Säälittääkö kipata komeiksi kasvaneet pelargonit syksyllä roskikseen? Tuo ne sisään ennen pakkasia ja saatat yllättyä iloisesti.

Hoida pelargoneja näin

1. Pelasta ne pakkaselta.

Pelargonit pärjäävät pitkään syksyllä raikkaassakin ilmassa ulkona. Kun yöpakkaset uhkaavat, pelargonit kannattaa siirtää talvehtimaan ikkunalaudalle. Sen ansiosta ne voivat ilahduttaa vaikka vuosikausia.

2. Muista, että ne pitävät raikkaasta.

Pelakuut viihtyvät talven parhaiten kuivassa ja viileässä, esimerkiksi rappukäytävässä, kuistilla tai ikkunalaudalla. Sopivamman paikan puutteessa talvettaminen voi onnistua huoneenlämmössäkin.

3. Älä kiinnitä niihin liikaa huomiota.

Pelargonit kestävät paremmin kuivuutta kuin turhan runsaskätistä kastelua. Mitä kylmemmässä paikassa kasvit ovat, sitä vähemmän vettä ne kaipaavat.

4. Uudista ne keväällä.

Keväällä pelargonien pitkät versot leikataan ja kasveille vaihdetaan multa. Samalla voit napsaista pistokkaita lehtihangan alapuolelta. Jätä pistokkaisiin muutama lehti ja viitisen senttiä vartta ja istuta ne suoraan märkään multaan.

5. Tee niistä monivuotisia.

Omista pistokkaista vaalitut taimet sopivat kesällä vaikka mökkituliaisiksi!

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19/2014.

Parveke kukoistaa myös talon varjoisalla puolella, kun valitset sopivia lajeja.

Valkoisena kukkiva hortensia ja kirjavalehtiset kasvit valaisevat. Koristeheinät rehottavat rennosti ja yrtit tuoksuvat. Kekkilän puutarha-asiantuntijan Mari Kaartokallion kerrostaloparvekkeen runsas vihreys rauhoittaa.

Moni harmittelee parvekkeensa varjoisuutta, mutta varjolla on myös hyvät puolensa.

"Moni harmittelee parvekkeensa varjoisuutta, mutta varjolla on myös hyvät puolensa. Kasvit eivät heti kuivu kuten auringon paahteessa", muistuttaa Kaartokallio.

Puutarhurin parveketarha avautuu koilliseen, joten auringonvalo osuu siihen vain aamupäivällä. Parvekkeen viiteen neliöön sopii pari isoa jalallista viljelylaatikkoa sekä suuria ruukkuja ja koreja. Korkeissa laatikoissa kasvit nousevat katselukorkeudelle ja ylös kaiteen varjosta. Istutuksissa kukoistavat vehreinä monet moni- ja yksivuotiset kasvit. Pienemmissä ruukuissa Mari kasvattaa sesonkikasveja kuten kevään sipulikukkia. Säleikkövilliviini kiipeää seinällä kanaverkkoa pitkin.

"Mitä enemmän multaa ruukkuihin sopii, sen paremmin kasvit viihtyvät ja hoito helpottuu."

Hortensiasta, kesäkukista ja yrteistä voi poimia silmäniloa myös sisälle.
Hortensiasta, kesäkukista ja yrteistä voi poimia silmäniloa myös sisälle.

Mari mietti istutuksen värit parvekkeen rakenteisiin sopivaksi. Parvekkeen viininpunainen tehosteväri sopii violettien ja vaaleanpunaisten kukkien kanssa. Valkoiset ruukut ja viljelylaatikot tuovat valoa varjoon.

Pöytäryhmää parvekkeella ei ole, vaan tuoli riittää Marille ja pieni jakkara sarjakuvia lukeville lapsille. Keskellä on reilusti tilaa, jotta Hilla, 11, Urho, 8, ja Ahti, 6, mahtuvat lepäilemään kattoon ripustettavan teltan suojissa.

"Oma lempipaikkani on riippumatto, jonka ripustan seinäkoukkuihin, kun ehdin lekotella. Ilman isoja kalusteita saamme hyödynnettyä parveketta monipuolisesti. Riippumaton ja teltan voi laittaa paikoilleen, kun siltä tuntuu, mutta kalusteita ei niin vain parvekkeelta vie pois", Mari sanoo.

Kukkia ja satoa

Parvekkeen komein kukkija on hortensia. Kukka-iloa tuovat myös kesäkukat ja yrtit.

"Jos varjoon haluaisi reilusti kukkia, suosittelen pelargoneja. Myös lumihiutale, ahkeraliisa ja begoniat menestyvät. Hortensiat ovat erinomaisia."

Mari kasvattaa parvekkeella myös monivuotisia perennoja, koristeheiniä sekä puuvartisia kasveja. Pieni puu, hakuropaju tai japaninvaahtera, tuo istutuksiin komeaa korkeuseroa. Kestävät pensasangervot voisivat toimia parvekkeella, Mari neuvoo.

Aiemmin parvekkeellani menestyi vuosia koivu.

"Jätän monivuotiset kasvit talveksi ruukkuihin. Ne menestyvät pari vuotta, minkä jälkeen ne pitäisi istuttaa maahan tai vielä isompaan ruukkuun. Aiemmin parvekkeellani menestyi vuosia koivu."

Lehtivärien ja -muotojen vaihtelu tuo istutuksiin mielenkiintoa. Huomiota herättäviä lehtiperennoja ovat rotkolemmikki, kuunliljat ja keijunkukat.

"Lehdillä leikkiminen tuo iloa pidempään kuin hetkittäinen kukinta. Esimerkiksi kuningasbegonioilla on upeat lehdet."

Mari aikoi pitää parvekkeensa rentoutumiskeitaana, mutta huomasi pian kantavansa kotiin hyötykasveja kuten yrttien taimia, lehtiselleriä ja tomaatteja.

Mari Kaartokallio käyttää yrttiteessä ananassalviaa ja basilikan kukkia.
Mari Kaartokallio käyttää yrttiteessä ananassalviaa ja basilikan kukkia.

"Istutin tomaatit viljelylaatikkoon parvekkeen aurinkoisimpaan kohtaan kumppanuuskasvinsa basilikan kanssa. Rotevakasvuisen 'African Blue' -basilikan tummat, koristeelliset lehdet ja violetit kukat ilahduttavat pitkään."

Lapsia varten Mari istutti laatikkoon mansikkaa, joka viihtyy yllättävän hyvin aamuauringon voimin. Marin lempiyrtti on ananassalvia. Siitä tehtyä teetä hän nautiskelee parvekkeen vehreydessä.

"Kevätinnossani laitoin multasäkkiin kolme siemenperunaa. Hyvin nekin tuntuvat kasvavan."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 8/2016.

Iso omenapuu pieneen pihaan ja lempikasveja ympäriinsä? Ei, ei näin! Puutarhuri kertoo kotipihojen yleisimmät virheet, jotta osaisit välttää niitä.

Suunnilleen tällainen unelma usein on: Kun saan oman pienen pihan, istutan sinne omenapuun ja lempikukkiani, ja sitten reunustan kukkapenkit kauniilla kivillä.

"Ihana ajatus, mutta ei kovin järkevä", sanoo puutarhuri Maria Kylmäluoma.

Hän tietää, mitkä ovat kotipuutarhureiden yleisimpiä mokia pihan ja kasvien suhteen. Virheet kotipuutarhan hoidossa liittyvät suunnitteluun, säästämiseen ja sijoitteluun sekä tietysti kasteluun ja kunnostamiseen. Mutta kun tsemppaat vähän, hyvä tulee!

Vältä näitä virheitä:

1. Istutat väärät kasvit väärään paikkaan.

Ruusut eivät kuki varjossa eivätkä alppiruusut voi hyvin eteläseinustalla. Marjapensaita ei kannata istuttaa puiden katveeseen. Esimerkiksi koivut vievät maasta niin paljon vettä, että muiden kasvien on hankala tulla niiden vieressä toimeen.

2. Aloitat pihan suunnittelun kasveista.

Tiedetään: on ihana hullaantua lempikasvien hankkimisesta. Silti ensin pitäisi miettiä pihan käyttöä, kuten sitä, missä grillataan, missä lapset leikkivät, missä kuivatetaan pyykkiä ja mihin kasataan lumet. Pihan suunnittelussa kasvit tulevat viimeisenä.

"Nurmikko nurmikkona ja kasvit istutusalueisiin, niin hoitaminen helpottuu."

3. Istutat yksittäisiä kasveja nurmikolle.

Kasvit pitäisi ryhmitellä istutusalueisiin. Muuten niitä on hankala hoitaa, ja nurmikon keskellä olevia puita kolhii helposti ruohonleikkurilla.

4. Hankit paljon hienoja ja arkoja kasveja.

Sellaisia ovat jalohortensiat, jaloruusut ja ihanasti kukkivat magnoliat. Jos tulee kova talvi ja talvituhoja, sinulla on paljon hävittävää. Muista myös, että kasvit, jotka menestyvät Helsingissä, eivät ehkä pärjää pihassa Oulussa. Esimerkiksi omenapuista suuri osa ei menesty enää kasvuvyöhyke III:n jälkeen, noin Vaasan korkeutta ylempänä.

"Kivillä reunustettu kukkapenkki on kyllä kaunis, aluksi."

4. Käytät liian vähän multaa.

Kasvit eivät kasva hyvin, jos hyvälaatuista kasvualustaa ei ole tarpeeksi. Murskeen päälle ei riitä kymmenen sentin multakerros. Karkeasti sanoen multaa pitäisi olla noin 50 senttiä, mutta määrä riippuu siitä, mitä maa nurmikon alla on. Kivet kukkapenkkien reunoilla nurmikon rajalla ovat kyllä kauniita.

5. "Poraat" kasveja saveen.

Jos maa on savista, kasvit pitää istuttaa kohopenkkiin saven päälle. Savi on niin tiivistä, että jos siihen kaivaa pienen kuopan, kasvien juuret jäävät kuin pesuvatiin ja kasvi tukehtuu.

6. Rajaat kukkapenkin nurmikosta kauniilla kivillä.

Kivillä reunustettu penkki on kyllä kaunis, aluksi. Mutta myöhemmin hankala hoitaa niin, ettei nurmikko kasvaisi kukkapenkkiin.

"Suurin virhe on kastella maahan istutettuja kasveja koko ajan, mutta vähän."

7. Istutat pieneen pihaan liian isoja puita.

Isot puut ovat ehkä ihania, mutta ne varjostavat niin, että minkään muun on vaikea menestyä niiden ympärillä.

8. Kastelet liikaa tai liian vähän.

Maahan istutettuja kasveja kastellaan ensimmäisenä kesänä noin kerran, pari viikossa. Vettä kannattaa antaa kerralla tarpeeksi, puulle vähintään 20 litraa. Sitten pintamullan annetaan kuivahtaa. Suurin virhe on kastella koko ajan, mutta vähän. Silloin juuret nousevat pintaan päin eivätkä ala etsiä vettä syvältä. Katteilla voi vähentää kasvien vedentarvetta, koska kate estää haihtumista. Esimerkiksi kuorikatetta tai koristesoraa pensaille ja puille, niin vähän vähempikin kastelu riittää. Ruukuissakin voi käyttää katetta.

"Happamasta maasta kasvi ei saa ruokaa, ja siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeä juttu."

9. Et kalkitse etkä lannoita maata.

Kasveilla ei ole maassa ruokaa, jos maata ei lannoiteta. Happamasta maasta kasvi ei saa imettyä lannoitteita, mutta kalkki vähentää maan happamuutta. Siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeää. Uusille istutusalueille kannattaa nakata kanankakkaa, jotta kasvit saavat hyvän startin. Jatkossa ylläpitolannoitus keväisin olisi hyvä juttu.

10. Et perusta perustuksista.

Jos laatoituksiin ja muureihin ei tehdä kunnollisia perustuksia, ne routivat ja menevät ajan kanssa vinksalleen.

Neuvot antoi puutarhuri Maria Kylmäluoma Jokilaakson matkailupuutarhasta.

 

Pelargonia on kesän helppo trendikasvi, joka kestää melkein kaikkea muuta paitsi kovaa sadetta. Puutarhuri kertoo hoitovinkkejä.

Pelargonian paikka ei enää vuosiin ole ollut vain mummon ikkunalla, vaan se on yksi kesän suosituimmista ja trendikkäimmistä ruukkukasveista.

Se ei ole mikään ihme. Pelargonia on kaunis ja kestää kehnommallakin hoidolla. Varsinainen aloittelijan unelmakasvi siis.

Puutarhuri Maria Kylmäluoma kertoo lisää.

Millainen kasvupaikka ulkona on pelargonialle paras?

Parhaiten pelargonia viihtyy katoksen alla ja kukkii runsaimmin puolivarjossa tai auringossa. Aivan varjoisan paikan kasvi se ei ole eikä kestä kovia sateita. Silti osa pelargonioista tuntuu pärjäävän missä vain.

Voiko pelargonian laittaa kotona ruukkuun niine multineen, mitä sen mukana ostaessa tulee?

Voi. Multaa ei muutenkaan kannata alkaa raapia pois, ettei vahingoita kasvin juuria.

"Välillä pelargonioilla on ihmepelastumisia, vaikka ne olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa."

Kuinka pelargoniaa kannattaisi kastella?

Istutuksen yhteydessä pelargoniaa kastellaan tavallisella vedellä. Kun kasvi on juurtunut, on hyvä kastella myös veden sekaan laitetulla kastelulannoitteella - silloin pelargonia jaksaa kukkia entistä paremmin. Lannoittaa voi kerran, kaksi viikossa.

Yleensä pelargoniaa kannattaa kastella melko reilusti mutta vasta, kun multa on kuivaa. Kuumassa paikassa kannattaa silti kastella jopa joka päivä. Välillä pelargonioilla on myös ihmepelastumisia niin, että ne virkoavat, vaikka olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa. Jos ei saa mökille tai reissuun lähtiessä ketään kasteluavuksi kotiin, pelargoniaruukut kannattaa laittaa poissaolon ajaksi varjoon.

Koska pelargonia selviää ulkona?

Pelargonia ei kestä varsinaista pakkasta, mutta pieni halla öisin ei sitä nujerra. Kasvupaikka vaikuttaa selviämiseen. Pelargonia mätänee herkästi, jos se saa liikaa vettä eli jos on suorassa sateessa.

Onko värillä väliä pelargonian kestävyyden suhteen?

Pelargonioita on nykyisin saatavissa vaikka minkä värisinä. Perinteiset "peruspunaiset" ovat varmaankin kestävimpiä. Ruusunnuppupelargoniat ja muut pidemmälle jalostetut hienoudet ovat arempia. Eniten ne kärsivät sateesta.

"Kuivien kukkien nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois."

Miten pelargoniaa muuten kannattaisi hoitaa?

Kukat kukkivat paremmin ja ovat paremman näköisiä, kun kuivuneita kukkia nyppii pois. Nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois, se parantaa kukintaa.

Jos pelargonia pääsee kuivumaan, tilannetta ei kannata paikata ylikastelulla. Muuten kasvi meinaa ensin kuolla janoon ja sitten hukkua. Parempi on kastella ihan normaalisti kuivan jakson jälkeenkin. Paras ruukku on saviruukku, koska se hengittää.

Jos laittaisit pelargonian viereen ruukkuun yhden kasvin, mikä sopisi sen pariksi?

Muratti. Muratti siksi, että sekin kestää pientä kuivahtamista. Vaikkapa muuten viereen sopiva matalampi lobelia pitää tasaisesta kosteudesta.

Vanhat lasipullot, tölkit ja kannut ovat mainioita maljakoita. Löytöjä voi tehdä esimerkiksi kirpputoreilta.

Vanha peltipurkki on persoonallinen ruukunsuojus orvokeille.
Vanha peltipurkki on persoonallinen ruukunsuojus orvokeille.

Valo kuultaa kauniisti värikkäiden lasipullojen läpi. Herkkään asetelmaan riittää yksi kukka.
Valo kuultaa kauniisti värikkäiden lasipullojen läpi. Herkkään asetelmaan riittää yksi kukka.

 

Pörheä kimppu valkovuokkoja ovenkahvassa toivottaa suloisesti tervetulleeksi.
Pörheä kimppu valkovuokkoja ovenkahvassa toivottaa suloisesti tervetulleeksi.

Vanha maitokannu sopii maljakoksi niittykukille. Mitä laajempi valikoima kukkia, sen luonnollisempi kimppu.
Vanha maitokannu sopii maljakoksi niittykukille. Mitä laajempi valikoima kukkia, sen luonnollisempi kimppu.

Yksi valkovuokko näyttää kauniilta kapeasuisessa maljakossa.
Yksi valkovuokko näyttää kauniilta kapeasuisessa maljakossa.

Suuri lasitölkki on mitä parhain vaasi. Pietaryrtistä saa pirteän kimpun.
Suuri lasitölkki on mitä parhain vaasi. Pietaryrtistä saa pirteän kimpun.