Neulo itsellesi tai lahjaksi ohjeillamme hauskat onnittelusukat!

50 vuotta -sukat

Kengän koko: 38
Langanmenekki: Novita 7 Veljestä
(010) luonnonvalkoinen 150 g,
punainen vajaa 50 g ja
7 Veljestä Raita 50 g.

Mallisukissa käytetyt 7 Veljestä (573) purppura ja Raita (894) sini-ruskea ovat vanhoja värejä, jotka eivät kuulu enää Novitan lankavalikoimaan.

Sukkapuikot: Novita 3½ mm tai käsialan mukaan.
Mallineuleet:
Joustinneule suljettuna neuleena: *2 o, 2 n*, toista *-*.
Kirjoneule: neulo ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan. 
Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki krs:t oikein.
Tiheys: 23 s kirjoneuletta = 10 cm.

Luo valkoisella langalla 60 s (kahdelle sukkapuikolle, jotta reuna ei kiristä) ja jaa silmukat neljälle sukkapuikolle, 15 s kullekin. Kerroksen vaihtumiskohta on aina I ja IV puikon välissä. Neulo joustinneuletta 3 cm ja vielä 1 krs oikein.

Aloita sitten kirjoneulekuviot ruutupiirroksen 1. krs:lta: toista 12 s:n mallikerta 5 kertaa. Toista ruutupiirroksen krs:t 1-14 neljä kertaa. Neulo valkoisella 1 krs oikein ja kavenna samalla jokaisella puikolla 1 s = 56 s. Neulo valkoisella 10 krs joustinneuletta.

Aloita kantalappu valkoisella langalla neulomalla I puikon s:t joustinneuleena IV puikolle (= 28 s). Jätä muut s:t odottamaan. Käännä työ ja aloita vahvennettu neule: 1. krs: (työn nurja puoli) nosta 1. s neulomatta ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ. 2. krs: (työn oikea puoli) *nosta 1 s neulomatta, lanka jää nurjalle puolelle, neulo 1 s oikein*, toista *-* kerros loppuun. Käännä työ. Toista kerroksia 1-2 yhteensä 12 kertaa (=24 krs). Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita kantapohjan kavennukset jatkaen samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo kantatilkussa oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 9 s. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo 10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 8 s, tee ylivetokavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 12:ta. Kun sivus:t loppuvat, jaa kantalapun s:t kahdelle puikolle, 6 ja 6 s.

Poimi sitten vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 12 s + 1 s kantalapun ja II puikon välistä. Neulo poimitut s:t kiertäen (= takareunasta) oikein vasemman puoleisella kantapohjan puikolla. Neulo II ja III puikon s:t oikein. Poimi nyt kantalapun oikeasta reunasta 12 s + 1 s III puikon ja kantalapun välistä sillä puikolla, jolla on 6 s ja neulo poimitut s:t kiertäen oikein ja kantalapun s:t oikein.

Jatka sileää neuletta valkoisella langalla ja aloita samalla kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Toista kavennukset kuten edellä joka 2. krs kunnes työssä on 54 s. Puikoilla I ja IV on 13 s ja puikoilla II ja III on 14 s.

Jatka sileää neuletta valkoisella, kunnes olet neulonut kantapään jälkeen 5 cm. Neulo vielä Onnea-raita eli ruutupiirroksen krs:t 15-20 ja toista 27 s:n mallikerta 2 kertaa. Neulo sileää neuletta, kunnes terän pituus kantapää mukaan lukien on 19 cm.

Aloita kärkikavennukset: (sädekavennukset) neulo 1 krs ja neulo II ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen (kaikilla puikoilla on nyt 13 s). Neulo seuraavalla krs:lla jokaisen puikon lopussa 2 s oikein yhteen. Jokaisella puikolla on nyt 12 s. Neulo sitten jokaisen puikon keskellä ja lopussa 2 s oikein yhteen = 40 s. Neulo 4 välikrs:ta ja toista kavennukset jokaisen puikon keskellä ja lopussa = 32 s. Neulo 3 välikrs:ta ja toista kavennukset = 24 s. Jokaisen kavennuskerroksen välistä vähenee aina 1 välikerros. Jatka kavennuksia tähän tapaan, kunnes työssä on 8 s. Katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Neulo toinen sukka samoin.

Viimeistely
Höyrytä sukat kevyesti.

Mallin on suunnitellut Anna-Liisa Koivisto Suomen Sukkamestari 2012 -kisaan.
Ohjetiedustelut: Novita (040)178 2266 ma ja ke 10-14
Lankatiedustelut: www.novita.fi, Novita (05)744 3335 ma-pe 9-16

Eräänä päivänä Anne Seppänen päätti: on vihdoin oikea hetki perustaa käsityöyritys ja alkaa neuloa aamusta iltaan. Nyt Anne kertoo, kuinka kaikki kävi.

”Alle kouluikäisenä se alkoi, neulomishöperyyteni. Äiti, kummitäti ja mummo istuivat usein kutimet kädessä, joten minäkin halusin oppia.

Kivointa ja ihmeellisintä oli, kun syntyi valmista: pätkä kaulahuivia tai nuken peittoa.

Mutta jos joku olisi silloin kertonut, kuinka paljon viisikymppisenä neulon ja että saan heiluttaa puikkoja työkseni, olisin vain kikatellut.

Elämä vei niin sanotusti järkevimmille urille, vuodet kuluivat ja lapset syntyivät. Neuloin iltaisin, kun he nukkuivat, mutta se oli sellaista tolkun hommaa, kohtuullista.”

Ei minnekään ilman neuletta

”Viisi vuotta sitten tein jotakin radikaalia: perustin käsityöyrityksen. Yhtäkkiä vain tajusin, että nyt on oikea aika. Lapset olivat lentäneet pesästä, joten minun ei tarvinnut pelätä pitkiksi venyviä työpäiviä tai sitä, että rahaa olisi aikaisempaa niukemmin käytössä.

Myyn yrityksessäni neulelankoja ja -tarvikkeita, kankaita, nappeja ja muuta ihanaa. Samalla neulon sukkia sekä myyntiin että omalle suvulle ja ystäville. Saan neuloa koko ajan!

Vuodessa syntyy yli sata sukkaparia. Työn alla on jatkuvasti neljä tai viisi eri työtä. Se tuo vaihtelua ja yhden työn pitää aina olla lähtövalmiina mukaan otettavaksi. En liiku minnekään ilman lankoja ja puikkoja.

Jos menen kylään ilman kudinta, ystävät kysyvät heti, että missäs käsityö. Automatkoilla istun mieluiten pelkääjän paikalla, että voin samalla neuloa.”

Sukat kertovat rakkaudesta

En tiedä, mitä tekisin, jos en voisi neuloa. Pelkästään hyvän villalangan tuntu sormissa ja konkreettisen työn jäljen näkeminen on valtavan terapeuttista.

Omasta varastostani voin valita langat kulloisenkin fiiliksen mukaan – tai vain katsella ihania värejä ja silitellä keriä. On hauskaa myös neuvoa asiakkaita ja arvailla, millaisia hienouksia minun langoistani syntyy.

Olen onnellinen, että saan elää juuri näin ja että uskalsin toteuttaa unelmani. Olen onnellinen myös siitä, että sukkia edelleen kudotaan ja käytetään. Maailma on muuttunut kovemmaksi, mutta sukat edustavat pehmeitä arvoja.

Oikeastaan villasukat kertovatkin rakkaudesta.”

 

Vinoraitaan neulottu pinta sopii hyvin huiveihin, ja sillä onnistuvat myös suositut kolmiohuivit. Kappale saa muotonsa levennyksin ja kavennuksin.

Vinoraitojen neulominen sileään neuleeseen

Tässä ohjeessa kappaleen reunoihin tehdään kaksi silmukkaa ainaoikeaa, ettei reuna rullaa. Kappaleesta tulee suorakulmion muotoinen.

Jos kappaleesta halutaan kolmion muotoinen, neulotaan vain vaiheet 1 ja 2. Kun kapppale on halutun korkuinen, silmukat päätellään kerralla.

1. Neulominen aloitetaan luomalla kolme silmukkaa, josta saa hyvän alun levennyksille. Jotta aloituskulmasta tulee suorakulmainen, lisäykset tehdään molemmissa reunoissa. Ne tulevat silloin aina joka toiselle kerrokselle. Silmukat lisätään oikealla puolella langankierrolla, joka nurjalla neulotaan kiertäen oikein. Lisäys on hyvä tehdä ennen reunimmaista silmukkaa.

2. Silmukoita lisätään niin kauan, että kappaleen leveys on haluttu. Sitten toisessa reunassa aloitetaan kaventaminen ja toisessa jatketaan leventämistä. Kavennus tehdään, kun kolme reunimmaista silmukkaa on jäljellä neulomalla kaksi silmukkaa yhteen. Silmukka neulotaan nurjalla puolella oikein. Lisäys tehdään kuten edellä langankierrolla, joka neulotaan seuraavalla kerroksella kiertäen oikein.

3. Kun kappale on halutun korkuinen, molemmissa reunoissa aloitetaan kaventaminen kuten edellä eli neulotaan oikean puolen kerroksella kaksi silmukkaa yhteen ennen viimeistä silmukkaa. Silmukka neulotaan nurjalla oikein.

4. Lopuksi kappale muotoillaan höyryttämällä.

Lanka on Novita Cotton Soft Color.

Laiskotti. Lihoin. Unohdin ostaa lankaa. On yllättävän monta hyvää syytä jättää ompelutyöt vuosiksi roikkumaan.

Kysyimme lukijoilta, mitkä ompelutyöt ovat jääneet heiltä roikkumaan - ja miksi?

Löytyi ainakin 10 vakuuttavaa syytä:

1. En ylety ompelukoneeseen.

"Verhoni ovat olleet jo kuukauden ompelematta, koska ompelukone on niin hankala kaivaa esiin vaatehuoneen perukoilta."

2. Laiskottaa.

"Parisängyn tilkkupeitto on ollut 10 vuotta ompelematta, koska en jaksa ommella sitä."

3. Inhottaa.

"Kaappini pursuavat haaroista ratkenneita jumppahousuja, parsimista kaipaavia sukkia ja irronneita nappeja, sillä kaikki käsitöihin liittyvä on minusta erittäin vastenmielistä."

4. Lihoin.

"Tilasin yli 20 vuotta sitten jonkun lehden kaavapalvelusta samettihousun kaavat. Olin juuri synnyttänyt vauvan, ja kiirettä piti. Ompelin housut osittain, mutta taskut olivat niin vaikeat, että homma jäi kesken.

Ja kesken ne jäivät ikuisesti, sillä enää en niihin edes mahdu."

5. Vauva itkee.

"Kaapissani roikkuu viittä vaille valmis neuletakki, joka odottaa enää vain hihojen kiinnitystä.

Ompeluun ei ole aikaa. Ja aina jos onkin, itkuhälyttimestä kuuluu vaativa parkaisu."

6. Hetki ei tunnu oikealta. 

"Käsipyyheliinojeni lenkit ovat hajonneet. Ne odottavat hetkeä, kun otan ompelukoneen esiin, mutta sitä hetkeä ei vain tule."

7. Unohdin ostaa lankaa.

"Aloin virkata isoäidinneliöistä vauvapeittoa pikkusiskolleni, joka syntyi vuonna 2013. Tekovaiheessa kerta kaikkiaan unohdin ostaa lisää lankaa, ja siksi puolikas peitonretale odottaa minua edelleen keskeneräisten käsitöiden korissani.

Ehkä siskoni saa peiton rippilahjaksi?"

8. Tuli virhe.

"Miehen hihaton huppari on odottaa yhä viimeistelyä. Ompelussa tuli virhe, enkä jaksanut korjata."

9. En pysty keskittymään.

"Ompelemista odottavat: keskeneräinen villakangastakki, vävypojan rikkinäiset farkut ja miehen revenneet tuulihousut.

En osaa keskittyä kotona, kun ei ole omaa ompelunurkkausta." 

10. Liian hankalaa (ja tylsää).

"Miehen toppahousujen vetoketju pitäisi vaihtaa, mutta se on niin hankalaa.

Sain myös kaveriltani pussillisen uusia poikien boksereita, joiden vyötärölle ja lahkeisiin pitäisi ommella uudet kuminauhat. Se taas on liian tylsää."

Lähde: Kodin Kuvalehden nettikysely.