Blommendahlit aloittavat joulun tunnelmoinnin mahdollisimman aikaisin, sillä ihaninta koko juhlassa on odotus.

Niina Blommendahl ompelee mielellään, joten makuuhuoneen yhteydessä on pikkuinen ompelunurkkaus. Laura Ashleyn sinivalkoinen tapetti siivittää hyviin uniin.

Keittiön avohyllyillä kauniit astiat ovat edukseen, ja järjestys säilyy. Menneen ajan tunnelmaa huokuva kaapisto on Kvänumin mallistosta. Tasot ovat Varpaisjärven graniittia. Vanha puuhella tuo taloon lisälämpöä talven kovimpina pakkaspäivinä.

Lyhdyt, havut ja talvivalot tuovat tunnelmaa terassille. Ne saavat ilahduttaa ovella koko pimeän kauden.

Ennen muuttoaan Akaaseen Blommendahlit asuivat muutaman vuoden Laosissa. Omakotitalo valmistui vuonna 2012. Niinaa ja Jannea miellyttänyt klassinen talopaketti löytyi Hartman Kodin mallistosta.

Mailegin tontut huilivat vanhan peilin edessä odottamassa joulua.

Kun sänky ostettiin nettihuutokaupasta, jäljellä oli vain kehikko ja koristeelliset rottinkipäädyt. Tuttavapiiristä löytyi nikkari, joka rakensi niistä tukevan vuoteen. Matka-arkku sängyn päädyssä on aikoinaan matkannut Ranskasta Laosiin Laosin ollessa Ranskan siirtomaa. Myöhemmin se matkusti Blommendahlien mukana Laosista Suomeen.

Josefinin 1-vuotislahjaksi saamassa nukketalossa asuu Littlest Pet Shop -hahmoja sekä Mailegin pupuja. Nukketalo ja nukensänky on teetetty puusepällä Laosissa.

Mailegin pupulelut ovat Niinan mieleen,  ja hän askarteli niille kodin vanhaan kirjahyllyyn.

Yläkerran pienessä kylpyhuoneessa on tassuamme, johon on hyvä polskahtaa rentoutumaan.  

Kuopus Danielin huoneesta on käynti parvekkeelle. Potkuauto on pienen pojan lempilelu.

Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 21/2016.

KETKÄ JA MISSÄ:

KOTI: Kuusi huonetta ja keittiö, 173 neliötä, Akaassa 2012 valmistuneessa omakotitalossa.

ASUKKAAT: Lastentarhanopettaja Niina Blommendahl, 40, lääkäri Janne Blommendahl, 42. Lapset Benjamin 18, Oliver 17, Josefin 8 ja Daniel 1.

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Malta-kerrostalo on asukkaiden yhdessä rakennuttama. Minerva Krohn kertoo, kuinka päätyi samaan taloon äitinsä ja sisarustensa kanssa.

"Olen koko aikuisikäni asunut lähellä perhettäni. Nyt asun äitini Leenan, veljeni Petrin ja sisareni Irinan kanssa samassa kerrostalossa Helsingin Jätkäsaaressa. Meillä kaikilla on omat asunnot, veli on seinänaapurini. Pidämme yhteyttä päivittäin.

Minerva Krohn sai mieleisensä kodin Malta-taloon, joka sijaitsee Helsingin Välimerenkadulla.
Minerva Krohn sai mieleisensä kodin Malta-taloon, joka sijaitsee Helsingin Välimerenkadulla.

Kymmenisen vuotta sitten aloimme perheenjäsenten ja ystävien kanssa miettiä, miten voisimme saada talon, jossa kaikilla olisi mieleiset kodit. Päätimme rakennuttaa kerrostalon.

"Halusimme varmistaa, että äiti saa asua kotona."

Moni sanoi ideaa pähkähulluksi, eikä kaikki helposti sujunutkaan. Jo tontin saaminen oli vaikeaa. Olimme tienraivaajia. Nyt Helsingissä on meneillään useita ryhmärakennushankkeita.

Saimme mukaan arkkitehtipariskunta Heljä ja Pertti Kareojan. Heiltä vaadittiin kärsivällisyyttä, sillä taloon tuli peräti 61 erilaista asuntoa.

Toivoimme avokeittiöitä, paljon kaappitilaa, korkeita huoneita, isoja ikkunoita ja leveitä ikkunalautoja.

 Avoimeen keittiöön, ruokailutilaan ja olohuoneeseen mahtuu iso joukko Minervan vieraita.
Avoimeen keittiöön, ruokailutilaan ja olohuoneeseen mahtuu iso joukko Minervan vieraita.

Asuntojen koot vaihtelevat 30:stä 150 neliöön. Kun aloimme suunnitella niitä, toiveet olivat samankaltaisia: halusimme toimivat avokeittiöt, paljon kaappitilaa, korkeat huoneet, isot ikkunat ja leveät ikkunalaudat. Kaikissa on parvekkeet. Suurimmat, lähes 20-neliöiset, ovat yksiöissä.

Olohuoneen sisustuksen lähtökohta on Maaria Oikarisen taideteos. Sohvan on valmistanut Finsoffat ja pöytä on Hayn mallistoa.
Olohuoneen sisustuksen lähtökohta on Maaria Oikarisen taideteos. Sohvan on valmistanut Finsoffat ja pöytä on Hayn mallistoa.

Väriterapia jatkuu makuuhuoneessa. Lipasto on Stockmannilta ja peili Ikeasta.
Väriterapia jatkuu makuuhuoneessa. Lipasto on Stockmannilta ja peili Ikeasta.

Kirjaston tammikaapi on Minervan isoisän lapsuudenkodista ja yksi Minervan kodin vanhoja kalusteita. Lime pöytä on BoConseptin.
Kirjaston tammikaapi on Minervan isoisän lapsuudenkodista ja yksi Minervan kodin vanhoja kalusteita. Lime pöytä on BoConseptin.

Kotipalvelu pelaa

Taloon rakennettiin yhteisiä tiloja noin 500 neliön verran. Pohjakerroksessa sijaitsevat keittiö ja iso ruokasali, ylimmässä kerroksessa on kolme saunaa. Yksi saunoista on heti valmis -sauna, jonne voi mennä vaikka keskellä yötä.

Keittiöryhmä valmistaa illallisen pari kertaa viikossa.

Yhteisissä tiloissamme kokoontuvat erilaiset harrastusporukat kuten kirjallisuuspiiri ja tangoryhmä. Keittiöryhmä valmistaa illallisen pari kertaa viikossa. Omakustannushintaan tarjottava ateria on monen talossa asuvan lapsiperheen pelastus. Perjantaisin teemme tavallista parempaa ruokaa, ihmiset heittäytyvät vapaalle, ja iltaa istutaan yhteisessä olohuoneessamme viinilasin ääressä.

Ylimmän kerroksen saunatupaan valittiin laadukkaat, aikaa kestävät kalusteet. Yhteiset tilat pysyvät siistinä, sillä niissä käy siivooja.
Ylimmän kerroksen saunatupaan valittiin laadukkaat, aikaa kestävät kalusteet. Yhteiset tilat pysyvät siistinä, sillä niissä käy siivooja.

Tavallisessa kerrostalossa menee vuosia, ennen kuin ihmiset tutustuvat toisiinsa. Yhteinen rakennushanke yhdisti asukkaita niin, että ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteen. Muutamalla asukkaalla on yleisavain, joten pienet korjaukset tai taulun kiinnitykset hoituvat näiden omien 'talonmiesten' avulla.

Vanhukset hoitavat meidän nuorempien asiat.

Olenkin sanonut, että meillä vanhusten kotipalvelu toimii hyvin - tosin niin päin, että vanhukset hoitavat meidän nuorempien asiat. Talon eläkeläisiltä saa myös lastenhoitoapua kiireellisissä tapauksissa.

Tietysti auttaminen on vastavuoroista. Vaikka eläkeläiset nyt hoitavat meidän työssäkäyvien asioita, totuus on, että joskus vuoro vaihtuu.

Olemme koko ajan lähellä toisiamme, mutta yksityisyyskin säilyy.

Minerva ja hänen sisaruksensa halusivat Leena-äidin lähelleen asumaan.
Minerva ja hänen sisaruksensa halusivat Leena-äidin lähelleen asumaan.

Haluamme sisarusteni kanssa auttaa äitiämme niin paljon kuin mahdollista ja varmistaa hänen kotona asumisensa. Samassa talossa eläminen on tähän hyvä ratkaisu. Olemme koko ajan lähellä toisiamme, mutta yksityisyyskin säilyy."

Koti: 89 neliötä vuonna 2013 valmistuneessa yhteisökerrostalossa Helsingin Jätkäsaaressa. Asukkaiden yhteisiin tiloihin kuuluvat saunat, keittiö, ruokasali ja viherhuone.

Asukas: Lääkäri Minerva Krohn, 49.
 

Pidä hyvää huolta hopeastasi.

Hopea tummuu, kun se joutuu kosketuksiin ilman kanssa. Mutta oikealla tavalla hoitamalla korut säilyvät kauniina pitkään.

Pöly ja irtolika lähtevät juoksevan veden alla. Hopeakorua voi putsata myös lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla tai vaikka astianpesuaineella.

Käytä pehmeää hammasharjaa, sen avulla pääset käsiksi vaikeimpiinkin paikkoihin.

Hopean puhdistukseen ja kiillotukseen on saatavilla myös erilaisia täsmäaineita ja -välineitä. Niitä myyvät esimerkiksi kultasepänliikkeet.

Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mitä arvokkaammasta korusta on kysymys, sitä tärkeämpää on selvittää puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.

Putsaa suolatussa vedessä

Tummuneita hopeaesineitä voidaan puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on lämmintä tai kuumaa vettä ja sähköä johtavaa ainetta, kuten ruokasuolaa tai -soodaa.

Hopeaesineet kääritään löysästi alumiinifolion sisään. Esineet puhdistuvat jopa muutamassa minuutissa.

Puhdistetut esineet kannattaa vielä kiillottaa vaikkapa villasukalla.

Nuorempana Anja Kekkonen hamstrasi kotiinsa tavaraa, jota ei edes tarvinnut. "Ostaminen oli sijaistoimintaa, jolla hankin sielunrauhaa."

"Voi hyvänen aika tätä kirjahyllyä", puuskahtaa Anja Kekkonen, 70, kodissaan Helsingin Arabianrannassa ja nauraa päälle.

Valkoinen kirjahylly ulko-oven pielessä on niin täynnä tavaraa kuin olla voi. Kirjojen lisäksi hyllyssä on lasipurkki täynnä kolikoita, joilla käydään kerran viikossa ex-miehen kanssa kahvilla. On lapsenlapsen sukat ja kengätkin kuivumassa.

Toki Anja on aikonut järjestellä hyllyä, mutta jostain syystä se ei tapahdu. Hän ei ole kuullutkaan marittamisesta. Eikä niin väliksikään. Sillä tämä koti on käytännöllinen, vihdoinkin.

Anja Kekkonen on asunut elämänsä aikana lukuisissa asunnoissa, jotka ovat kaikki olleet erilaisia. 1960-luvulla nuorilla oli tapana muuttaa vuokra-asunnosta toiseen. Silloin ei juuri osteltu tavaroita eikä ollut rahaakaan.

Ostin rakkautta, koska elin yksin. Vuorasin pintani ihanilla vaatteilla.

Anja käy istumaan keinutuoliin ja lukee punaista päiväkirjaansa, joka paljastaa parikymppisen Anjan ajatuksia.

Köyhä, köyhä ihminen, miksi sinä tuhlaat? hän on kirjoittanut.

Anja tietää kyllä miksi.

"Ostin rakkautta, koska elin yksin. Minulla oli vain kassi, jossa oli yöpaita ja hammasharja. Ei ollut tavaraa. Tunsin oloni hylätyksi huonoissa vaatteissani ja ajattelin, että hyljätty pinta pitäisi vuorata ihanilla vaatteilla", hän sanoo.

"Ostaminen oli sijaistoimintaa, jolla hankin sielunrauhaa."

Täydellinen koti piti koossa

Tuhlaaminen loppui, kun syntyi lapsi. Vastuuntunto syntyi äitiydestä.

Anjasta tuli ulosottomies. Työssään hän näki, miltä kodeissa näyttää, kun asukas menettää elämänhallintansa.

Ulosottomiehen työ oli tavallaan tavaroiden luettelointia. Anjalle on jäänyt mieleen, kuinka osassa esineistä roikkuivat hintalaput. Ihmiset eivät olleet edes tarvinneet niitä.

Anja ei halunnut, että mikään tavara muistuttaisi häntä vanhasta elämästä.

Työelämänsä vilkkaimmassa vaiheessa Anja muutti Merihakaan. Hän rakensi kodistaan näyttämön ja kulki korkokengissä steriileissä huoneissa, joissa kaiken piti olla tarkasti paikoillaan. Siitä piti huolta siivooja.

"Olin sisäisesti turvaton. Kenttätyö oli välillä aika vaarallista, ja minusta tuntui, että virheetön koti piti minut koossa."

Seinään saa piirtää

Nykyisessä kodissaan Anjalla on lapsiystäviään varten seinä, johon nämä saavat piirtää.

Kerran pienet ystävät halusivat ilahduttaa Anjaa piirtämällä toisellakin seinällä roikkuvan taulun ympärille värikynillä kehykset. Ensin Anja pettyi. Sitten hän tajusi, että kehykset kuuluvat hänen kotiinsa.

"Eiks ole ihanat!"

Anja uskoo, että jokainen kalustaa alitajuisesti sellaisen kodin, jonka juuri sillä hetkellä tarvitsee. Merihaan-kodista muuttaessaan hän otti mukaan vain kolme taulua ja antoi pois kalliit designhuonekalunsa. Hän ei halunnut, että mikään tavara muistuttaisi häntä vanhasta elämästä.

"Sanoin lähipiirille, että viekää kaikki. Kertaakaan ei ole kaduttanut."

Nyt Anjan koti on kotoisa. Se pitää häntä pystyssä huonoinakin aikoina.

Tavaroissa on ihmisen historia

Lapsuudenkodistaan Anjalla on tallella puukko, viila ja hohtimet. Pienet muistot mahtuvat pieneen laukkuun.

Vanhoja tavaroitaan Anja vaalii sen mukaan, millaisia muistoja ne tuovat.

"Vanhoissa tavaroissa on ihmisen historia. Minuus tulee osittain tavaran kautta."

Enää en tarvitse oikein mitään. Minä olen minun kotini.

Mamman vanha sirppi muistuttaa asennosta, jossa mamma leikkasi pellolla ohraa. Anja muistaa liinan ja leningin.

"Jos esinettä ei ole, kuva häviää."

Anja saattaa yhä hankkia tavaraa, mutta hän myös kierrättää sitä. Heti kun hän huomaa, että joku tarvitsee tai haluaa jotakin, mitä hänellä on, hän antaa vaikka vaatteen yltään.

"En tarvitse enää oikein mitään. Minä olen minun kotini."

Punaviinitahra irtoaa vaatteista, kunhan kaapista löytyy suolaa tai kivennäisvettä.

Näin irrotat tuoreen punaviinitahran:

1. Hiero tahraan astianpesuainetta. Huuhtele se lämpimällä vedellä.

2. Ripottele tahran päälle reilusti suolaa, ja anna sen vaikuttaa hetki. Suola imee punaviinin pois.

3. Voit lorauttaa tahran päälle myös kivennäisvettä. Se haalentaa tahraa.

Näin irrotat kuivuneen punaviinitahran:

1. Käsittele kuiva tahra ensin nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Pese sen jälkeen valkopesuaineella pesukoneessa. 

2. Jos vaate kestää hoito-ohjeen mukaan kloorivalkaisun, voit valkaista sen pesukoneessa.