Mieheni kuoltua tytär muuttui. Hän vääristää asioita, ei suostu kuuntelemaan ja käy harvoin.

Ainoa lapseni, keski-ikäinen tyttäreni, on minua kohtaan ivallinen ja ilkeä. Se alkoi, kun mieheni kuoli kohta neljä vuotta sitten.

Ensimmäisen vuoden itkin ilkeitä tekstiviestejä. Olen pyytänyt, että puhutaan siitä, mikä häntä kalvaa, mutta se ei onnistu. Tyttäreni saattaa kirota ja huutaa täysillä. Hän vääristää asiat, eikä suostu kuuntelemaan asian oikeaa laitaa.

Saattaa mennä kuukausia, ettei tytär käy, vaikka asuu lähellä. Hänen käydessään yritän jutella asioita normaalisti.

Enää en pysty itkemäänkään, olen vain onneton, voimaton ja uneton. En tiedä, mitä tekisin. En ole saanut neuvoa ystäviltänikään, he sanovat vain, että on vaikea puuttua tilanteeseen. Olen ollut normaali äiti sekä mummi kahdelle lapsenlapselleni. Lapsenlapset ovat ihania, mutta kärsivät tästä kaikesta haukkumisesta.

Kun mieheni kuoltua jäin yksin, olin kaikkein heikoimmillani. Tuntuu, että kaikki vaikeudetkin tulevat silloin, lähimmäisiltä ei ole tukea ja tuntuu, ettei jaksa. Tyttärelläni on tukenaan mies ja perhe.

Leskimummi

Toinen mummi

Lukijan kirje: Tytär on ivallinen ja etäinen

Hyvä Leskimummi! Sinulla on todella ikävä elämäntilanne. Olen surullinen puolestasi ja tahtoisin auttaa sinua. Minulla on myös tytär, joka jäi nuorena leskeksi pienen vauvan kanssa muutama vuosi sitten. Hänen käyttäytyminen on ollut samankaltaista kuin sinun tyttärelläsi. Vihanpurkauksia, huutoa ja syyttelyä ilman mitään syytä. Minulla on ollut myös samoja tuntemuksia kuin sinulla. Kuinka oma tytär voi loukatakin niin paljon omaa äitiään? Olisiko niin että tyttärelläsi ei ole ketään muuta kelle...
Lue kommentti

Perhepolitiikan pitäisi olla tekoja eikä vain vaalipuheita.

Lasta ei pidä laittaa hoitoon ennen kuin hän osaa puhua. Sitä ennen hän ei osaa kertoa kotona päivähoidon tapahtumista.

Lapselle olisi parasta, jos häntä ei tarvitsisi laittaa hoitoon ennen kuin hän täyttää kolme vuotta. Silloin useimmat lapset alkavat kaivata muutakin kuin kotona olemista.

Ymmärrän, ettei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta olla kotona niin kauan. Lapsen hyvinvoinnin kannalta kotihoidon tuki on elintärkeä.

Päiväkotien tilanteeseen voidaan vaikuttaa hallituksen päätöksillä. Perhepolitiikan pitäisi olla tekoja eikä vain vaalipuhetta.

Lapsen paras ensin

Maaseutu on vanhukselle armoton ympäristö. Kannattaa muuttaa kaupunkiin, kun vielä on hyväkuntoinen, että ehtii tottua siellä asumiseen.

Kävin viikko sitten järjestämässä vanhalle isälleni apua ja virikettä pienessä kunnassa. Olemme myös joka päivä puhelinyhteydessä.

Tiistaina isä vastasi virkeänä puheluun, mutta heti sen jälkeen hän oli kaatunut. Nyt hän on vakavassa tilassa terveyskeskuksen vuodeosastolla maattuaan lattialla yli kymmenen tuntia.

Isä ei halunnut muuttaa kotoaan lähelleni samaan kaupunkiin. Sairastuessaan hän olisi saanut täältä paremman avun ja tukea jo aiemmin.

Maaseutu on vanhukselle armoton ympäristö, vaikka siellä olisikin tuttavia. Siksi kannattaa muuttaa kaupunkiin vielä, kun on hyväkuntoinen, että ehtii tottua siellä asumiseen ja liikkumiseen.

Heli

Kuka laskee kaiken ajan, matkakulut ja puhelinkulut, joita ihmisille tulee siitä, että hyvin toimivat nykysysteemit lopetetaan?

Sote tulee. Mitähän terveydenhoito on sitten, kun jo nyt keskittämiset hankaloittavat terveyskeskuskäyntejä ja aiheuttavat lisäkuluja asiakkaille?

Helsingissä terveyskeskuslaboratorioon pitää nykyisin varata aika HUS:n kautta, vaikka laboratorio on vieressä olevassa terveyskeskuksessa. HUS:n ajanvaraus ei näe, mitä kokeita sinulle on määrätty, joten jos täytyy tietää, onko oltava esimerkiksi syömättä, siitä pitää ensin soittaa omaan terveyskeskukseen. Keskitetty laboratorio ei myöskään anna kokeen jälkeista puhelinaikaa lääkärille, vaan siitä pitää soittaa taas puhelun jälkeen omaan terveyskeskukseen.

Ennen kaikki sujui yhdellä soitolla terveyskeskuksen ajanvaraukseen, nyt maksan puhelinkuluja moneen kertaan.

Keskittämisen jälkeen oma terveyskeskuksemme ei enää anna virtsanäytepurkkeja, koska niiden jakelu on keskitetty kaukana olevaan isompaan terveyskeskukseen. Sinne on mentävä julkisilla ja maksettava matkat. Virtsanäytteen voi kyllä palauttaa omaan terveyskeskukseen, mutta pahoittelivat, että näytepurkkien antaminen on heiltä nyt kielletty.

Jos sote tarkoittaa lisää tällaista, kuka laskee kaiken ajan, matkakulut ja puhelinkulut, joita ihmisille tulee siitä, että hyvin toimivat nykysysteemit lopetetaan?

Järki hoi

Omalla asenteella on iso merkitys, kun joku on päättänyt voittaa sairauden. Mutta on myös niitä, jotka ovat vahvasti päättäneet voittaa, ja silti he ovat hävinneet.

En väheksy tahdonvoimaa, enkä oman asenteen vaikutusta kuntoutumiseen tai paranemiseen. Niillä on valtava merkitys, kun joku on päättänyt nousta pyörätuolista ja opetella kävelemään tai voittaa syövän ja elää.

Näillä ihmisillä on kuitenkin ollut asenteen ja tahdonvoiman lisäksi hyvä tuuri. On myös heitä, jotka yhtä vahvasti ovat päättäneet selättää syövän, masennuksen tai toipua onnettomuudesta. Silti he ovat hävinneet.

Sitten on meitä, jotka tarvitsisimme määräaikaisen sairauseläkkeen, jotta elämä olisi taloudellisesti turvattua ja voisimme keskittyä käyttämään tahdonvoimamme kuntoutumiseen. Myönteistä sairauseläkepäätöstä ei kuitenkaan tule tai se tulee vuosien prosessin jälkeen.

Määräaikainen sairauseläke on olemassa olevaan tilanteeseen tarkoitettua toimeentuloa. Se mahdollistaa kuntoutumisen, ja sen kautta paluun tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Itse sain pitkän hakemisen jälkeen määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja hyvää hoitoa. Haaveilen osa-aikatyöstä ja opiskelusta kevyempään ammattiin. Tällä hetkellä teen voimieni mukaan vapaaehtoistyötä. Voin olla hyödyksi ja samalla näen, mihin pystyn. Elän lasi puoliksi täynnä.

Voi käydä niinkin, ettei henkilö kaikesta huolimatta kuntoudu työkykyiseksi. Myös silloin hänellä on ihmisarvo ja paikka yhteiskunnassa. Työkyvyttömyys tai sairaus ei määritä ketään ihmisenä, ellei itse anna niin käydä.

Kipupotilas

2000€/kk Sairas- ja kansaneläk...

Lukijan kirje: Kaikki eivät kuntoudu

Pahinta on aidon perusturvan puuttuminen, sairas- ja kansaneläkeläisiltä. Et sinäkään kuntoutuisi, tai voisi hoitaa itseäsi, jos sinulta puuttuisi mahdollisuudet syödä riittävän monipuolisesti, käydä edes terveysasemalla lääkärissä ja ostaa välttämättömiä lääkkeitäsi. Kaikki vanhenevat, voivat sairastua, joutua väkivallan kohteiksi, tai onnettomuuksiin. Pienen kansakunnan pitäisi pystyä, välittämään toisistaan ja vahvistamaan perusturvaa heille, joille se perustuslainkin mukaan pitäisi kuulua...
Lue kommentti