakennuselementti.

Parisuhde on kahden aikuisen suhde. Se ei toimi, jos toinen osapuoli kaipaa toista kuin lapsi vanhempaansa. Parisuhteella on mahdollisuus kukoistaa, kun puolisoilla on sopivasti yhteistä tekemistä, mutta myös omia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita.

Kun tuntee itsensä ja rakastaa itseään sellaisena kuin on, pystyy tarjoamaan samaa myös toiselle.

–S

Myötä- ja vastamäessä

Lukijan kirje: Älä hukkaa itseäsi parisuhteessa!

Läheisriippuvainen parisuhde voi tosiaan muodostua ongelmaksi. Siinä olet oikeassa -S. Mutta neidän tarpeemme ovat niin erilaisia ja nekin voivat muuttua ajan myötä. Itse olen sitä mieltä, että me nykyihmiset tuijotamme aivan liikaa omaan napaamme. Pohdimme liikaa sitä, miltä meistä nyt tuntuu tai ei tunnu. Voi olla, että riippuvainen kumppani raastaa suhdetta, mutta vielä enemmän useimpia raastaa se, ettei ole kumppania. Monet pari- ja ihmissuhteiden ongelmat ja ongelmakokemukset poistuisivat...
Lue kommentti

Ulkomailla asuessa alkaa arvostaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä täällä satavuotiaassa Suomessa on.

Olen asunut monta vuotta ulkomailla ja palannut Suomeen. Olen kummastellut, miten vähän täällä arvostetaan kaikkea hyvää, jota meillä on. Suomi 100 -juhlaan on todella aihetta!

Meillä on puhdasta. Kaukomailla kulkiessa puhtautta alkaa todella arvostaa. Vältymme monilta sairauksilta ja vaivoilta pelkästään siksi, että Suomessa ymmärretään puhtauden merkitys alkaen käsien pesusta.

Suomalainen terveydenhuolto on korvaamatonta. Saamme Suomessa erikoislääkärit ja huipputason hoidon melkein ilmaiseksi ja vaativat leikkaukset pikkurahalla. Samanlaisista leikkauksista ja hoidoista monet amerikkalaiset menevät henkilökohtaiseen konkurssiin – pelkkä synnyttäminen maksaa siellä maltaita.

Entä koulutus? Kuinka usein tulemme ajatelleeksi, miten hyvä koulutus meillä on kaikkien ulottuvilla. Peruskoulut, lukiot, korkeakoulut ja yliopistot ovat kaikille suomalaisille käytännöllisesti katsoen ilmaisia. Opintotuella pärjää ja pystyy opiskelemaan perustutkinnon. Ulkomailla vanhemmat alkavat heti lapsen synnyttyä säästää tämän opiskelua varten.

Listaa voi jatkaa: lämpimät talot, toimiva liikenne säällä kuin säällä, pitkät kesälomat, puhdas vesi, jokamiehen oikeudet.

Jos mielesi tekee valittaa ja parjata rakasta isänmaatamme, lähde ulkomaille. Huomaat nopeasti, kuinka hyvin asiat täällä satavuotiaassa Suomessa ovat.

Oma maa mansikka

MB

Lukijan kirje: Silmäni avautuivat ulkomailla

Kyllä asia näin on. Suomessa on asiat aika hyvin kaikinpuolin. Valittamista voi aina löytää joka asiasta jos vain haluaa. Tämä on tosiaan sitä että ei tiedetä oikein miten huonosti asiat voisivatkaan olla. Köyhyyttä löytyy myös Suomesta ja muistakin pohjoismaista. Mutta kaksi perusasiaa on ainakin melkein ilmaisia, terveydenhuolto ja koulutus. Jos jaksaa kouluttautua niin työn saaminen ja tulotaso on helposti nähtävissä. Asun itse ulkomailla (jo 13 vuotta), mutta kaipaan Suomeen. En elintason...
Lue kommentti