Ohjeessa on kohotusaineena ruokasooda, mutta kaapissa on vain leivinjauhetta. Tuorehiivaa ei löydy, kuivahiivaa kylläkin. Ei hätää: puuttuvia aineksia voi korvata toisilla.

Tuorehiiva

Leivinhiiva on elävä mikrobi. Hiivan kohottava vaikutus perustuu sen kykyyn hajottaa taikinan tärkkelystä ja lisättyä sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Silloin taikina kuohkeutuu ja kohoaa. Taikinaan ei tarvitse lisätä sokeria, sillä hiiva pystyy tekemään sitä itse jauhojen tärkkelystä hajottamalla. Pieni sokerin lisäys suolaiseenkin taikinaan nopeuttaa silti hiivan toimintaa.

Tuorehiiva murennetaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja sekoitetaan, kunnes hiiva on liuennut ja vasta sitten lisätään jauhot sekä muut aineet. Jos lämpötila ylittää 40 astetta, hiivan toiminta heikkenee ja 50 asteessa hiivasolut tuhoutuvat. Liian kylmässä hiivan toiminta hidastuu.

Säilytä tuorehiiva jääkaapissa. Sen voi myös pakastaa. Sulata jäinen hiiva hitaasti kääreessään kohmeiseksi ja käytä heti sulatuksen jälkeen.

Tuorehiivaa käytetään yleensä 50 grammaa eli 1 paketti viiteen desilitraan nestettä. Runsaasti rasvaa, sokeria ja munia sisältäviin taikinoihin voit käyttää 75 grammaa. Sämpylä- ja vähärasvaiseen leipätaikinaan riittää 25 grammaa hiivaa viiteen desilitraan nestettä.

Kuivahiiva

Kuivahiiva on jauhemaista, kuivattua hiivaa. Se tarvitsee kunnolla toimiakseen lämpimämmän taikinanesteen kuin tuorehiiva. Sopiva lämpötila on 40–45 astetta. Yli 50 asteessa se tuhoutuu. Kuivahiiva sekoitetaan jauhojen joukkoon ja sitten vasta nesteeseen. Pullataikinoihin käytetään yleensä 2 pussia (a 11 g) / 5 dl nestettä. Leipä- ja sämpylätaikinoihin riittää usein 1 pussi / 5 dl nestettä. Varmista annosteluohje pakkauksesta.

Leivinjauhe

Leivinjauhe sisältää yleensä ruokasoodaa, hapanta natriumpyrofosfaattia sekä hiukan tärkkelystä. Happo aktivoituu vasta lämmön vaikutuksesta, joten leivinjauheella kohotettava leivonnainen kestää hetken odottelua ennen uuniin pääsyä. Leivinjauhetta käytetään yleensä 1 tl / 2 dl jauhoja. Leivinjauhe ei jaksa kohottaa taikinaa, jossa on paljon sitkoa, kuten pullataikinassa. Siksi sitä ei voi käyttää hiivan tilalla.

Hirvensarvisuola

Joissakin ruotsalaisissa tai vanhemmissa rieska- ja pikkuleipäohjeissa saattaa olla kohotusaineena hirvensarvisuola. Sen voi hyvin korvata leivinjauheella. 1 tl hirvensarvisuolaa = 2 tl leivinjauhetta.

Ruokasooda

Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti tai natriumbikarbonaatti on emäksistä. Se aktivoituu sekä nesteen että lämmön vaikutuksesta. Se vaatii myös happoa toimiakseen kunnolla. Jos taikinassa ei ole hapanta ainesta, esimerkiksi piimää, tai laitat ruokasoodaa liikaa, leivonnaiseen tulee lipeän makua ja vihertävä väri. Ruokasoodan voi kakku-, pikkuleipä- ja muissa pikataikinoissa korvata leivinjauheella. 1 tl ruokasoodaa = 2 tl leivinjauhetta.

Lue myös:

Yksi desilitra sokeria painaa 80 grammaa

Tunnetko jauhojen ominaisuudet?

Sinäkin voit vaikuttaa ruokavalinnoillaan ekologiseen jalanjälkeensä, omaan lähipiiriinsä ja esimerkiksi kauppojen valikoimaan. 

Muutosten tekeminen ei ole vaikeaa, mutta ne kannattaa aloittaa vähitellen.

Korvaa osa lihasta kasviksilla

Suomalaiset syövät enemmän lihaa kuin olisi terveellistä meille tai maapallolle. Eläinperäisen ruuan tuotanto aiheuttaa kasvituotantoa enemmän hiilidioksidipäästöjä, vesistön saastumista ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Ruuantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta yhtä voimakkaasti kuin liikenne.

Hyvä alku on valita lounaalla kasvisvaihtoehto tai pitää välillä kasvisruokapäivä. Uusia kasvisruokareseptejä voi kokeilla yhdessä ystävien kanssa tai tuunata vanhoja lempi-ruokia kasvispainotteisiksi. 

Esimerkiksi puolet reseptin jauhelihasta voi korvata soijarouheella ja pakastaa loput jauhelihat seuraavaa kertaa varten. Ruuasta tulee terveellisempää helposti ja halvalla.

Älä heitä ruokaa roskiin

Suomessa heitetään päivittäin pois noin miljoona kiloa ruokaa. Silloin ruuan ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan.

Etsi ympäristömerkintä

Maatalouden ja lihantuotannon tieltä raivataan tärkeitä savanneja ja sademetsiä, jolloin luonto köyhtyy ja lajeja uhkaa sukupuutto. Ruuantuotanto kuitenkin takaa toimeentulon monille köyhien maiden asukkaille, joten pelkästään kotimaista ruokaa ei tarvitse ostaa. Suosi siis vastuullisesti tuotettua, ympäristömerkittyä ruokaa. 

Kysy lähikaupassa ja ravintoloissa tietoa ruuan alkuperästä ja sertifioinnista.

Vinkit antoi WWF:n asiantuntija Stella Höynälänmaa.

Seuraavan kerran kun mielesi tekee makeaa, kokeile näitä kolmea huijausjäätelöä. 

Marja-jugurttisorbettiin tarvitset 200 grammaa pakastemustikoita, desilitran jugurttia, kaksi ruokalusikallista hunajaa ja puoli teelusikallista kardemummaa.

Vihreä jäätelö syntyy yhdestä pakastetusta ja kuutioidusta avokadosta, 400 millilitran purkillisesta kookosmaitoa (käytä vain kiinteä osa) ja ruokalusikallisesta hunajaa. Raikkaan lisän jäätelöön tuo loraus limettimehua.

Vesimeloni-mansikkahile syntyy, kun sekoitat 250 grammaa pakastettua ja kuutioitua vesimelonia, yhden limetin mehun ja 100 grammaa kotimaisia pakastemansikoita.

Jääherkkujen valmistamiseen tarvitset tehosekoittimen.

Tipusämpylät ovat melkein liian söpöjä syötäviksi.

Kevät saa jauhopeukalon kutisemaan. Perussämpylätaikina muuttuu piristävän oranssiksi, kun käytät nesteenä veden sijasta porkkanamehua.

Lainaa leipomuksiin muodot eläimiltä ja kukilta. Tipujen silmät syntyvät rusinoista ja nokat manteleista.

Muista tarkistaa kohotuksen jälkeen, että rusinasilmät ja mantelinokat ovat tiukasti paikoillaan.

Kevätsämpylöiden resepti löytyy Soppa365:stä.

Nam, raakadonitseja!

26 kpl

6 dl pehmeitä taateleita

1 pieni punajuuri

5 dl kookosjauhoa

1 tl lakritsijauhetta

½ tl vaniljajauhetta

½ tl jauhettua inkivääriä

2 rkl kookosnektaria

2 rkl vaaleaa tahinia

1 dl kookosöljyä

1 dl vettä

Kuorrutteeseen

2 rkl mustaa tahinia (tai vaaleaa tahinia + muutama mustaherukka)

1 rkl kookosnektaria

1 tl lakritsijauhetta

3 rkl kookoslastuja

Poista taateleista niiden kivet ja laita suureen kulhoon.

Pese punajuuri ja raasta se hienoksi taateleiden joukkoon.

Sekoita keskenään kookosjauhot, lakritsi, vanilja ja inkivääri. Lisää kuiva-aineet taateleiden joukkoon ja ala vaivata taikinaa käsilläsi.

Sulata kookosäljy vesihauteessa.

Lisää kookosnektari, tahini, kookosöljy ja vesi.

Vaivaa taikina tasaiseksi massaksi, sitten pyörittele siitä noin golfpallon kokoisia pieniä palloja. Litistä pallojen pinta ja paina jokaisen keskelle pieni, noin puoleen väliin syvä aukko esimerkiksi lusikan varrella.

Laita minidonitsit jääkaappiin kovettumaan siksi aikaa, kun valmistat kuorrutteen: sekoita tahini, kookosnektari ja lakritsijauhe keskenään pienessä kulhossa.

Koristele minidonitsit tahini-lakritsikuorrutteella ja ripauksella murskattuja kookoslastuja.

Vinkki!

Jos et löydä kaupasta mustaa tahinia, niin voit myös käyttää vaaleaa ja blendata sekaan muutaman mustaherukan tumman värin aikaansaamiseksi.