TItta neuloo taidokkaat sukkansa ilman etukäteissuunnitelmia ja kehittelee pikkuhiljaa täydellistä kantapäätä.

”Ryhdyin neulomaan sukkia, kun ajattelin, että ne ovat helppoja ja nopeita käsityöprojekteja. Jokin aika sitten tein villatakin ja yllätyin, kuinka nopeaa sellaisen neulominen on. Takki valmistui parissa päivässä, kun sukkien tekemiseen voi mennä pari viikkoakin.

Sukat ovat silti suosikkejani. Pienessä työssä voi yhdistää monta tekniikkaa, joten tekeminen ei käy tylsäksi. Haluan tehdä aina vain haastavampia sukkamalleja, sillä niitä neuloessa rentoutuu parhaiten.

"Saan ideoita luonnosta."

Olen neulonut nuoresta lähtien. Lasten myötä harrastukselle ei ollut paljon aikaa, ja tartuin puikkoihin enimmäkseen talvisin. Nyt kiireet ovat vähentyneet ja patoutuneet silmukat ovat päässeet pursuilemaan.

Viimeiset kolme vuotta olen neulonut intohimoisesti kesät talvet. Saan ideoita luonnosta. Mieleeni tulee joku tunnelma tai välähdys, joka on pakko toteuttaa. Maalarit maalaavat tauluja, minulla näyt tulevat ulos villasukkina.

"Kielosukat syntyivät kaipauksesta. Kevät ei vain tullut."

Vuosi sitten neuloin kielosukat. Ne syntyivät kaipauksesta. Kevät ei vain tullut. Ajattelin, että nyt en enää jaksa odottaa, vaan neulon kukat sukkiin. Jaoin kuvan sukista blogissani. Todella monet pyysivät niihin ohjetta, joten minun oli pakko kirjoittaa sellainen.

Ohjetta on myyty Ravelryssä paljon, ja sen myötä onkin avautunut ihan uusia maailmoja. Sosiaalinen media on upeaa! Olen tutustunut uusiin ihmisiin ympäri maailman. Muutenhan neulominen on tällaista kotona taapertamista. Netti ei vie aikaa neulomiselta, sillä neulon myös koneen ääressä.

"Paras kantapää alkaa akillesjänteen kohdalta."

Haen itselleni koko ajan uusia haasteita. Viime aikoina olen kehitellyt täydellistä kantapäätä, joka pysyisi tavallista paremmin jalassa ja myös näyttäisi hyvältä. Toistaiseksi paras versio on sellainen, joka alkaa jo akillesjänteen kohdalta.

Kaikkein rentouttavinta on neuloa pintaneulekuvioita. En piirrä tai laske ohjeita etukäteen, vaan kuviot syntyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Uusia tekniikoita, kuten pitsineuletta opetellessa valmiit ohjeet olivat hedelmällisiä. Mutta sitten ne alkavat pian muuttua, sillä en malta toteuttaa valmiita malleja.

Rutiinisukkia olen tehnyt myyntiin, mutta suurin osa neuleista jää perhepiiriin ja läheisille. Sukista, joihin panostan, tulee niin rakkaita, etten raaski luopua niistä."

Titan uusimmat sukat löydät Titta J's Fantasy Socks -sivuilta.

Kielosukista tuli netissä niin suositut, että Titta ryhtyi myymään sukkaohjetta Ravelryssä.

Kirsikankukkasukkien kimonoista poimitut värit helpottavat kaipuuta Japaniin.

Titta näki netissä haisukat, muttei löytänyt niihin ohjetta. Niinpä hän neuloi niistä oman versionsa.

Titan lempisukissa kiemurtelee kuvio, johon malli löytyi vanhasta ristipistomallista.

Kohokuvioitujen pöllösukkien innoittamana savonlinnalainen Titta neuloi sukkiin kotikonnuilta tuttuja norppia. 

Vihreiden sukkien varsia koristavat omenankukat.

Sienisukkia Titta käyttää töissään lastenneuvolassa.

Titta tuntee olevansa osa sukupolvien ketjua neuloessaan polvekeraitoja, joita mummokin neuloi. Näihin sukkiin liihotteli myös perhosia.

Verkkomaisen pitsin mallikerta on pieni ja säännöllisenä toistuva. Sen oppii tekemään helposti.

Verkkomainen pitsineule

Pitsi tehdään tämän ruutupiirroksen mukaan.

Kavennukset ja langankierrot tehdään oikeilla kerroksilla, nurjat kerrokset neulotaan nurin. Kappale pysyy tasaleveänä, kun jokaista kavennettavaa silmukkaa kohti tehdään aina korvaava langankierto. Tässä kuviossa on kaksi langankertoa, koska niiden välissä kaksi silmukkaa vähenee neulottaessa kolme silmukkaa yhteen.

1. kerros: Neulotaan reunimmaiset silmukat oikein molemmissa reunoissa. Mallikerta alkaa kolmella oikein neulotulla silmukalla. Sitten tulee langankierto ja kolme seuraavaa silmukkaa neulotaan yhteen, mallikerta loppuu langankiertoon. Sitten aloitetaan mallikerta alusta kolmelle oikein neulotulla silmukalla ja jatketaan langankerroin ja kavennuksin. Näitä toistetaan koko kerros loppuun.

2. kerros: Nurja neulotaan nurin ja langankierrot neulotaan myös.

3. ja 4. kerros: Neulo ruutupiirroksen mukaan.

Jos reunassa on neulottu langankierto edellisellä kerroksella, se neulotaan yhteen reunasilmukan kanssa, jotta silmukkamäärä pysyy samana.

Kappaleita kaventaessa on tärkeää, että silmukoita todella vähenee kerroksella, ettei niitä epähuomiossa lisää takaisin langankiertoina. 

 

Suuri Käsityö -lehden lukijaraati sai testattavakseen Prym Ergonomicsin kehittelemät sukkapuikot. Näin he arvioivat puikkojen ominaisuuksia.  

Prymin uutuuspuikot on valmistettu taipuisasta muovista. Siksi ne ovat kevyet eivätkä kilise. Uutta niissä on myös kolmion muoto sekä pisaran muotoinen kärki. 

Parasta testaajien mielestä puikoissa oli kärjen muotoilu.

”Kärki on todella mielenkiintoinen. Se vaati aluksi hieman totuttelua, mutta työn edetessä tykästyin kärkien muotoon koko ajan enemmän ja enemmän.”

”Alussa epäilin pyöreää kärkeä, ettei sillä saisi poimittua silmukoita laisinkaan. Väärässä olin! Kärjen muoto helpotti ylivetoihin liittyviä silmukoiden nostelua, varsinkin jos alkoi olla kirjaimellisesti "tiukat paikat". Muutenkin tuntui, että silmukka pysyi "reunalla" paremmin kuin tavallisissa puikoissa, ja pystyin pitämään etäisyyttä puikkojen välillä.”
”Silmukat oli helppo saada poimittua, lanka ei säikeillyt läheskään niin pahasti kuin muilla puikoilla.”

Myös puikkojen äänettömyys keräsi kiitoksia.

”Puikot eivät kilise ja tuntuivat jopa minun käsiini kevyiltä. Voittaa metalliset mennen tullen.”

Taipuisuus sen sijaan herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. 

”Oli käsittämättömän vaikea tottua käsituntumaan, kun puikot ovat niin taipuisat! Tuli sellainen oli kuin olisi spageteilla neulonut!” 

”Omaan käteen sopii parhaiten ruusupuu tai hiilikuitu, tykkään yleensä jäykemmistä puikoista. Plussaa on kuitenkin se, että puikko ei "mene banaanille" kuten bambuiset puikot, vaan palautuu suoraksi. Veikkasin myös alussa, että puikot ovat liian löysiä eikä neulomisesta tule mitään, mutta neuloessa taipuisuudesta ei ollut haittaa.”

”Puikkojen ei tarvitsisi taipua noin paljon. Voisin kuvitella, että niillä, joiden käsiala on tiukempaa, voi olla vaikeuksia taipumisen kanssa, esimerkiksi kavennuksia tehdessä.”

”Varsinkin pääteltäessä tuntui siltä, että puikot menevät poikki, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Pidän kovasti tästä taipuisuudesta!”

”Neulomiskokemus jännitti jotenkin normaalia enemmän, koska puikot taipuivat normaalia enemmän. Hartiat jumiutuivat hieman, koska neuloessa joutui jännittämään ylävartaloa ja varmaankin pidin puikkoja eri tavalla käsissä.”

Kolmiomainen muoto ja pituus tuntuivat käteen erilaiselta, muttei varsinaisesti vaikuttanut neulomiskokemukseen.

”Muoto oli aika hauska, en ole ennen kokeillut kuin pyöreitä puikkoja. Kuitenkin, joko pinnan viimeistelemättömyyden tai kolmion reunojen takia, välillä tuntui, että puikko olisi hiertänyt oikean kämmenen pohjaa jonkin verran.”

”Aluksi puikot tuntuivat vähän ehkä kömpelöiltä. Neulon normaalisti 15 senttimetrin puikoilla, ja pidemmät puikot vaativat alkuun hieman tottumista. 
Totuttelun jälkeen tuntuma on hyvä, neulominen sujuu nopeasti ja helposti.”

Muovinen materiaali piti silmukat aisoissa, muttei hidastanut neulomista.

”Silmukat liukuvat puikoilla ongelmitta, mutta kuitenkin sen verran nihkeästi ettei tarvitse pelätä niiden putoilemista. Mielestäni nämä toimivat samalla tasolla kuin puupuikot.”

”Metalliset puikot lentelevät kyllä, mutta näissä en samanlaista liukkautta huomannut. Silmukat liukuivat siis ihan riittävästi.”

Yksi testaaja mietti myös, että puikot voisivat olla hyvät neulomista opettelevalle.

”Voisin kuvitella, että aloittelijaa helpottaa puikon kärjen muoto ja se, että puikko on kolmionmalliselta osaltaan ohuempi kuin kärjet. Ajattelen, että se voisi ehkäistä koko puikon lipeämistä työstä.”

Eräänä päivänä Anne Seppänen päätti: on vihdoin oikea hetki perustaa käsityöyritys ja alkaa neuloa aamusta iltaan. Nyt Anne kertoo, kuinka kaikki kävi.

”Alle kouluikäisenä se alkoi, neulomishöperyyteni. Äiti, kummitäti ja mummo istuivat usein kutimet kädessä, joten minäkin halusin oppia.

Kivointa ja ihmeellisintä oli, kun syntyi valmista: pätkä kaulahuivia tai nuken peittoa.

Mutta jos joku olisi silloin kertonut, kuinka paljon viisikymppisenä neulon ja että saan heiluttaa puikkoja työkseni, olisin vain kikatellut.

Elämä vei niin sanotusti järkevimmille urille, vuodet kuluivat ja lapset syntyivät. Neuloin iltaisin, kun he nukkuivat, mutta se oli sellaista tolkun hommaa, kohtuullista.”

Ei minnekään ilman neuletta

”Viisi vuotta sitten tein jotakin radikaalia: perustin käsityöyrityksen. Yhtäkkiä vain tajusin, että nyt on oikea aika. Lapset olivat lentäneet pesästä, joten minun ei tarvinnut pelätä pitkiksi venyviä työpäiviä tai sitä, että rahaa olisi aikaisempaa niukemmin käytössä.

Myyn yrityksessäni neulelankoja ja -tarvikkeita, kankaita, nappeja ja muuta ihanaa. Samalla neulon sukkia sekä myyntiin että omalle suvulle ja ystäville. Saan neuloa koko ajan!

Vuodessa syntyy yli sata sukkaparia. Työn alla on jatkuvasti neljä tai viisi eri työtä. Se tuo vaihtelua ja yhden työn pitää aina olla lähtövalmiina mukaan otettavaksi. En liiku minnekään ilman lankoja ja puikkoja.

Jos menen kylään ilman kudinta, ystävät kysyvät heti, että missäs käsityö. Automatkoilla istun mieluiten pelkääjän paikalla, että voin samalla neuloa.”

Sukat kertovat rakkaudesta

En tiedä, mitä tekisin, jos en voisi neuloa. Pelkästään hyvän villalangan tuntu sormissa ja konkreettisen työn jäljen näkeminen on valtavan terapeuttista.

Omasta varastostani voin valita langat kulloisenkin fiiliksen mukaan – tai vain katsella ihania värejä ja silitellä keriä. On hauskaa myös neuvoa asiakkaita ja arvailla, millaisia hienouksia minun langoistani syntyy.

Olen onnellinen, että saan elää juuri näin ja että uskalsin toteuttaa unelmani. Olen onnellinen myös siitä, että sukkia edelleen kudotaan ja käytetään. Maailma on muuttunut kovemmaksi, mutta sukat edustavat pehmeitä arvoja.

Oikeastaan villasukat kertovatkin rakkaudesta.”

 

Vinoraitaan neulottu pinta sopii hyvin huiveihin, ja sillä onnistuvat myös suositut kolmiohuivit. Kappale saa muotonsa levennyksin ja kavennuksin.

Vinoraitojen neulominen sileään neuleeseen

Tässä ohjeessa kappaleen reunoihin tehdään kaksi silmukkaa ainaoikeaa, ettei reuna rullaa. Kappaleesta tulee suorakulmion muotoinen.

Jos kappaleesta halutaan kolmion muotoinen, neulotaan vain vaiheet 1 ja 2. Kun kapppale on halutun korkuinen, silmukat päätellään kerralla.

1. Neulominen aloitetaan luomalla kolme silmukkaa, josta saa hyvän alun levennyksille. Jotta aloituskulmasta tulee suorakulmainen, lisäykset tehdään molemmissa reunoissa. Ne tulevat silloin aina joka toiselle kerrokselle. Silmukat lisätään oikealla puolella langankierrolla, joka nurjalla neulotaan kiertäen oikein. Lisäys on hyvä tehdä ennen reunimmaista silmukkaa.

2. Silmukoita lisätään niin kauan, että kappaleen leveys on haluttu. Sitten toisessa reunassa aloitetaan kaventaminen ja toisessa jatketaan leventämistä. Kavennus tehdään, kun kolme reunimmaista silmukkaa on jäljellä neulomalla kaksi silmukkaa yhteen. Silmukka neulotaan nurjalla puolella oikein. Lisäys tehdään kuten edellä langankierrolla, joka neulotaan seuraavalla kerroksella kiertäen oikein.

3. Kun kappale on halutun korkuinen, molemmissa reunoissa aloitetaan kaventaminen kuten edellä eli neulotaan oikean puolen kerroksella kaksi silmukkaa yhteen ennen viimeistä silmukkaa. Silmukka neulotaan nurjalla oikein.

4. Lopuksi kappale muotoillaan höyryttämällä.

Lanka on Novita Cotton Soft Color.