Ohjeessa on kohotusaineena ruokasooda, mutta kaapissa on vain leivinjauhetta. Tuorehiivaa ei löydy, kuivahiivaa kylläkin. Ei hätää: puuttuvia aineksia voi korvata toisilla.

Tuorehiiva

Leivinhiiva on elävä mikrobi. Hiivan kohottava vaikutus perustuu sen kykyyn hajottaa taikinan tärkkelystä ja lisättyä sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Silloin taikina kuohkeutuu ja kohoaa. Taikinaan ei tarvitse lisätä sokeria, sillä hiiva pystyy tekemään sitä itse jauhojen tärkkelystä hajottamalla. Pieni sokerin lisäys suolaiseenkin taikinaan nopeuttaa silti hiivan toimintaa.

Tuorehiiva murennetaan kädenlämpöiseen nesteeseen ja sekoitetaan, kunnes hiiva on liuennut ja vasta sitten lisätään jauhot sekä muut aineet. Jos lämpötila ylittää 40 astetta, hiivan toiminta heikkenee ja 50 asteessa hiivasolut tuhoutuvat. Liian kylmässä hiivan toiminta hidastuu.

Säilytä tuorehiiva jääkaapissa. Sen voi myös pakastaa. Sulata jäinen hiiva hitaasti kääreessään kohmeiseksi ja käytä heti sulatuksen jälkeen.

Tuorehiivaa käytetään yleensä 50 grammaa eli 1 paketti viiteen desilitraan nestettä. Runsaasti rasvaa, sokeria ja munia sisältäviin taikinoihin voit käyttää 75 grammaa. Sämpylä- ja vähärasvaiseen leipätaikinaan riittää 25 grammaa hiivaa viiteen desilitraan nestettä.

Kuivahiiva

Kuivahiiva on jauhemaista, kuivattua hiivaa. Se tarvitsee kunnolla toimiakseen lämpimämmän taikinanesteen kuin tuorehiiva. Sopiva lämpötila on 40–45 astetta. Yli 50 asteessa se tuhoutuu. Kuivahiiva sekoitetaan jauhojen joukkoon ja sitten vasta nesteeseen. Pullataikinoihin käytetään yleensä 2 pussia (a 11 g) / 5 dl nestettä. Leipä- ja sämpylätaikinoihin riittää usein 1 pussi / 5 dl nestettä. Varmista annosteluohje pakkauksesta.

Leivinjauhe

Leivinjauhe sisältää yleensä ruokasoodaa, hapanta natriumpyrofosfaattia sekä hiukan tärkkelystä. Happo aktivoituu vasta lämmön vaikutuksesta, joten leivinjauheella kohotettava leivonnainen kestää hetken odottelua ennen uuniin pääsyä. Leivinjauhetta käytetään yleensä 1 tl / 2 dl jauhoja. Leivinjauhe ei jaksa kohottaa taikinaa, jossa on paljon sitkoa, kuten pullataikinassa. Siksi sitä ei voi käyttää hiivan tilalla.

Hirvensarvisuola

Joissakin ruotsalaisissa tai vanhemmissa rieska- ja pikkuleipäohjeissa saattaa olla kohotusaineena hirvensarvisuola. Sen voi hyvin korvata leivinjauheella. 1 tl hirvensarvisuolaa = 2 tl leivinjauhetta.

Ruokasooda

Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti tai natriumbikarbonaatti on emäksistä. Se aktivoituu sekä nesteen että lämmön vaikutuksesta. Se vaatii myös happoa toimiakseen kunnolla. Jos taikinassa ei ole hapanta ainesta, esimerkiksi piimää, tai laitat ruokasoodaa liikaa, leivonnaiseen tulee lipeän makua ja vihertävä väri. Ruokasoodan voi kakku-, pikkuleipä- ja muissa pikataikinoissa korvata leivinjauheella. 1 tl ruokasoodaa = 2 tl leivinjauhetta.

Lue myös:

Yksi desilitra sokeria painaa 80 grammaa

Tunnetko jauhojen ominaisuudet?

Mehevä syysburgeri syntyy savujuustolla täytetyistä hirvipihveistä ja raikkaasta piparjuurikastikkeesta.

Tämän kauden riistaruokahittejä ovat hirviburgeri, fasaanipata sekä jänis. Riistan maku on voimakas, joten myös lisukkeilta vaaditaan potkua. Tässä kolme maistuvaa riistareseptiä.

1. Savujuusto sopii hirvenlihalle. Kokeile savujuusto-hirviburgerin reseptiä myös poronjauhelihalla tai arkisemmalla naudan paistijauhelihalla. 

2. Mantelisen jäniskastikkeen voi kokata kokonaisesta jäniksestä, pakastetuista kaninkoivista tai viiriäisistä. Lisukkeena maistuu sahramiriisi.

3. Siideri-omenakastikkeessa hautuvat meheviksi fasaani tai tutummatkin linnut broileri ja kalkkuna. Fenkolisalaatti on siideri-omena-fasaanipadan raikas ja rouskuva lisuke.

Syyskuusta saa metsästää

Hirven metsästysaika kestää syyskuun lopusta vuoden loppuun. Vain Pohjois-Lapissa kausi on lyhyempi. Loppuvuodesta hirvenlihaa saa kaupoista vähintään tilaamalla. Muulloin joutuu usein turvautumaan pakastealtaaseen.

Metsäjäniksen ja rusakon metsästys jatkuu helmikuun loppuun. Ulkomaista jänistä saa pakasteena läpi vuoden ainakin etnisistä kaupoista.

Fasaania on saatavilla melko helposti.

Fasaania metsästetään syyskuun alusta helmikuun loppuun. Lisäksi sitä kasvatetaan tarhoissa, joten lihaa on melko helposti saatavilla sekä tuoreena että pakasteena.

Näpyttele maustepurkkeihin nimilaput dymolla.

20 prosenttia suomalaisista säilyttää yli viisi tai jopa kymmenen vuotta vanhoja mausteita kaapeissaan, kertoo Meiran tutkimus. Tässä viisi vinkkiä, kuinka saat maustekaapistasi parhaan hyödyn.

Näin saat pidettyä mausteet hyvässä järjestyksessä.

1. Käy mausteet läpi kerran vuodessa. Heitä pois vanhentuneet.

Kardemumma säilyy hyvänä kaksi vuotta.

2. Kokonaiset mausteet säilyvät viisi vuotta, yrtit ja jauheet kolme vuotta ja aromaattisimmat mausteet, esimerkiksi kardemumma, kaksi vuotta.

3. Älä ripottele maustetta suoraan purkista kattilaan. Purkkiin tunkeva kosteus nopeuttaa vanhentumista.

4. Paras paikka mausteille on pimeä kaappi, ei lämmin valoisa hylly lieden lähellä.

Vanhentuneesta mausteesta ei irtoa makua.

5. Ei hätää. Vanhentuneen mausteen käyttäminen ei ole haitallista, mutta makua siitä ei irtoa.