Raparperi ja mansikka kasvavat Orren perheen puutarhassa.
Emeliasta raparperi on parhaimmillaan äidin tekemässä jäätelössä. ‘Victoria’-tarharaparperi on perinnelajike vuodelta 1837 ja saanut nimensä Englannin kuningatar Victorian mukaan.

Orren perheen keittiötarhassa riittää keväällä puuhaa, mutta se takaa makoisia hetkiä koko loppuvuodeksi.

Rotevat raparperinvarret nousevat rehevänä kasvustona Orren perheen pihamaalla. Lapset, 10-vuotias Emelia ja 8-vuotias Wilhelm, mahtuvat hyvin piilosille jättimäisten lehtien suojiin.

”Saanko ottaa yhden?” huikkaa Emelia äidilleen Malin Wikström-Orrelle.

Valtavasta lehdestä ja pitkästä varresta kehkeytyy tytölle nopeasti sateenvarjo. Raparperi on perheen kevätherkku, josta Malin tekee jäätelöä, hilloa ja mehua. Raparperit ovat vanhoja, ja rehevän kasvun takana on hyvä ja ravinteikas kasvualusta. Satoa riittää ystävillekin jaettavaksi.

”Kunnia täytyy antaa talon edellisille asukkaille”, Malin sanoo.

”He olivat ahkeria puutarhaharrastajia ja tekivät hyvät perustukset keittiötarhassa.”

Kevätesikko värittää pihaa toukokuussa.
Kevätesikko värittää pihaa toukokuussa.

Kaverina mansikka

Raparperin oiva makupari on mansikka, jota perhe poimii keittiötarhastaan noin 40 litraa kesässä. Tuulensuojainen ja kevyesti viettävä rinne sopii mansikalle, joka pitää lämmöstä ja valosta eikä siedä seisovaa vettä.

Perheen isä Werner Orre uusii mansikkamaan neljän vuoden välein, sillä vanhat taimet eivät anna pitkään yhtä hyvää satoa.

”Tarvittaessa vaihdan kaikki taimet, mutta yleensä neljänneksen kerrallaan”, Werner kertoo.

Perheen lapset saavat leikkien lomassa käydä vapaasti poimimassa marjoja.

”He myös osallistuvat pihapuuhiin kanssamme ja saavat näin käsityksen, miten pöytään voi kasvattaa tarjottavaa. Se opettaa arvostamaan ruokaa”, Werner jatkaa.

Kun sisko on istuttanut siemenet, on Wilhelmin vuoro kastella viljelmät.
Kun sisko on istuttanut siemenet, on Wilhelmin vuoro kastella viljelmät.

Kirurgin tarkkuudella

Talon seinustoilla kukkivat tulppaanit ja kevätesikot. Pihapiirin omenapuut Werner leikkaa huolellisesti joka kevät. Malin kutsuu Werneriä leikkimielisesti puutarhakirurgiksi.

”Pieni siistiminen pitää puut sopusuhtaisen kokoisina”, Werner sanoo.

Puutarhan väripilkuiksi perhe on istuttanut kukkivia perennoja.

”Suosikkini on aikaisin kukkiva maatiaiskurjenmiekka. Paljaasta maasta nousevia sipulikukkia on myös ilo katsella”, Malin sanoo.

Suurimman huomion saa kuitenkin keittiötarha. Mansikoiden ja raparperin lisäksi sen penkeissä kasvavat yrtit ja salaatit. Emelia ja Wilhelm sujauttavat siemeniä sutjakkaasti taimipotteihin, ja pian kurkuntaimet venyvät kasvihuoneessa.

Kasvihuoneessa kastelujärjestelmä helpottaa Malinin urakkaa.
Kasvihuoneessa kastelujärjestelmä helpottaa Malinin urakkaa.

Kasvihuoneen kastelussa perhe hyödyntää sadevettä. Käytössä on kastelujärjestelmä, joka toimii ajastimella.

”Olemme säätäneet sen siten, että kasvit saavat letkun avulla vettä kolme kertaa vuorokaudessa. Silloin multa pysyy sopivan kosteana”, Werner kertoo.

”Puutarhan pitää olla helppohoitoinen, jotta yhdessä puuhailu säilyy kivana. Paras palkinto kaikesta on oma sato”, Malin sanoo.

PERHE: Malin Wikström-Orre, 44, ja Werner Orre, 42, Emelia, 10, ja Wilhelm, 8.

PUUTARHA: 800-neliöinen puutarha Tammisaaressa. Pihan ydin on keittiötarha, jossa kasvaa yrttejä, omenoita, mansikoita, tomaattia ja kurkkua.

Pelargonia on kesän helppo trendikasvi, joka kestää melkein kaikkea muuta paitsi kovaa sadetta. Puutarhuri kertoo hoitovinkkejä.

Pelargonian paikka ei enää vuosiin ole ollut vain mummon ikkunalla, vaan se on yksi kesän suosituimmista ja trendikkäimmistä ruukkukasveista.

Se ei ole mikään ihme. Pelargonia on kaunis ja kestää kehnommallakin hoidolla. Varsinainen aloittelijan unelmakasvi siis.

Puutarhuri Maria Kylmäluoma kertoo lisää.

Millainen kasvupaikka ulkona on pelargonialle paras?

Parhaiten pelargonia viihtyy katoksen alla ja kukkii runsaimmin puolivarjossa tai auringossa. Aivan varjoisan paikan kasvi se ei ole eikä kestä kovia sateita. Silti osa pelargonioista tuntuu pärjäävän missä vain.

Voiko pelargonian laittaa kotona ruukkuun niine multineen, mitä sen mukana ostaessa tulee?

Voi. Multaa ei muutenkaan kannata alkaa raapia pois, ettei vahingoita kasvin juuria.

"Välillä pelargonioilla on ihmepelastumisia, vaikka ne olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa."

Kuinka pelargoniaa kannattaisi kastella?

Istutuksen yhteydessä pelargoniaa kastellaan tavallisella vedellä. Kun kasvi on juurtunut, on hyvä kastella myös veden sekaan laitetulla kastelulannoitteella - silloin pelargonia jaksaa kukkia entistä paremmin. Lannoittaa voi kerran, kaksi viikossa.

Yleensä pelargoniaa kannattaa kastella melko reilusti mutta vasta, kun multa on kuivaa. Kuumassa paikassa kannattaa silti kastella jopa joka päivä. Välillä pelargonioilla on myös ihmepelastumisia niin, että ne virkoavat, vaikka olisivat olleet kastelematta parikin viikkoa. Jos ei saa mökille tai reissuun lähtiessä ketään kasteluavuksi kotiin, pelargoniaruukut kannattaa laittaa poissaolon ajaksi varjoon.

Koska pelargonia selviää ulkona?

Pelargonia ei kestä varsinaista pakkasta, mutta pieni halla öisin ei sitä nujerra. Kasvupaikka vaikuttaa selviämiseen. Pelargonia mätänee herkästi, jos se saa liikaa vettä eli jos on suorassa sateessa.

Onko värillä väliä pelargonian kestävyyden suhteen?

Pelargonioita on nykyisin saatavissa vaikka minkä värisinä. Perinteiset "peruspunaiset" ovat varmaankin kestävimpiä. Ruusunnuppupelargoniat ja muut pidemmälle jalostetut hienoudet ovat arempia. Eniten ne kärsivät sateesta.

"Kuivien kukkien nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois."

Miten pelargoniaa muuten kannattaisi hoitaa?

Kukat kukkivat paremmin ja ovat paremman näköisiä, kun kuivuneita kukkia nyppii pois. Nyppimisen lisäksi koko kukkavarsi kannattaa välillä leikata pois, se parantaa kukintaa.

Jos pelargonia pääsee kuivumaan, tilannetta ei kannata paikata ylikastelulla. Muuten kasvi meinaa ensin kuolla janoon ja sitten hukkua. Parempi on kastella ihan normaalisti kuivan jakson jälkeenkin. Paras ruukku on saviruukku, koska se hengittää.

Jos laittaisit pelargonian viereen ruukkuun yhden kasvin, mikä sopisi sen pariksi?

Muratti. Muratti siksi, että sekin kestää pientä kuivahtamista. Vaikkapa muuten viereen sopiva matalampi lobelia pitää tasaisesta kosteudesta.

Vanhat lasipullot, tölkit ja kannut ovat mainioita maljakoita. Löytöjä voi tehdä esimerkiksi kirpputoreilta.

Vanha peltipurkki on persoonallinen ruukunsuojus orvokeille.
Vanha peltipurkki on persoonallinen ruukunsuojus orvokeille.

Valo kuultaa kauniisti värikkäiden lasipullojen läpi. Herkkään asetelmaan riittää yksi kukka.
Valo kuultaa kauniisti värikkäiden lasipullojen läpi. Herkkään asetelmaan riittää yksi kukka.

 

Pörheä kimppu valkovuokkoja ovenkahvassa toivottaa suloisesti tervetulleeksi.
Pörheä kimppu valkovuokkoja ovenkahvassa toivottaa suloisesti tervetulleeksi.

Vanha maitokannu sopii maljakoksi niittykukille. Mitä laajempi valikoima kukkia, sen luonnollisempi kimppu.
Vanha maitokannu sopii maljakoksi niittykukille. Mitä laajempi valikoima kukkia, sen luonnollisempi kimppu.

Yksi valkovuokko näyttää kauniilta kapeasuisessa maljakossa.
Yksi valkovuokko näyttää kauniilta kapeasuisessa maljakossa.

Suuri lasitölkki on mitä parhain vaasi. Pietaryrtistä saa pirteän kimpun.
Suuri lasitölkki on mitä parhain vaasi. Pietaryrtistä saa pirteän kimpun.

Puutarhamyymälä Muhevaisen myymäläpäällikkö Pasi Haansuu kertoo vinkit kylmän kevään kukkaistutuksiin.

Yöpakkaset ovat vaaraksi jopa viileyttä sietävälle orvokille. Siksi kesäkukkien kanssa kannattaa näin kylmänä keväänä olla varovainen, sanoo puutarhamyymälä Muhevaisen myymäläpäällikkö Pasi Haansuu Helsingistä.

”Pakkasessa moni kesäkukka voi paleltua tai lakata kukkimasta”, Haansuu varoittaa.

Vaikka lämpötila laskisi vielä öisin pakkasen puolelle, sen ei tarvitse antaa pilata hyvää kevätfiilistä. Säätiedotuksia seuraamalla ja kukkia suojaamalla kesäkukatkin voivat selvitä kylmistä öistä.

”Jos yöksi on luvattu pakkasta, ruukut kannattaa nostaa yöksi sisään tai vähintään katoksen alle”, Haansuu sanoo.

Jos ruukkuja ei saa siirreltyä, kasvien päälle on hyvä laittaa yöksi pari kerrosta hallaharsoa.

”Silloin täytyy muistaa asetella multaan myös tukikeppejä, jotta harso ei pilaa kauniita kukkia.”

Lasien suojaan, penkit valmiiksi

Myös lasitettu parveke on hyvä paikka kesäkukille.

”Lasit suojaavat kasveja sen verran, että parvekkeelle voi istuttaa orvokkeja tai pelargonioita jo nyt kylmempien säiden aikaan.”

Jos kesäkukat haluaa istuttaa suoraan kukkapenkkiin, lämpimämpiä säitä odotellessa voi esimerkiksi valmistella penkkiä kukkaloistoa varten. Samalla pääsee mukavasti kesän puutarhatöiden makuun.

”Maahan voi jo lisätä uutta multaa, kalkkia ja lannoitetta. Kun kaiken tekee huolella valmiiksi, myöhemmin ei tarvitse kuin istuttaa kasvit paikoilleen”, Haansuu vinkkaa.

”Vanha neuvo on, että säitä kannattaa seurata kesäkuun 10. päivään asti. Eivätkä lämpimät yöt ole silloinkaan vielä kirkossa kuulutettu.”

Tässä juttusarjassa helsinkiläiset näyttävät, miten kivikaupungin sisäpihat herätetään eloon. Miika Kemppainen saa kananmunia omasta kanalasta.

Isännöitsijän sihteerillä taisivat mennä kahvit väärään kurkkuun, kun Miika Kemppainen Ullanlinnasta soitti hänelle.

"Pirautin kysyäkseni taloyhtiön verorekisterinumeroa, jotta voisin perustaa sisäpihalle siipikarjatilan."

Naapurit ja taloyhtiön hallitus kuitenkin ihastuivat ideaan. Kunhan huolehdit eläimistä eivätkä ne häiritse asukkaita, he sanoivat. Miika ryhtyi heti rakentamaan kanalaa.

"Olen kotoisin maalta, missä lampaat ja kissat pyörivät jaloissa. Se tuntuu luonnolliselta."

Miika seurailee, etteivät naapurin Alison, 2, ja Mathieu, 4, hätyytä kanoja. "Ne tykkäävät olla rauhassa", hän muistuttaa.
Miika seurailee, etteivät naapurin Alison, 2, ja Mathieu, 4, hätyytä kanoja. "Ne tykkäävät olla rauhassa", hän muistuttaa.

Lampaille hiekkapiha olisi ollut liian karu, mutta kanojen käyskentelypaikoiksi aiemmin istutetut kukkapenkit sopivat hyvin.

Vanhan kerrostalon piha oli jo uudistumassa. Muutama vuosi sitten autot oli häädetty kadun varteen, ja karu piha oli muuttunut asukkaiden vehreäksi istuskelupaikaksi.

Miika kävi kananpitokurssin ja ilmotti Eviralle ryhtyvänsä tilalliseksi. Sitten hän nouti kuusi high line brown -rotuista kanaa.

"Aluksi Beyoncé pyrki aina sisälle. Priscilla taas tepasteli huoltomiehen perässä kadulle. Precious oli joukon heikoin lenkki, jota muut nokkivat ja jota piti lääkitä."

Ennen vanhaan kaupunkipihoilla oli kotieläimiä. Nämä kanat ovat ensimmäisiä Helsingin Ullalinnassa pitkään aikaan.
Ennen vanhaan kaupunkipihoilla oli kotieläimiä. Nämä kanat ovat ensimmäisiä Helsingin Ullalinnassa pitkään aikaan.

Kanat munivat päivittäin, joten Miika on alkanut kokata ahkerasti banaanilettuja ja israelilaista shakshuka-pataa.

"Onhan tässä hommaa. Jätökset pitää kerätä, piha huuhdella ja kanat ruokkia. Kanoihin kuitenkin myös kiintyy, ja niistä on paljon iloa."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2016.