Ohjeessa on kohotusaineena ruokasooda, mutta kaapissa on vain leivinjauhetta. Tuorehiivaa ei löydy, kuivahiivaa kylläkin. Ei hätää: puuttuvia aineksia voi korvata toisilla.

Tuorehiiva

Leivinhiiva on elävä mikrobi. Hiivan kohottava vaikutus perustuu sen kykyyn hajottaa taikinan tärkkelystä ja lisättyä sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Silloin taikina kuohkeutuu ja kohoaa. Taikinaan ei tarvitse lisätä sokeria, sillä hiiva pystyy tekemään sitä itse jauhojen tärkkelystä hajottamalla. Pieni sokerin lisäys suolaiseenkin taikinaan nopeuttaa silti hiivan toimintaa.

Tuorehiiva murennetaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja sekoitetaan, kunnes hiiva on liuennut ja vasta sitten lisätään jauhot sekä muut aineet. Jos lämpötila ylittää 40 astetta, hiivan toiminta heikkenee ja 50 asteessa hiivasolut tuhoutuvat. Liian kylmässä hiivan toiminta hidastuu.

Säilytä tuorehiiva jääkaapissa. Sen voi myös pakastaa. Sulata jäinen hiiva hitaasti kääreessään kohmeiseksi ja käytä heti sulatuksen jälkeen.

Tuorehiivaa käytetään yleensä 50 grammaa eli 1 paketti viiteen desilitraan nestettä. Runsaasti rasvaa, sokeria ja munia sisältäviin taikinoihin voit käyttää 75 grammaa. Sämpylä- ja vähärasvaiseen leipätaikinaan riittää 25 grammaa hiivaa viiteen desilitraan nestettä.

Kuivahiiva

Kuivahiiva on jauhemaista, kuivattua hiivaa. Se tarvitsee kunnolla toimiakseen lämpimämmän taikinanesteen kuin tuorehiiva. Sopiva lämpötila on 40–45 astetta. Yli 50 asteessa se tuhoutuu. Kuivahiiva sekoitetaan jauhojen joukkoon ja sitten vasta nesteeseen. Pullataikinoihin käytetään yleensä 2 pussia (a 11 g) / 5 dl nestettä. Leipä- ja sämpylätaikinoihin riittää usein 1 pussi / 5 dl nestettä. Varmista annosteluohje pakkauksesta.

Leivinjauhe

Leivinjauhe sisältää yleensä ruokasoodaa, hapanta natriumpyrofosfaattia sekä hiukan tärkkelystä. Happo aktivoituu vasta lämmön vaikutuksesta, joten leivinjauheella kohotettava leivonnainen kestää hetken odottelua ennen uuniin pääsyä. Leivinjauhetta käytetään yleensä 1 tl / 2 dl jauhoja. Leivinjauhe ei jaksa kohottaa taikinaa, jossa on paljon sitkoa, kuten pullataikinassa. Siksi sitä ei voi käyttää hiivan tilalla.

Hirvensarvisuola

Joissakin ruotsalaisissa tai vanhemmissa rieska- ja pikkuleipäohjeissa saattaa olla kohotusaineena hirvensarvisuola. Sen voi hyvin korvata leivinjauheella. 1 tl hirvensarvisuolaa = 2 tl leivinjauhetta.

Ruokasooda

Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti tai natriumbikarbonaatti on emäksistä. Se aktivoituu sekä nesteen että lämmön vaikutuksesta. Se vaatii myös happoa toimiakseen kunnolla. Jos taikinassa ei ole hapanta ainesta, esimerkiksi piimää, tai laitat ruokasoodaa liikaa, leivonnaiseen tulee lipeän makua ja vihertävä väri. Ruokasoodan voi kakku-, pikkuleipä- ja muissa pikataikinoissa korvata leivinjauheella. 1 tl ruokasoodaa = 2 tl leivinjauhetta.

Lue myös:

Yksi desilitra sokeria painaa 80 grammaa

Tunnetko jauhojen ominaisuudet?

Kukkakaalikeittoa ja tillilihaa - viikon 36 ruokalista

Lauantaina syödään tillilihaa.

Maanantai: vuohenjuusto-basilikapasta

Jos haluat pastaan lisää vihreää, lisää siihen parsannuppuja.

 

 

Tiistai: feta-pähkinä-juurespaistos

Vaihtele paistoksessa erilaisia juuresyhdistelmiä.

 

 

Keskiviikko: kukkakaalikeitto

Koristele keitto pinjansiemenillä ja rucolalla.

 

 

Torstai: mausteinen tomaattikeitto

Tomaattikeitto maistuu sekä helteellä että viileämmällä säällä.

 

 

Perjantai: broileria ja perunagnoccheja

Ruoka valmistuu nopeasti valmiista gnoccheista.

 

 

Lauantai: tilliliha

TIlliliha on nostalgiaruokaa.

 

 

Sunnuntai: siianmäti-metsäsienitoast

Saaristolaisleipää ja mätiä, suolaista ja makeaa.

 

 

 

Tällaisia kokkeja ovat KK:n ruokaklubilaiset

Parasta on arkinen kotiruoka. Tämä selvisi, kun KK pyysi uuteen ruokaklubiin ilmoittautuneita kertomaan ruokabravuureistaan.

Makaronilaatikkoa, lasagnea, lohikeittoa, pellillinen juuri uunista tulleita lämpimiä sämpylöitä. Näitä kotiruokien klassikoita rakastetaan kk-keittiöläisten kodeissa.

Arkiruoka on äärettömän hyvää

"Voi että! Lapset kehuvat arkiruokaa, kun en toteuta mitään kikkailuita vaan teen peruslihapullia."

"Ihan tavallinen pulla on edesmenneeltä äidiltäni saadun opin vuoksi hyvää omastakin mielestä."

"Niin uskomatonta, mutta kermaista maksakastikettani kehutaan eniten."

"Kokeilemani kasvisruuat saavat yllättyneitä kiitoksia paatuneilta lihansyöjiltä."

"Perhe kehuu oikeastaan kaikkea ruokaa. Lapset ovat joskus ennakkoluuloisia, mutta maistettuaan syövät mielellään."

"Pastat saavat kehuja. Pyrin aina lisäämään perinteisiin resepteihin ripauksen jotain uutta ja yllätyksellistä. Sen ei tarvitse olla mitään suurta ja päräyttävää."

"Arkiruokien oivalluksista eniten kiitosta ovat saaneet juustokeitolla höystetty makaronilaatikko ja creme fraichella kuorrutettu uunimakkara."

Hyvä ruoka vaatii seuraa

Ihaninta on, kun kotiruokaa saa tehdä pitkään ja hartaasti. Ja nimenomaan muille.

"Tykkään tehdä puu-uunissa haudutettavia patoja. Ne valmistuvat ihan itsestään ja ai miten lempeitä herkkuja ne ovatkaan."

"Innostun, kun keksin uusia tapoja säästää ruuassa tai käyttää ruuantähteitä."

"Jauhelihakastike, sitruunakana, värikkäät ruuat ja kaikki ihanat soossit saavat iloiseksi."

"Kun olen tehnyt ruuan ja syöjäväki palkitsee ihanalla katseella, se riittää."

"Koska teen suurimman osan ruuista ja leivonnaisista gluteenittomina, on ihanaa tehdä tavallista pullataikinaa ja vaivata sitä kunnolla."

"Rakastan pilkkoa vihanneksia! Tavallista sipulia, salottisipulia, punasipulia, purjoa, porkkanaa, kukkakaalia... Ja joka kerta paprikaa eri väreissä!"

"Nautin eniten, kun osa perheestä on kanssani kokkaamassa ja osa kattaa pöytää."

"Parasta on laittaa ruokaa silloin, kun en itse ole liian nälkäinen."

Tärkeintä on maku

Maku, maku ja maku. Siitä pidetään kiinni jokaisessa keittiössä.

"Hyvä maku, hyvät raaka-aineet ja pienet herkkuhetket."

"Terveellisyys, monipuolisuus ja uskallus."

"Maku edellä mennään, mutta pyrin siihen, että ruoka olisi myös suhteellisen terveellistä."

"Tärkeitä on onnellisten hetkien luominen arjen keskelle..."

"Miltä se maistuu! Mutta toisaalta rakastan myös kauniita, esteettisiä annoksia, sillä ruokaa voi syödä myös silmillään."

Mikä KK-keittiö?

KK-keittiö on KK:n uusi ruokaklubi ruuanlaittoa rakastaville. KK-keittiöläiset saavat etuja, ideoita, inspiraatiota, keittiöhaasteita, kutsuja tapahtumiin ja paljon muuta kivaa. KK-keittiön kuulumisista kerrotaan kerran viikossa uutiskirjeellä.

KK-keittiöön voi ilmoittautua mukaan vastaamalla ruoka-aiheiseen kyselyyn. Pääset siihen tästä.

Ulkosuomalaisen lempiarkiruoka: Texmex-lasagne

Sarjassa ulkomailla asuvat suomalaiset kertovat eksoottisen lempiarkiruokansa. 

Yhdysvalloissa opiskellut Pauliina Pope meni vuonna 2000 naimisiin amerikkalaisen Daniel Popen kanssa. Pari asuu Mainessa kolmen tyttärensä kanssa. Näin Pauliina kertoo perheen ruokatavoista:

”Amerikkalaiset eivät laita ruokaa arkena ja syö yhdessä yhtä usein kuin me. Pitkät työpäivät ja lasten harrastukset vievät ajan. Meillä kokataan italialaista, meksikolaista tai kiinalaista ja tietysti Suomi-herkkuja: lättyjä, riisipuuroa ja makaronilaatikkoa. Täkäläiset ystäväni ovat tykästyneet suomalaiseen mansikka-kermakakkuun.

Nyyttikestit ovat täällä yleisiä. Isäntäväki koordinoi ruokalajit, ja jokainen vieras tuo osansa ehkä viinipullon kera. Ravintolassa käymme pari kertaa kuussa, pikaruokapaikoissa tuskin koskaan.

Suomen-matkoilta tuomme tuliaisiksi ruisleipää, tyrnihilloa ja karkkia. Täältä kannamme Suomeen vaahterasiirappia ja suklaahippuja.

Kaipaan Suomesta myös hyviä eineksiä. Täällä on paljon rankasti prosessoituja tölkki- ja pakasteannoksia, mutta ainoa valmisruoka, jota ostan, on amerikkalainen macaroni and cheese. Sitä hankin tusina pakkausta kerrallaan. Se on makaronilaatikon ohella lasten lempiruokaa.

Kaupoissa on monta kymmentä erilaista maitopurkkia, joiden rasvaprosentit ja käsittelyt vaihtelevat. Isoilla hedelmä- ja vihannesosastoilla on tarjolla ainakin tusina omenalajiketta, myös luomua. Syömme paljon linsseja ja papuja. Tuoreet vihreät pavut ovat lasten suosikkeja. Usein korvaan jauhelihasta osan pavuilla.

Lapsemme ostavat koulusta lounaan  kolmella dollarilla kerran viikossa, muulloin he tuovat eväät kotoa. Koululounaan terveellisyyteen on alettu kiinnittää huomiota. Meidän koulussamme viljatuotteet ovat kokojyvää, juusto vähärasvaista ja hedelmät paikallisia. Koulun kasvihuoneessa lapset viljelevät vihanneksia ja opettelevat sitten laittamaan sadosta ruokaa.” 

 

Texmex-lasagne 

1 tl öljyä
1–2 silputtua sipulia
2 kynttä murskattua valkosipulia
pala paprikaa, pieneksi silputtuna
500 g jauhelihaa (kanaa, kalkkunaa tai nautaa)
1–2 tl jeeraa eli juustokuminaa
1 rkl kuivattua oreganoa
ripaus jauhettua korianteria
suolaa maun mukaan
chiliä tai cayennepippuria maun mukaan
2 tlk (à 400 g) tomaattimurskaa
2 tlk (à 350 g) mustapapuja tai muita meksikolaistyylisiä papuja
1 ps (200 g) pakastemaissia
6–8 vehnätortillaa
200 g raastettua cheddarjuustoa

Lisäksi
korianteria, ranskankermaa, chilikastiketta

Kuullota sipuli, valkosipuli ja paprika öljyssä. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. 

Lisää mausteet, tomaatti­murska ja valutetut pavut. Hauduta ilman kantta noin 15 minuuttia. Lisää maissit. 

Rasvaa pyöreä, korkea-reunainen uunivuoka ja laita vuokaan leivinpaperi. Myös irtopohjavuoka käy.

Laita yksi tortillalettunen pohjalle ja levitä täytettä päälle. Ripottele täytteen päälle juustoraastetta. 

Täytä vuoka näin. Ripottele päällimmäisen tortillaletun päälle vain juustoraastetta.

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa 20–30 minuuttia.

Voit tehdä täytteen etukäteen ja koota paistoksen pikaisesti ennen uuniin laittoa.

Halutessasi ripottele annosten päälle silputtua tuoretta korianteria ja lisää ranskankermaa tai chilikastiketta maun mukaan.

Vinkki! Pikaversio syntyy korvaamalla sipuli, valkosipuli, paprika ja tölkki tomaatteja purkillisella salsaa. Kasvissyöjät voivat vaihtaa lihan kolmanteen tölkkiin papuja. 

Ulkosuomalaisen lempiarkiruoka: Jouvarlakia-lihapullakeitto

Sarjassa ulkomailla asuvat suomalaiset kertovat eksoottisen lempiarkiruokansa. 

Mia Maragaki tapasi miehensä Kreikan-lomallaan 18-vuotiaana. Kreetalla asuva pari on ollut naimisissa 17 vuotta, ja heillä on kolme lasta. Näin Mia kertoo perheen ruokatottumuksista:

”Anoppini opetti minut tekemään kreikkalaista ruokaa, ja sitä meillä syödään eniten. Hänen ruokansa olivat aina herkullisia. Suomalaisista ruuista meille maistuvat karjalanpaisti ja merimiespihvit. Perunamuusia on koko perhe oppinut syömään, mutta kesäkeittoon ei koske kukaan. 

Kreetalaisessa keittiössä pääosassa ovat kasvikset ja liha. Vaikka saarella asummekin, kala on kallista ja sitä syödään vähemmän kuin Suomessa. Kaipaankin silakoita, kirjolohta ja siikaa.

Meillä on kasvimaa, josta saamme tomaatit, kurkut, kesäkurpitsat, pavut, sipulit ja munakoisot. Talvella poimimme oliivit ja teemme öljyä. Elokuussa keräämme viinirypäleet, jotka kuivataan rusinoiksi. Osasta tehdään viiniä ja rakia.

Miehelläni on aina ollut eläimiä: kanoja, lehmiä, lampaita ja sikoja, joten tiedämme syömämme lihan alkuperän. Tällä hetkellä meillä on 240 lammasta, jotka lypsetään, ja maidosta tehdään juustoa.

Pidän ruuanlaitosta ja teen kotiruokaa joka päivä. Arkisin valmistelu vie puolisen tuntia, viikonloppuisin enemmänkin. Leivon myös pari–kolme kertaa viikossa, koska lapsilla on oltava eväät koulussa. Suomalaisilla ohjeilla tehdyt suolaiset piiraat, korvapuustit ja kuivakakut maistuvat hyvin paikallisille. 

Talvella suosituin arkiruokamme on linssi- tai papukeitto. Syömme sitä kerran viikossa, sillä se on terveellistä, halpaa ja maistuu lapsille paremmin kuin kikhernekeitto. Talvisin suosimme myös kukkakaalia, pinaattia, villivihanneksia sekä appelsiineja, mandariineja ja omenoita. 

Kesän suosikkeja ovat kesäkurpitsa, tomaatit ja paprikat. Hedelmissä on valinnanvaraa: Kreetalla kasvaa ihania vesimeloneja, hunajameloneja, nektariineja ja persikoita. Suomalaisia mustikoita ja puolukoita sekä kantarelleja minulla on ikävä.

Ruoka-aineet ovat täällä puhtaita ja tuoreita: eivät pakattuja eivätkä marinoituja. Teen ostokset usein suoraan maanviljelijöiltä, jotka kauppaavat tuotteitaan autonlavalta. Eineksiä tai säilykkeitä en käytä. 

Kun tulemme Suomesta Kreikkaan, matkalaukku täyttyy kahvista, suklaasta ja salmiakista. Tuon myös kardemummaa, raesokeria sekä perunajauhoja, joita ei täältä saa.”  

 

Jouvarlakia-lihapullakeitto

500 g naudan jauhelihaa
2 dl riisiä (1dl taikinaan,1dl liemeen)
1 sipuli
(suolaa, pippuria)
½ dl silputtua persiljaa
noin 3 l vettä
50 g voita
1 lihaliemikuutio
1 kananmuna
1 sitruunan mehu

Sekoita jauhelihaan 1dl kypsentämätöntä riisiä, raastettu sipuli, suola, pippuri ja persilja.

Lisää kiehuvaan veteen voi ja lihaliemikuutio, lisää halutessasi suolaa ja pippuria.

Pyöritä jauhelihataikinasta lihapullia ja laita ne yksitellen kiehuvaan liemeen. Nosta reikäkauhalla pintaan noussut vaahto pois.

Lisää loppu riisi keittoon ja anna kiehua keskilämmöllä 20–30 minuuttia.

Erottele kananmunan valkuainen ja keltuainen. Vatkaa valkuainen kevyesti vaahdoksi ja lisää keltuainen joukkoon.

Vatkaa koko ajan ja lisää sitruunan mehu munavaahtoon.

Ota valmis keitto liedeltä ja lisää keitosta kuumaa lientä muna-sitruunavaahtoon koko ajan sekoittaen.

Lisää sitruuna-munaliemi keittoon ja sekoita. Älä kiehauta enää.