Mökillä on sallittua, jopa toivottavaa, ottaa rennosti, tietää Minna Järvinen.
Mökillä on sallittua, jopa toivottavaa, ottaa rennosti, tietää Minna Järvinen.

Mökkipuutarhan on syytä olla helppohoitoinen, sillä siellä puuhaillaan vain, jos siltä tuntuu. Viimeistään kahdelta työpäivä päättyy ja saunanlämmitys alkaa.

Kurjenpolvia, kuunliljoja, päivänliljoja, vuorenkilpiä, akileijoja, lehtosinilatvaa, purppurapunalatvaa, saksankurjenmiekkoja... kasviluettelo jatkuu ja jatkuu. Pitkän listan ansiosta helsinkiläisten Minna ja Kari Järvisen kesäparatiisissa kukkii koko kesän.

"Lakkasin laskemasta kasvilajeja, kun määrä ylitti 500", kertoo mökkipihansa päätarhuri Minna Järvinen.

Hänen villityksensä alkoi itää vuonna 2002, kun pariskunta etsi edullista kesämökkiä Kymenlaakson alueelta. Kun kiinnostavan mökin myynti-ilmoitus löytyi, Kari ja Minna kävivät kurkkimassa sen pihaa jo pari päivää ennen sovittua näyttöä. Suurten puiden ympäröimä suojaisa pihapiiri herätti silkkaa rakkautta ensi silmäyksellä.

Minna ja Kari ajoivat siltä seisomalta välittäjän luo maksamaan käsirahan. Ennen ostopäätöstä he eivät edes käyneet mökissä sisällä.

Pienen torpan piha kukkii koko kesän.
Pienen torpan piha kukkii koko kesän.

Palkinto kovasta työstä

Pihapiiri kaipasi kuitenkin ehostusta. Huonokuntoiset, vanhat puut tukkivat valon pääsyn pihaan. Nurmikon leikkaamista hankaloittivat joka puolella törröttävät kivet.

"Helpotimme ruohonleikkuuta tekemällä istutusalueita. Nälkä kasvoi syödessä, ja istutukset lisääntyivät kivien ja kantojen lomassa. Neljä viisi vuotta meni vimmatussa mullan kärräämisessä, kuoppien kaivuussa ja kivireunusten rakentelussa", kertoo Minna.

Pariskunta ei rakentanut puutarhaa suunnitelmallisesti, vaan polkujen reitit muodostuivat kuin itsekseen ja istutusalueet syntyivät, minne mahtuivat.

Aina uutta aluetta vallatessaan Minna raivaa suurimmat rikkakasvit juurineen, peittää maa-alan reilulla sanomalehtikerroksella ja kasaa ostomultaa päälle.

"Kasvit menestyvät parhaiten hyvässä mullassa. Jos ostat peltomultaa ja jätät sen pariksi viikoksi seisomaan, kasa on jo täynnä rikkaruohoja. Multakaupoilla kannattaa siis miettiä, kuinka paljon jaksaa kitkeä", Minna sanoo.

Helppohoitoiset perennat siperianmaksaruoho ja tarhatyräkki viihtyvät kuivalla, jopa karulla kasvupaikalla.
Helppohoitoiset perennat siperianmaksaruoho ja tarhatyräkki viihtyvät kuivalla, jopa karulla kasvupaikalla.

Varmoja valintoja

Mökkipuutarhassa Minnaa viehättää kasvien luontainen leviämistapa. Kun kasvien antaa rauhassa levitä, multapinta on pian peitossa ja suojassa rikkakasvien invaasiolta.

"Ostan yleensä kolmesta viiteen samanlaista tainta. Sitten jaan ruukut puoliksi tai kolmeen osaan ja istutan taimet laajemmalle alalle. Näin saan laajemman ja maisemallisemman alueen melko edullisesti."

"Esimerkiksi Mustilan Arboretumissa näkemääni alaskankleitoniaa metsästin pitkään. Nopeana leviäjänä se ei välttämättä sovi heikkohermoisille, mutta mökkipihan luonnolliseen tunnelmaan se sopii hyvin."

Minna hankkii mökkipuutarhan peruskasveiksi varmoja valintoja. Kurjenpolvet levittäytyvät helposti maanpeitteeksi ja menestyvät metsäisellä paikalla auringossa ja varjossa. Saniaiset saavat vallata alaa omaan tahtiinsa. Itiöistä leviäviä saniaiaisia ilmestyy kivien väleihin kuin itsestään. Myös sammal saa kasvaa kiville ja nurmelle.

"Sammalmattohan on vihreä ja pehmeä ja sitä paitsi vähentää nurmikon kasvua ja hoitotyötä. Mökkipuutarhassa ei tarvitse olla pedantti!"

Minna väittää, että suurin villitys kasvikeräilyyn on taantunut, mutta mielenkiintoisen kasvin kohdatessaan hän löytää sille helposti paikan pihaltaan.

Kärhöt kiipeilevät kiviä, puita ja köynnöstukia vasten. Siniset kukat kuuluvat akileijalle. Akileijat siementävät ja uusia taimia ilmestyy milloin mistäkin.
Kärhöt kiipeilevät kiviä, puita ja köynnöstukia vasten. Siniset kukat kuuluvat akileijalle. Akileijat siementävät ja uusia taimia ilmestyy milloin mistäkin.

Rennosti paras

Minnalla ja Karilla on rento ote puutarhan hoitoon. Yleensä Minna istuttaa kasvit sekä kaivaa ja vääntelee kiviä paikoilleen. Puoliso on rakennusvastaava ja leikkaa nurmikon.

Lopulta kasvit saavat luvan pärjätä itsekseen. Niitä kastellaan vain istutusvuonna ja kesän kuumimpina hellepäivinä. Keväisin Minna siistii pihapiirin haravalla ja kitkee nokkosen, vuohenputken ja vuohenkellon alut pois.

"Jokainen määrittelee itse, mitkä kasvit ovat omassa pihassa rikkakasveja. Itse annan monien luonnonkasvien kasvaa sulassa sovussa istutetun kasvillisuuden kanssa. En edes halua ylläpitää kasvillisuutta, joka ei luontaisesti eläisi täällä", Minna sanoo.

Vaikka 3000 neliömetrin tontista valtaosa on hoidettua puutarhaa, pariskunta malttaa nauttia leppoisasta lomatunnelmasta näkemättä pihaa valtavana työmaana.

Mökkipuutarhassa on useita jalkojenlepuutuspaikkoja.
Mökkipuutarhassa on useita jalkojenlepuutuspaikkoja.

Vanhan levysoittimen pehmeä sointi sopii luonnon helmaan.
Vanhan levysoittimen pehmeä sointi sopii luonnon helmaan.

Kurjenpolvilla ja vuorikaunokeilla syntyy helppohoitoista kukkaloistoa. Kurjenpolvet pistävät hyvin kampoihin rikkakasveille.
Kurjenpolvilla ja vuorikaunokeilla syntyy helppohoitoista kukkaloistoa. Kurjenpolvet pistävät hyvin kampoihin rikkakasveille.

Hyvä hetki on sellainen, kun vuoden 1967 matkalevysoitin soittaa hiljaisella volyymillä 1950-60-luvun musiikkia. Pehmeä sointi siivittää rentoja rikkaruohon nyppäisyjä tai kastelukannun kallisteluja. Johnnie Ray laulaa Just walking in the rain, mutta taivaalla ei ole pilven hattaraakaan. Silloin ajatukset karkaavat kauas arkisista harmeista.

"Kesämökillä ei ole mikään pakko pakertaa. Aamulla tekee usein mieli rennosti puuhastella, mutta viimeistään kahdelta lopetellaan hommat ja ryhdytään saunan lämmitykseen", Kari kuittaa.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 13/2016.

Perennat, jotka pärjäävät itsekseen

kurjenpolvi
siperian-
kurjenmiekka
päivänlilja
vuorenkilpi
kuunlilja
töyhtöangervo
väriminttu
purppurapunalatva
ripsialpi
vuorikaunokki

Ruukkuja riittää lattialle, hyllylle ja pitkin seinää. Oman trendikkään viherseinän voit koota kiinnittämällä köynnöskasviritilään rautalangalla pieniä ruukkuja. Rouhean tyylin ruukut syntyvät maalaamalla peltipurkkeja. Salaojita purkit kevytsoralla, niin voit istuttaa mehikasvit suoraan niihin.

Mehikasvit eli sukkulentit kukkivat helpossa parveketarhassa. Ne tarvitsevat vain keveät mullat ja hyvin vähän vettä.

Jos omistat aurinkoisen terassin tai etelään avautuvan parvekkeen, kokeile mehikasveja. Vähään tyytyväisillä mutta näyttävillä kasveilla luot helpon ja viihtyisän kasvikeitaan. Kuivista oloista kotoisin olevat mehikasvit nauttivat auringosta, mutta kastelun voit unohtaa pitkiksi aikaa.

Mehikasvit ovat taitavia varastoimaan lehtiinsä tarvitsemansa kosteuden, joten ne elävät pitkiä aikoja ilman lisävettä. Sen sijaan niiden juuret mätänevät helposti märässä mullassa, joten multa saa kunnolla kuivahtaa kastelukertojen välissä. Varsinkin talven lepoaikana mehikasveja kastellaan todella maltillisesti.

Kun kesän lämpö hiipuu, mehikasvit kestävät hyvin syksyn viileyttä. Osa kaktuksista ei hätkähdä edes hallayötä, sillä niiden alkukodissa aavikoillakin lämpötilavaihtelut ovat suuret. Mehikasviruukut pitää vain suojata runsaalta sateelta, ja lopulta ne voi nostaa talveksi sisälle huonekasveiksi.

Suurin osa mehikasveista tarvitsee vettä läpäisevän kasvualustan. Sopiva multa on kevennetty hiekalla tai perliitillä eli vulkaanisella kiviaineksella. Kaktusmulta sopii mehikasveille hyvin.

Tulilatvasta saa kestävän kumppanin, joka viihtyy aurinkoisen paikan kesäkukkastutuksissa. Se kestää yllättävän hyvin niin kuivia, kuumia oloja kuin syyskesän viileyttä.
Tulilatvasta saa kestävän kumppanin, joka viihtyy aurinkoisen paikan kesäkukkastutuksissa. Se kestää yllättävän hyvin niin kuivia, kuumia oloja kuin syyskesän viileyttä.

Mehitähti yllättää kukinnallaan, vaikka niitä harvoin istutetaan kukkaloiston toivossa. Kukkavarsi kohoaa lehtiruusukkeen yläpuolelle. Kukat ovat lajikkeesta riippuen valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset.
Mehitähti yllättää kukinnallaan, vaikka niitä harvoin istutetaan kukkaloiston toivossa. Kukkavarsi kohoaa lehtiruusukkeen yläpuolelle. Kukat ovat lajikkeesta riippuen valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset.

Aaloe viihtyy kesän ulkona valoisalla paikalla. Komeamaksaruoho puhkeaa loppukesällä komeaan kukintaan.
Aaloe viihtyy kesän ulkona valoisalla paikalla. Komeamaksaruoho puhkeaa loppukesällä komeaan kukintaan.

Useasta pienestä kukkaruukusta saa näyttävän kokonaisuuden. Terrakottaruukuissa on maksaruohoja, kaktuksia, tulilatvaa, rahapuuta ja mehitähtiä.
Useasta pienestä kukkaruukusta saa näyttävän kokonaisuuden. Terrakottaruukuissa on maksaruohoja, kaktuksia, tulilatvaa, rahapuuta ja mehitähtiä.

Ruukuta pieni aavikko

Osa maksaruohoista ja mehitähdistä menestyy Suomessa monivuotisena kivikkokasvina. Osa mehikasvilajeista sopii parhaiten viherkasveiksi ja yksivuotisiksi ruukkukasveiksi. Mehitähdet, mehiruusukkeet ja maksaruohot sekä kaktukset, paunikot, agavet ja aaloet pärjäävät ruukuissa, sillä niillä on kasvin kokoon nähden pieni juuristo.

Lasittamattomat keramiikkaruukut ja perinteiset saviruukut ovat omiaan mehikasvi-istutuksiin, sillä keramiikka päästää liian kosteuden haihtumaan. Salaojita ruukun pohja kevytsoralla, sillä kastelu- tai sadevesi ei saa jäädä sinne seisomaan.

Jos haluat maisemoida mehikasviruukut ja peittää mullan, käytä katteena hiekkaa tai soraa. Kivillä ja simpukoilla koristellen istutuksesta tulee kuin aavikon tai merenrannan karu, pieni maisema.

Istuta laakeaan vatiin mehiruusukkeita, maksaruohoja ja tulilatvaa, niin istutuksessa on sopivasti kukkaloistoa sekä värien ja muotojen vaihtelua. Maksaruoho kasvaa rennosti vadin reunojen ylitse.
Istuta laakeaan vatiin mehiruusukkeita, maksaruohoja ja tulilatvaa, niin istutuksessa on sopivasti kukkaloistoa sekä värien ja muotojen vaihtelua. Maksaruoho kasvaa rennosti vadin reunojen ylitse.

Mehitähti yllättää kukinnallaan, vaikka niitä harvoin istutetaan kukkaloiston toivossa. Kukkavarsi kohoaa lehtiruusukkeen yläpuolelle. Kukat ovat lajikkeesta riippuen valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset.

Aaloe viihtyy kesän ulkona valoisalla paikalla. Komeamaksaruoho puhkeaa loppukesällä komeaan kukintaan.

Useasta pienestä kukkaruukusta saa näyttävän kokonaisuuden. Terrakottaruukuissa on maksaruohoja, kaktuksia, tulilatvaa, rahapuuta ja mehitähtiä.

Iso omenapuu pieneen pihaan ja lempikasveja ympäriinsä? Ei, ei näin! Puutarhuri kertoo kotipihojen yleisimmät virheet, jotta osaisit välttää niitä.

Suunnilleen tällainen unelma usein on: Kun saan oman pienen pihan, istutan sinne omenapuun ja lempikukkiani, ja sitten reunustan kukkapenkit kauniilla kivillä.

"Ihana ajatus, mutta ei kovin järkevä", sanoo puutarhuri Maria Kylmäluoma.

Hän tietää, mitkä ovat kotipuutarhureiden yleisimpiä mokia pihan ja kasvien suhteen. Virheet kotipuutarhan hoidossa liittyvät suunnitteluun, säästämiseen ja sijoitteluun sekä tietysti kasteluun ja kunnostamiseen. Mutta kun tsemppaat vähän, hyvä tulee!

Vältä näitä virheitä:

1. Istutat väärät kasvit väärään paikkaan.

Ruusut eivät kuki varjossa eivätkä alppiruusut voi hyvin eteläseinustalla. Marjapensaita ei kannata istuttaa puiden katveeseen. Esimerkiksi koivut vievät maasta niin paljon vettä, että muiden kasvien on hankala tulla niiden vieressä toimeen.

2. Aloitat pihan suunnittelun kasveista.

Tiedetään: on ihana hullaantua lempikasvien hankkimisesta. Silti ensin pitäisi miettiä pihan käyttöä, kuten sitä, missä grillataan, missä lapset leikkivät, missä kuivatetaan pyykkiä ja mihin kasataan lumet. Pihan suunnittelussa kasvit tulevat viimeisenä.

"Nurmikko nurmikkona ja kasvit istutusalueisiin, niin hoitaminen helpottuu."

3. Istutat yksittäisiä kasveja nurmikolle.

Kasvit pitäisi ryhmitellä istutusalueisiin. Muuten niitä on hankala hoitaa, ja nurmikon keskellä olevia puita kolhii helposti ruohonleikkurilla.

4. Hankit paljon hienoja ja arkoja kasveja.

Sellaisia ovat jalohortensiat, jaloruusut ja ihanasti kukkivat magnoliat. Jos tulee kova talvi ja talvituhoja, sinulla on paljon hävittävää. Muista myös, että kasvit, jotka menestyvät Helsingissä, eivät ehkä pärjää pihassa Oulussa. Esimerkiksi omenapuista suuri osa ei menesty enää kasvuvyöhyke III:n jälkeen, noin Vaasan korkeutta ylempänä.

"Kivillä reunustettu kukkapenkki on kyllä kaunis, aluksi."

4. Käytät liian vähän multaa.

Kasvit eivät kasva hyvin, jos hyvälaatuista kasvualustaa ei ole tarpeeksi. Murskeen päälle ei riitä kymmenen sentin multakerros. Karkeasti sanoen multaa pitäisi olla noin 50 senttiä, mutta määrä riippuu siitä, mitä maa nurmikon alla on. Kivet kukkapenkkien reunoilla nurmikon rajalla ovat kyllä kauniita.

5. "Poraat" kasveja saveen.

Jos maa on savista, kasvit pitää istuttaa kohopenkkiin saven päälle. Savi on niin tiivistä, että jos siihen kaivaa pienen kuopan, kasvien juuret jäävät kuin pesuvatiin ja kasvi tukehtuu.

6. Rajaat kukkapenkin nurmikosta kauniilla kivillä.

Kivillä reunustettu penkki on kyllä kaunis, aluksi. Mutta myöhemmin hankala hoitaa niin, ettei nurmikko kasvaisi kukkapenkkiin.

"Suurin virhe on kastella maahan istutettuja kasveja koko ajan, mutta vähän."

7. Istutat pieneen pihaan liian isoja puita.

Isot puut ovat ehkä ihania, mutta ne varjostavat niin, että minkään muun on vaikea menestyä niiden ympärillä.

8. Kastelet liikaa tai liian vähän.

Maahan istutettuja kasveja kastellaan ensimmäisenä kesänä noin kerran, pari viikossa. Vettä kannattaa antaa kerralla tarpeeksi, puulle vähintään 20 litraa. Sitten pintamullan annetaan kuivahtaa. Suurin virhe on kastella koko ajan, mutta vähän. Silloin juuret nousevat pintaan päin eivätkä ala etsiä vettä syvältä. Katteilla voi vähentää kasvien vedentarvetta, koska kate estää haihtumista. Esimerkiksi kuorikatetta tai koristesoraa pensaille ja puille, niin vähän vähempikin kastelu riittää. Ruukuissakin voi käyttää katetta.

"Happamasta maasta kasvi ei saa ruokaa, ja siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeä juttu."

9. Et kalkitse etkä lannoita maata.

Kasveilla ei ole maassa ruokaa, jos maata ei lannoiteta. Happamasta maasta kasvi ei saa imettyä lannoitteita, mutta kalkki vähentää maan happamuutta. Siksi kalkitus on Suomessa aika tärkeää. Uusille istutusalueille kannattaa nakata kanankakkaa, jotta kasvit saavat hyvän startin. Jatkossa ylläpitolannoitus keväisin olisi hyvä juttu.

10. Et perusta perustuksista.

Jos laatoituksiin ja muureihin ei tehdä kunnollisia perustuksia, ne routivat ja menevät ajan kanssa vinksalleen.

Neuvot antoi puutarhuri Maria Kylmäluoma Jokilaakson matkailupuutarhasta.