Oulun lapaset. Asun Oulussa. Talvella täällä on kylmää ja usein tuulista. Olen aktiivinen talvipyöräilijä ja olen jo vuosia sitten kehittänyt tällaisen tuplatumppu-lapasen. Näihin lapasiin suunnittelin tyylitellyn ”Toripoliisin”, josta meidän Oululaiset muistetaan maailmallakin. Käyväthän monet turistit kuvauttamassa itseään Toripoliisipatsaan luona joka vuosi. Patsaasta on tehty myös matkamuistokokoinen pienoismalli.
Alajärven lapaset. Työmatkani varrella on metsän reunustamaa peltoaukeaa, jossa on vielä muutamia latoja. Paikka on kuntien välillä ja kuvaa siten isompaa aluetta, pohjanmaan järviseutua. Lapaset eivät ole peilikuvia, koska vierekkäin laittamalla ne muodostavat isomman kuvan, johon iso pohjalainen pelto mahtuu.
Imatran lapaset. Ideana on Imatran koski ja sen korkeilla rantatöyräillä kasvavat kuuset sekä muutkin puut. Metallisten sillankaiteiden kuviot näkyvät myös näissä lapasissa.
Multian lapaset. Jokainen multialainen tunnistaa muurahaisvaakunan, joten se oli luonteva valinta Multian omiin lapasiin. Varren palmikot ja nyppykukat tekevät lapasista vähän erilaiset.
Sastamalan lapaset. Sastamala on muodostettu monesta kunnasta. Vammalaan liitettiin ensin vuonna 1973 Tyrvää ja Karkku, sitten vuonna 2007 Suodenniemi ja vuonna 2009 Äetsä ja Mouhiiärvi. Nimeksi muutettiin Sastamala, johon Kiikoinen liitettiin 2013. Sastamala on kuuluisa vanhan kirjallisuuden päivistä, tumpun suun kuvio kuvaa kirjoitettua tekstiä. Värit tulevat alueen nykyisestä ja entisistä vaakunoista. Karkun vaakuna otettiin Sastamalan vaakunaksi ja siinä on sinisellä pohjalla keltainen ratas, sininen kuvaa alueen vesistöjä. Musta väri tulee pukista, joka on Kiikoisten vaakunassa. Vinoneliöt kuvaavat juustomuotteja ja keskellä olevat kuviot juustomuotin pohjia. Tyrvää, Kiikka ja Kiikoinen ovat vanhoja tunnettuja kuttupitäjiä. Keltaiset tähdet kuvaavat kirkkoja, joita tässä kunnassa on 11, tunnetuin Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.
Myrskylän lapaset. Lapaset on kudottu Myrskylän ryijyn väreihin. Raitakuvio on myös koululaisten helppo toteuttaa.
Alahärmän lapaset. Sain aiheen näihin lapasiin Alahärmän kunnan vaakunasta. Vaakunassa alhaalla oleva pilvikoro viittaa kytösavuihin. Alahärmän kuntaa ei enää ole, vaan kuulumme Kauhavan kaupunkiin. Helavöitä ja salmiakkikuvioita en halunnut käyttää, vaan jotain todella ”härmäläästä”. Täällä toimii aktiivisesti Härmä-seura, jolla on omistuksessa kotiseututalo, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia, mm. juhlia ja kokouksia. Toivonkin, että näistä lapasista tulee jonkinlainen matkamuisto Alahärmän alueelta, onhan meillä suuria kesätapahtumia ja Power Park – huvipuisto, joissa liikkuu runsaasti ihmisiä. (Kuviota voi käyttää myös muissa neuleissa)
Jyväskylän lapaset sisältävät rallisoraa vehreässä maastossa sekä Päijänteen saarineen.
Ähtärin lapaset. Ähtäriläisille sopisi karhu lapaseen, kun ei se ole luonnossakaan harvinainen näky, olen itsekin nähnyt karhun. Meillä on myös eläinpuisto, jossa on monia karhuja ja muita eläimiä. Metsää on myös runsaasti ja Tuomarniemen metsäkoulu.
Sääksmäen lapaset. Mukailevat Sääksmäen kansallispuvun kukkakuviota.
Janakkalan lapaset. ”Janakkala kotiseutu, kaista kallis Hämeenmaan, sielumme oot virittänyt honkanummes huminaan…” Näin alkaa Janakkalan kotiseutulaulu. Lapanen syntyi Janakkalan kansallispuvun hameen raidoituksen mukaisesti.
Kuusamon lapaset. Kuusamossa on ollut perinteisenä tapana tehdä koukkuvanttuita. Tunnetuin vanttuiden tekijä oli Hilda Granlund, joka kulki äitinsä Kaijan kanssa talosta taloon käsitöitä tehden. Hilta virkkasi läpi elämänsä, jopa kävellessään. Hän lahjoitti vanttuut mm. presidentti Urho Kekkoselle, kun tämä oli Kuusamossa maatalousnäyttelyssä. Työskentelen yläkoulussa ja opetan koululaisille tätä perinteistä mallia, joka on heidän keskuudessaan oikein suosittu. Värityksiä on perinteisestä lampaan värisistä nykyaikaisen värikkäisiin. Olen tehnyt kirjalliset ohjeet tekniikasta ja kuviovariaatioista.
Mustasaaren lapaset. Sain inspiraation Mustasaaren saaristossa Vaasan edustalla. Raippaluoto, ruotsiksi Replot, on tunnettu pittoreskeistä, puna-keltaisista venevajoistaan. Merenkurkun saaristossa aurinko paistaa usein siniseltä taivaalta ja saarellamme paistaa lähes aina aurinko. Nämä värit, punainen, keltainen ja sininen, päätyivät siten lapasen väreiksi höystettynä loppukesän kaislojen tummanvihreällä. Punainen ja keltainen ovat Pohjanmaan maakunnan värit, myös Mustasaaren vaakuna on puna-keltainen. Rannalla vierivieressä jököttävät venevajat heijastuvat peilityynestä vedestä. Tästä näkymästä sain symmetrisen kuvion kiertämään lapasta.
Alavus-Töysä kuntaliitos rasat. Kunnat yhdistyivät 1.1.2013. Nimeksi jäi Alavus, mutta Alavuden tervakarhu sai väistyä Töysän vaakunan tieltä. Alavuden vaakunassa ja isännänviirissä värit puna-kelta-musta. Vasemmassa rasassa Töysän vaakuna, joka on ”haudannut” Alavuden tervakarhun alleen, oikean käden rasassa Alavuden isännänviiri. Rasat kaksinkertaaset, päällysrasat ja mustat alusrasat, kasatahan nyöriillä.
Nakkilan lapaset. Nakkila o tasast, viljavaa aluet, jonk Kokemäejoki halkasee kahtee ossaa. Siit mää sai perusirea näihi vanttuisii. ”Siin Nakkila kirko vaiheill” voi istuskel mailmankuulus nakkilalaises keinustoolis, haistel viljapello tuaksui ja kuulustel joe ja Arantilakoske kohinaa ja maistel aitoi nahkiaissii. Sit mää rupesi funteeraamaa et kui varte molemmis käsis täytyy ol samallaise vanttumalli! O paljo kivamp tehr iha erilaine, ei tart laskee nii tarkkaa joka silmukkaa, et kuvioist tulis toise kopio. Jos joku o keksin tämä jo ennen mua, ni en ainakaa missää lehres eikä malleis ol sattun näkymää.
Pieksämäen lapaset. Rantaan Pieksänjärven aallot lyö, siitä ajatuksen sai tämä lapastyö. Pienet kukat vaiveroisten, pääsi kämmeneen lapasten. Myös Pieksämäen vaakunan vasamat ja rautatien risteysasemat lapaseen tähän päätyivät ja käsiänne pian lämmittävät.
Kuopion lapaset. Kiiltäväkylkinen kala Kallaveden pitsiaalloilla, kukko käyskentelemässä Puijon rinteillä. auringonlasku ja tornin profiili. Arvaat kai jo missä ollaan? Tietenkin kalakukkokaupunki Kuopiossa!
Tampereen lapaset. ”Kiakko” saa aikaan suuria tunteita tamperelaisissa, riemusta pettymyksiin. Kumpaakohan kannattais? Yhteen vaan molemmat; sitä sanotaan SYNERGIAKSI. Näitten nimi on SYNERGIA! Lapaset on tehty kierrätyslangoista.
Helsingin lapaset. Tiistaina 27.8.2013 Helsingin seudun liikenne (HSL) julkaisi tiedotteen, jonka mukaan joukkoliikenteen suosio Helsingin seudulla kasvaa nopeammin kuin henkilöautoilu. Tästä inspiroituneena päätin toteuttaa lapaset, joissa lähijuna- ja metrokartat kulkevat aina mukana. Suosimalla julkista liikennettä säästämme Suomen kaunista luontoa!
Vantaan lapaset. Lapsen alareunassa on kerrostaloja joiden yläpuolella” kehäkolmonen”, loppuosa lapasesta on nousevia lentokoneita täynnä. Väreinä loogisesti betoninharmaa ja petroolinsininen, tiellä keltaiset keskiviivat. Värit ovat johdettuja Vantaan vaakunan väreistä, tosin nämä sävyt sopivat lapasen teemaan aitoja vaakunavärejä paremmin. Vantaalla on lyhyt historia ja maakunnissa se ajatellaan vain osaksi Pääkaupunkiseutua, kun taas Pääkaupunkiseudulla sitä pidetään Helsinkiä ja Espoota huonompana. Itsekin tänne joutuneena pitkään vähättelin kaupunkia. Kunnes nykyään, kun tämä on poikani kotikaupunki. Vantaalla on suuren kaupungin palvelut, mahtavat kulkuyhteydet sen lisäksi että kaunista luontoakin riittää. Silti jokapäiväiseen vantaalaiselämään kuuluu kerrostalot, taivaan täydeltä lentokoneita ja Kehätietä kulkeminen töihin. Eikä se ole lainkaan huono asia. Hyvä Vantaa! Olet lämmin kuin villalapanen, en enää edes tahtoisi muuttaa pois.
o Kärsämäen lapaset. Kärsämäki, Pohjois-Pohjanmaan metsien rauhaisuudessa sijaitseva kylä, pysyy kotipaikkakuntanani, vaikka elämä onkin kuljettanut minut sieltä muille maille. Unissani palaan usein lapsuuteni kotikonnuille. Lapasten väritys kuvastaakin alkukesän vihreitä viljapeltoja ja valkeita koivun kylkiä, mutta myös talven kantavia lumihankia ja ikivihreitä havumetsiä. Kertoessani kotikylästäni muilla kielillä käytän aina norsun kärsä-sanaa, vaikka suomeksi sana tarkoittaa myös sian kärsää, sillä se saa nimen kuulostamaan hauskemmalta. Monet ihmettelevät nimeä, sillä eihän Suomessa ole elefantteja! Kerronkin usein lapsena kuulemani tarinan, jonka mukaan piippua kutsuttiin ennen vanhaan kärsäksi, ja kerran kylän miehen unohdettua kärsänsä mäelle, tuli nimitys ”kärsämäki”, josta paikkakunnan nimi juontaisi juurensa. Liekö totta vai tarua, mutta Kärsämäki on nimenä kiehtova. Lapasia suunnitellessani annoin mielikuvitukseni lentää ja mieleeni nousi ensimmäisenä kysymys, mitä jos Kärsämäellä olisikin asunut elefantteja? Millaisia norsuja ne olisivat ja missä ne asuisivat? Näistä ajatuksista inspiroituneena suunnittelin ja neuloin lapaset, joissa pikku elefantit tervehtivät toisiaan iloisesti. Mäkien rinteet ovat täynnä apilan kukkia, joita kasvoi myös minun ja serkkujeni leikkipaikassa kotini lähellä. Siellä niityllä pikku norsut haluaisivat varmasti myös kirmailla vapaasti, ennen kuin vuosien myötä kasvaisivat isoiksi, viisaiksi norsuiksi.
Alajärven lapaset. Kotikuntani on Alajärvi, jonka graafisen vaakunan halusin kuvata näihin lapasiin.
Orimattilan lapaset. Olen muuttanut 3 v. sitten Orimattilaan ja kotiutunut hyvin. Orimattila on ”hevospitäjä” sekä maatalous (viljely) on paikkakunnalla näkyvä osa. Kuviointi muodostuu siis näistä: kultaiset hevosenkengät ja viljaa. Toki värit ovat vaihdettavissa lempi väreihin.
Petäjäveden lapaset. Eipä siinä paljon ole selitettävää. Vettä ja puhdasta luontoa. Sen tunnelman koetin lapasiin neuloa.
Tornio-Haaparannan lapaset. Halusin ehdottomasti lapasiin jonkin palmikkokuvion. Lapaseni ei kuvaa vain Torniota, vaan Tornio-Haaparanta kaksoiskaupunkia. Tahdoin että lippujen värit kiemurtelevat limittäin ja lomittain, ihan niin kuin täällä yhteistyötä tehdään rajan yli niin, ettei aina huomaa asioivansa ulkomailla. Täällä monet käyvät työssä Suomesta Ruotsissa ja päinvastoin. Joillakin lapset ovat päivähoidossa ulkomailla yms. Nämä lapaset päällä voisi mennä seuraamaan vaikka Suomi-Ruotsi maaottelua!
Kaarinan lapaset. Pieniä askelia varvikossa, kopat kukkuroillaan, suut sinisenä aikamme superfoodia, rannan vihreys, kaunistako? Kaukaa kyllä, veteen ei ole menemistä, ainakaan tänään, sinilevälautta on vallannut rannan, ei hätää, kukka korvan taakse ja kohti matonpesupaikkaa, mäntysuopa jo tuoksuukin.
Tampereen lapaset. Mennessäni bussilla kaupunkiin katselen aina Pispalan haulitornia. Se tuo elävästi mieleen kuvan kaupungista, jossa on ollut monenlaista teollisuutta. Toivottavasti haulitorni pidetään hyvässä kunnossa, sillä se on niin viehättävän näköinen ja muistuttaa vahoista ajoista. Lapasten vihreä pohjaväri muistuttaa suuriksi kasvaneista havupuista. Pohjoisesta pari vuotta sitten Tampereelle muuttaneena jaksan ihmetellä erityisesti kaupungin komeita kuusia.
Kangasalan lapaset. Kangasalla kirkko seisoo keskellä kylää, joten tuntui luonnolliselta suunnitella lapasten malli harmaan kivikirkon aihepiiristä. Kivikirkon erä tunnusmerkki on ”verikivi”, joka sijaitsee tien puoleisella seinällä. Se muistuttaa surullisesta tarinasta, jolloin nuori neito, Kuussalon Kaarina, surmattiin syytettynä noituudesta. Sisältä kirkon kattoa koristaa tähtitaivas, jota edustavat lapasten tähtikuviot. Kangasala on tullut kuuluisaksi urkutehtaasta, jonka tuotantoa ovat omankin kirkkomme urut, ja lapasten kämmenpuolella ovat urkupillit, joiden sävelet nousevat korkeuksiin. Toisessa mallissa kämmenpuoli kuvaa runsaita metsiämme ja suun kuvio saan aiheensa lukuisista polveilevista harjuista ja toisaalta monien järvien kimaltelevista laineista. Ruutukuvio lapasen suussa on kirkkoa ympäröivästä kiviaidasta.
Toinen versio Kangasalan lapasista.
Kivijärven lapaset. Kivijärvi on pieni 1300 asukkaan kunta pohjoisessa Keski-Suomessa. Kunta on saanut nimensä maisemakuvaa hallitsevasta suuresta järvestä sekä rantojen laaja-alaisista kivikoista. Nämä suuret rantakivikot ovat veden huuhtelemia muinaisrantoja, joita kutsuttiin aikoinaan kivi- eli pirunpelloiksi. Lapasissa halusin kuvata näitä muuttumattomia ja ikiaikaisia elementtejä. Lapasessa on järven sinisyyttä, kivipeltojen harmautta ja aaltojen loiskuttelua rantakiviä vasten. Tein lapasista yleisilmeeltään ajattomat ja yksinkertaiset, ehkä hieman karutkin. Kotipitäjäni luonto on karua ja yksinkertaista, mutta juuri siksi niin ajattoman kaunista. Halusin myös että lapaset on helpot ja nopeat tehdä. Viiden pienen lapsen äidillä kun ei ole aikaa toteuttaa monimutkaisia suunnitelmia. Kivijärven lapaset kuvaavat myös omaa nykyistä elämääni rakkaassa kotikunnassani. Elämäni on arkista, yksinkertaista, työntäyteistä ja elämänmakuista elämää suuren veden äärellä.
Mäntsälän lapaset. Elin kasvuvuoteni Mäntsälässä ja siellä minusta tuli minä. Ja juuri siinä on kunnan suurin vahvuus: Mäntsälä on loistava paikka ihmislapsen kasvaa. Mäntsälä on sopivan neutraali, se ei ole kaupunki eikä siellä ole omaa murretta, eikä oikeastaan mitään sellaista ylivoimaisen ominaista tai määrittävää tekijää, mikä ohjaisi liikaa mieltä ja kehitystä. Mäntsälässä on mahdollista tulla juuri sellaiseksi kuin on. Lapaset alkavat varresta, joihin valitsin käpymäisen pinnan ja väriraidan. Partio on yksi lapsuuteni mieleenpainuvimmista harrastuksista ja lapasten varsi onkin saanut inspiraationsa Mäntsälän lippukunnan Metsäkäpyjen huivista. Lapasten pääkuva-aiheena on hirvi. Graafisen pelkistetyn, mutta eloisan hirven ympärille on kuvattu nelilehtisiä onnenapiloita. Mäntsälän vaakuna hirvineen ja apiloineen herätti minussa lapsena suurta ihastusta ja yhä edelleen vaakunan kuvakieli on olennainen osa paikallista identiteettiä. Apila edustaa onnea. Kuva-aiheiden lisäksi lapasten värimaailma on kunnan vaakunasta ja sen myös sen malli ja tunnelma on suunniteltu historiaa kunnioittaen.
Halsuan lapaset. Halsua on itsenäinen pieni kunta Pohjanmaalla. Lapasissa on Halsuan vaakunan kanteleet. Halsualla on ollut kanteleen soiton taitajia ja nuoria taitajia tulee edelleen. Maanviljelys on elinkeinona ollut alusta alkaen ja myös muita yrityksiä, mm. Teijo talotehdas, suuri turkistarha ja turvetuotantoa. Halsualla löytyy myös ravirata, kotiseutumuseo ja kaunis perennapuisto, jonka kukkasia on lapasten suussa. Eläkeläis- ja vapaaehtoistoiminta on vilkasta ja saanut jopa valtakunnallisen toimintatonnit. Täällä on kaikki hyvin, ihmiset ovat mukavia ja vieraanvaraisia.
Lapaset (Helsingistä). Lähetän kaksi eri tapaa koota tasona neulottu lapanen. On helppoa neuloa tasona.
Keravan lapaset. Tässä tulee lapaset Keravalta. Ne ovat Keravan vaakunan väriset ja keltainen kuvio yrittää mukailla vaakunassa olevaa kuviota. Karvanopat tulivat heti seuraavaksi mieleeni kun idea lapasista syttyi. Keravan kaupunki teetti reilu vuosi sitten markkinointimielessä vaalean vihreitä karvanoppia 5000 paria ja ne myytiin nopeasti loppuun. Myös oman poikani autossa sellaiset keikkuivat hyvän aikaa. Karvanopat viittaavat käsittääkseni aikoinaan juna-aseman ja torin väliseen ”katuralliin”, jota Keravalla harrastivat etenkin amis-viiksiset nuoret kuskit. Kerava on myös valkosipulikaupunki. Meillä järjestetään joka vuosi elokuussa valkosipulifestivaalit, joissa myydään kaikkea valkosipuliin liittyvää tai siitä tehtyä tuotetta, esimerkkinä vaikkapa valkosipulijäätelö ja -olut. Siksi toiseen lapaseen on neulottu valkosipulia muistuttava möykky.
Siikalatvan lapaset. Pohjois-Pohjanmaalla neljä pientä kuntaa (Pulkkila, Rantsila, Piippola ja Kestilä) liittyivät yhdeksi kunnaksi 2009. Kunnan nimeksi tuli Siikalatva, koska Siikajoki menee kuntien läpi ja kylät ovat ”latvassa”. Kunnan vaakunassa on neljä joutsenta lähdössä lentoon joen yllä ja lapasten selkäpuolelle tein vähän muokaten samoin. Lapasen kärjessä on keskipiste, joka viittaa Piippolan Leskelän kylässä olevaan suomen keskipisteeseen! Kämmenpuolella olevat palkit kertoo vankasta maatalouspitäjästä, ne ovat pyöröpaaleja, joita on pitkin peltoja vielä kesällä. Syksyllä maanviljelijät keräävät ne yhteen tai pitkään riviin, josta on helppo viedä lehmille ruokaa. Lapaset ovat kaksinkertaiset.
Jokivarren vanthuut. Olen kotoisin Kolarista, Tornionlaaksosta ja halusin tornionlaaksolaisuuden ja lappilaisuuden näkyvän lapasissa. Kädentiessä oleva kuvio on Lovikk-lapasista, jotka ovat alun perin lähtöisin Lovikka-nimisestä kylästä Ruotsin Tornionlaaksosta. Lovikkalapasissa kuvio tehdään villalangalla jälkikäteen, mutta minä kudoin kuvion suoraan lapaseen. Kämmenselän kuvion lainasin Lapin villasukkien ja lapasten (saamelaisesta) mallista. Värit sen sijaan otin Meän Flakusta, joka on Tornionlaakson meänmaalaisten oma lippu (lippu otettiin käyttöön 2007 ja liputuspäiväå on 15.7.). Lipun värit tulevat Suomen ja Ruotsin lipuista.
Ruoveden lapaset. Olen lähtenyt ideoimaan mallia lähiseutujen, Pirkanmaan ja Virtain rasojen innoittamana. Värimaailma on tuttu Ruoveden vaakunasta, rannekkeen kirjoneule on saanut vaikutteita Ruoveden naisten kansallispuvun taskun pirtanauhasta. Kämmenosien kirjoneule viittaa maakuntaamme, malli toteutetaan tavallisena kirjoneuleena. Pyrin luomaan hillityn, perinteisen tumpun, mikä on mielestäni hyvin sopiva perinteikkäälle kunnalle.
Tampereen lapaset. Nykykakarat osaa kaikkia ”kiäliä”. Mitä sanoja ne sais muodostettua näistä kirjaimista? Esim. mat (se on pakkoruotsia), map (se on tönkköenglantia). Tässä siis Tampere-tumput tytölle!
Kuopion lapaset. Lapasten väreissä on käytetty pääasiassa Kuopion ja Itä-Suomen läänin vaakunoiden värejä. Lapasen varteen on kirjailtu Kuopio ja kaupungin virallinen perustamisvuosi 1775. Lapasen ”selässä” häämöttää Puijon torni lumisten puiden lomassa pimeänä talvi-iltana. Varsinkin pohjoisen suunnasta Kuopioon tultaessa Puijon torni on ensimmäinen ”maamerkki” että saapuu Kuopioon. Puijon torni täyttää tänä vuonna vielä täydet 50 vuotta. Tällaisista aiheista syntyivät minun Kuopio-lapaset.
Lempäälän lapaset. Siinähän on Lempäälä lapasessa: kirkko keskellä kylää, saaressa, kanavan ja Kuokkalan kosken välissä. Vehreää maisemaa halkovat sekä maantie, osa vanhaa Hiidentietä, että rautatie. Ympärillä tuikkivat Lempäälän yksitoista kartanoa.
Myrskylän lapaset. Kun näin kilpailun lehdessä niin heti tuli mieleen, että Myrskylän lapasissa pitää olla mänty, esiintyyhän se jo vaakunassakin ja 8.6.2013 mänty valittiin Myrskylän nimikkokasviksi äänestysvoiton tuloksena. Värit lapasiin tuli vaakunasta ja sitten tietysti männystä. Kämmenen puolella on hiekkapolkuja, jotka päätyvät metsään, oivallista lenkkimaastoa.
Myrskylän lapaset. Myrskylän vaakunan tyylitelty kaatuva puu, myös värit vaakunasta, samoin malli.
Keminmaan lapaset. Lapasissa suunnittelemani kukan nimi on ”Neidonkenkä”. Se on harvinaisuus, joka kasvaa kotipaikkakunnallani Keminmaalla. Se luetaan Orkidea-lajikkeisiin kuuluvaksi. On kaunis, erikoinen ja rauhoitettu – luonnonvarainen kasvi.
Ruokolahden lapaset. Kotikunnassani järjestetään lokakuun toisena viikonloppuna Ruokolahti-markkinat, tänä vuonna 40. kerran. Markkinoilla paikalliset ihmiset myyvät tuotteitaan ja yhdistykset esittelevät toimintaansa. Markkinoiden vetonaula on lähes koko ajan ollut riihitetystä rukiista jauhettu jauho ja siitä keitetty puuro. Lapaseni kuvio kuvaa rukiin tähkiä ja värit vihantaa ja tuleentunutta ruista.
Oululaisen Kaisu Hännisen Toripolliisi hurmasi tuomariston Suuri Käsityö -lehden ja Pirkanmaan Kotityön järjestämässä Paikkakuntien lapaset -kilpailussa. Katso kuvat kaikista kisaan osallistuneista lapasista.
Kaikki lapaset ovat esillä myös Suomen Kädentaidot 2013 -messuilla Tampereella 15.–17.11.
Kiitos kisaan osallistuneille!
Sija 1
Kaisu Hänninen, Oulu
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sijat 2–5
Päivi Hoisko, Alajärvi.
-Pohjanmaan järviseutua ja latoja isoilla peltoaukeilla. Katso ohje täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maria Hynninen, Imatra.
-Imatran koski ja sen korkeilla rantatöyräillä kasvavat kuuset. Katso ohje täältä.
Lumi Karmitsa, Multia.
- Vaakunasta tuttu muurahainen oli luonteva valinta lapasiin.
Seija-Riitta Haavisto, Sastamala.
-Sastamala on muodostettu monesta kunnasta, värit ja kuviot entisistä ja nykyisistä vaakunoista.
Sijat 6–11
Marjut Helske, Myrskylä.
-Raidoitus Myrskylän ryijyn värein.
Marja-Liisa Luoma, Härmä.
-Alahärmän vaakunasta löytyvä pilvikororaita viittaa kytösavuihin.
Taru Kiuru, Jyväskylä.
-Rallisoraa ja Päijänne saarineen.
Sinikka Akonniemi, Ähtäri.
-Karhuja näkee eläinpuistossa, eikä se ole harvinaisuus luonnossakaan.
Leila Petterqvist-Kruth, Valkeakoski.
-Kuviot mukailevat Sääksmäen kansallispuvun kukkia.
Seija Puusaari, Janakkala
-Raidat Janakkalan kansallispuvun hameesta.
Edit 19.11. Palkittujen nimet ja lapaset olivat menneet sekaisin. Ne on nyt korjattu.
Seuraa meitä Facebookissa
