Katso ohjeet Tuula Kunnaksen suunnittelemiin kukkasukkiin.

Näin neulot ruususukat, jotka löytyvät myös uudelta Käden taidot -postimerkkiarkilta. Arkilta löytyy myös isoäidinneliö, jonka voit opetella virkkaamaan videon avulla. 

KOKO: 39
TARVIKKEET: Novita 7 Veljestä (75 WO + 25 PA, 100 g = 200 m) -lankaa 100 g luonnonvalkoista (010), 50 g tummaa viininpunaista (577), vajaa 50 g punaista (549) ja vajaa 50 g vihreää (322). Sukkapuikot nro 3½ tai käsialan mukaan.
TIHEYS: 22 s sileää neuletta = 10 cm.
JOUSTINNEULE: neulo * 1 s oikein, 1 s nurin*, toista *–*.
KIRJONEULE: neulo ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan.

TEE NÄIN: Luo punaisella langalla 60 s ja jaa silmukat neljälle sukkapuikolle seuraavasti: 17,18,13,12 s. Kerroksen vaihtumiskohta on aina I ja IV puikon välissä. Kerroksen vaihtumiskohta asettuu jalan oikealle sivulle eli puikoilla I ja II neulotaan sukan päällisosa. Neulo joustinneuletta suljettuna neuleena raidoittaen seuraavasti: 1 krs punaisella, 4 krs valkoisella ja vielä 3 krs vihreällä. Neulo vielä 1 krs vihreällä ja 2 krs valkoisella oikein.

Aloita sitten kirjoneule I ruutupiirroksen oikeasta reunasta. Neulo puikoilla I ja II 35 s:n kuvio ja vielä puikoilla III ja IV valkoisella pohjalla oleva ruusukuvio. Neulo ensin ruutupiirroksen krs:t 1–26. Siirrä nyt I puikon 2 ensimmäistä s:aa IV puikolle ja II puikon 2 viimeistä s:aa puikolle III. Kantalapussa on mukana kapeiden raitojen 2 reunimmaista s:aa. Neulo vielä puikkojen I ja II silmukoilla kirjoneuletta krs:n 27 mukaisesti. Katkaise valkoinen lanka.

Aloita kantalappu siirtämällä IV puikon s:t III puikolle = 29 s. Jätä muut s:t odottamaan. Neulo kantalapun silmukoilla kirjoneuletta neulomalla vuorotellen 1 s punaisella ja 1 s vihreällä (punaiset reunimmaisina). Nosta aina krs:n alussa 1. s neulomatta. Neulo kirjoneuletta kantalappua varten yhteensä 16 krs.

Aloita sitten kantapohjan kavennukset ja jatka neulomalla kirjoneuletta. Neulo kantalapussa oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 10 s, tee vihreällä ylivetokavennus (= nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostetun yli) ja käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo 9 s:lla kirjoneuletta ja neulo vihreällä 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 9 s ja tee ylivetokavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmässä on koko ajan 11 s.

Kun jäljellä on 11 s ja olet viimeksi neulonut nurjan puolen kerroksen, neulo kantalapun oikeasta reunasta vapaalle puikolle 5 s ja neulo vuorotellen 1 s valkoisella ja 1 s punaisella. Neulo vihreät s:t valkoisella ja punaiset edelleen punaisilla. Neulo samalla tavalla seuraavalle vapaalle puikolle loput 6 s ja poimi jatkoksi työn langan avulla kantalapun vasemmasta reunasta (reunimmaisen vihreän silmukan keskeltä) 1 s vuorotellen punaisella (aloita poimiminen punaisella) ja valkoisella = 14 s. Poimi vielä 2 s punaisella kapean raidan reunasta (niistä silmukoista, jotka siirtyivät kantalappuun). Neulo päällispuolella puikot I ja II ruutupiirroksen 28. krs:n mukaisesti. Kuljeta punainen lanka ruusukuvion alla kiertämällä valkoinen lanka aika ajoin punaisen langan ympäri.

Poimi sitten vapaalle puikolle langan avulla kapean raidan kohdalta punaisella 2 s. Jatka poimimista kantalapun oikeasta reunasta vuorotellen valkoisella ja punaisella kuten toisellakin puolella 14 s ja neulo vielä kantapohjan 5 s. Huom. Kerroksen vaihtumiskohta on jatkossa tässä, kantapään keskellä. Tasaa s:t nyt siten, että puikolla I on viimeisenä kapean raidan ensimmäinen s ja puikon IV ensimmäinen s on toisen kapean raidan viimeinen s. Jatka neulomista näillä kaikilla s:illa ja neulo kirjoneuletta siten, että sukan päällä jatkuu kirjoneule ruutupiirroksen krs:lta 29 ja sukan alla neulotaan vuorotellen 1 s punaisella ja
1 s valkoisella. Sukan alapuolella kirjoneuleen raitaväri vaihtuu aina päällispuolen kirjoneuleen mukaisesti ja valkoinen raita jatkuu rikkoutumatta. Jatka neulomalla mallineuleita ja aloita kiilakavennukset.

KIILAKAVENNUKSET: neulo *I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Tee kavennukset aina punaisella tai vihreällä (kuviovärillä). Toista tällaiset kavennukset seuraavalla kerroksella. Neulo kaksi kerrosta ilman kavennuksia*, toista *–* vielä 2 kertaa. Tee seuraavat kaksi kavennusta vain puikon IV alussa. Puikolla I kavennetaan siis 6 s ja puikolla IV 8 s:aa, jotta raidoitus kulkee oikein sukan alapuolella. Työssä on taas 60 s, lopeta kavennukset. Jatka kirjoneuleita, kunnes olet neulonut ruutupiirroksen krs:n 64.

Jaa s:t kärkikavennuksia varten seuraavasti 16, 14, 15 ja 15. Neulo edelleen mallinneuleita ja aloita kärkikavennukset seuraavasti: neulo kunnes puikolla I on jäljellä 3 s, neulo punaisella 2 s oikein yhteen ja valkoisella 1 o. Tee puikon II alussa punaisella ylivetokavennus, neulo puikon III lopussa punaisella 2 s oikein yhteen ja neulo puikon IV alussa valkoisella 1 o sekä tee punaisella ylivetokavennus. Tee kavennukset aina punaisella ja neulo kavennusten välissä oleva silmukka vuorokerroksin valkoisella ja punaisella. Jatka kavennuksia tähän tapaan joka krs, kunnes sukan päällispuolella on 3 s. Tee punaisella kavennus seuraavasti: nosta 1 s neulomatta, neulo 2 s oikein yhteen ja vedä nostettu s kavennetun yli ja neulo jalkapohjan puoleiset s:t punaisella. Katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Neulo toinen sukka samoin, mutta tee kirjoneule peilikuvana II ruutupiirroksen mukaisesti.

Viimeistely: höyrytä sukat kevyesti.
Lankatiedustelut: Novita 

 

Keräsimme lukijoiltamme vinkkejä villasukkien neulomiseen. Näistä nikseistä hyötyvät erityisesti aloittelijat mutta myös villasukkakonkarit.

Neulominen on harrastus, joka vie mennessään, varoittavat useat KK:n kyselyyn vastanneet lukijat. Moni tietää, miten ihanan rentouttavaa puuhaa villasukkien tekeminen on. Villasukkia neulomalla voi hyödyntää luppoaikaa ja päästää luovuutensa valloilleen.

Keräsimme villasukkakyselyymme vastanneiden vinkeistä seitsemän ohjenuoraa, joilla villasukkien neulomisesta saa rutkasti irti.

1. Aloita rohkeasti

Jos ei ole jo aikaisemmin hurahtanut villasukkien neulomiseen, alussa voi olla epävarma omasta osaamisestaan. Konkarit muistuttavat, tässäkin pätee vanha viisaus: vain harjoitus tekee mestariksi. Itselleen kannattaa olla armollinen.

Jokainen oppii tekemään villasukkia.

"Virheet eivät haittaa. Juuri ne tekevät sukista persoonalliset."

"Niin villasukkien kutomisessa kuin kaikissa muissakin käsitöissä tärkeintä on, että uskoo itseensä, nauttii tekemisestä ja uskaltaa kokeilla. Jokainen oppii tekemään villasukkia ja jokainen valmistunut pari on käyttäjälleen tärkeä."

2. Neulo sukkia vuorotellen 

Yhden sukan valmistuttua on suuri kynnys aloittaa toinen, kertovat useat lukijat. "Yhden sukan syndrooman" voi välttää neulomalla sukkia vuorotellen.

"Teen aina molempia sukkia samaan aikaan, jotta kuvio ja käsiala pysyvät samana molemmissa. Kahden sukan tekeminen samanaikaisesti estää tympääntymisen sekä parittomien sukkien syntymisen."

Sukat voi joko neuloa erillisillä puikoilla tai esimerkiksi Magic Loop -tekniikalla, jossa molemmat sukat neulotaan samoilla pyöröpuikoilla.

3. Verkostoidu muiden neulojien kanssa 

Neulomisesta harrastavien someverkostoista saa hyviä vinkkejä villasukkien tekemiseen. Ja jos joutuukin yllättävän pulman eteen, neulontayhteisöissä voi kysyä apua.

"Kannattaa seurata vaikka Facebook-ryhmiä, niistä saa hyviä vinkkejä. On kiva neuloa 'ompeluseuroissa'."

"Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä saa hyviä ideoita ja neuvoja."

4. Katso opetusvideoita netistä

Useampi lukija kertoo oppineensa neulomaan opetusvideoiden avulla, sillä visuaalinen ohje on helppo ymmärtää.

"Jos ohjeiden lukeminen tuntuu hankalalta, YouTubesta löytyy paljon videoita, joiden avulla on helppo tehdä."

"Youtubesta löytyy NovitaTube-kanava, jonka videoista on helppo saada apua esimerkiksi kantapään tai kavennusten kanssa."

5. Panosta kantalappuun

Korkea kantapää tekee villasukasta istuvamman.

Kantalapussa täytyy kiristää joka kerta ensimmäinen nurjalla kudottavan kerroksen silmukka.

Lisäksi kantalappuun voi saada kestävyyttä neulomalla sen kaksinkerroin. 

"Kantalapussa täytyy kiristää joka kerta ensimmäinen nurjalla kudottavan kerroksen silmukka. Muuten kantalapun reunasta poimittavat silmukat ovat reikäiset."

6. Aloita sukat kärjestä

Ainakaan aloitteleva neuloja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että villasukan voi aloittaa myös kärjestä. Lukijoiden vinkkien mukaan sitä kannattaa kokeilla, sillä kärjestä aloittamalla ei tarvitse pelätä villalangan loppumista kesken kaiken.

"Kun sukan aloittaa varpaista ja tekee tiimalasikantapään, voi vartta tehdä niin paljon kuin lankaa riittää eikä tarvitse pelätä, riittääkö se varpaisiin."

7. Päästä mielikuvitus valloilleen

Villasukkien neulominen on hyvä keino päästää luovuus valloilleen ja toteuttaa itseään. Kun pää lyö tyhjää, ideoita voi pyytää vaikka perheen pienimmiltä.

Puolita lankakerän jämät, valitse yksi pääväri ja anna mielikuvituksen laukata!

"Lapsilta kysymällä saa kivoja väreihin ideoita, joita ei ehkä itse tulisi ajatelleeksi."

Paljon neulova tietää, että työprosessissa villalankaa jää väistämättä yli. Neulomisessa voi hyödyntää hyvinkin luovasti ylijäänyttä lankaa, kun muistaa, että sukkien ei tarvitse olla värityksiltään täysin identtiset.

"Puolita lankakerän jämät, valitse yksi pääväri ja anna mielikuvituksen laukata!"

Valmiit sukat voi myös koristella mielensä mukaan.

"Osta kivoja nappeja tai rusettinauhaa ja taiteile sukan varteen kiva yksityiskohta. Yösukkiin sopivat esimerkiksi lammasnapit."

8. Neulo hyvillä mielin

Useampi lukija neuvoo, että sukkia kannattaa neuloa hyvällä tuulella ja jättää työ seuraavaan kertaan heti, kun neulominen alkaa turhauttaa. Jos villasukkia neuloo pakon edessä, voi hyvinkin olla, että harrastus jää niikseen.

Jos tulee virhe ja meinaat lopettaa siltä päivältä, pura virhe ensin pois. Seuraavana päivänä on parempi aloittaa puhtaalta pöydältä.

"Jos tekeminen alkaa ärsyttää, kutimet syrjään ja jatkat, kun siltä tuntuu. Väkisin vääntäminen syö innon."

"Jos tulee virhe ja meinaat lopettaa siltä päivältä, pura virhe ensin pois. Seuraavana päivänä on parempi aloittaa puhtaalta pöydältä. Tämä neuvo on kulkenut mukanani jo parikymmentä vuotta."

Ja kun lopulta villasukka on lopulta valmis, itsestään pitää olla ylpeä!

"Pitää nauttia omasta osaamisesta, kehittymisestä ja luovuudesta. Ja lopuksi tietysti käytännöllisestä kauneudesta, jota saa aikaan."

Verkkomaisen pitsin mallikerta on pieni ja säännöllisenä toistuva. Sen oppii tekemään helposti.

Verkkomainen pitsineule

Pitsi tehdään tämän ruutupiirroksen mukaan.

Kavennukset ja langankierrot tehdään oikeilla kerroksilla, nurjat kerrokset neulotaan nurin. Kappale pysyy tasaleveänä, kun jokaista kavennettavaa silmukkaa kohti tehdään aina korvaava langankierto. Tässä kuviossa on kaksi langankertoa, koska niiden välissä kaksi silmukkaa vähenee neulottaessa kolme silmukkaa yhteen.

1. kerros: Neulotaan reunimmaiset silmukat oikein molemmissa reunoissa. Mallikerta alkaa kolmella oikein neulotulla silmukalla. Sitten tulee langankierto ja kolme seuraavaa silmukkaa neulotaan yhteen, mallikerta loppuu langankiertoon. Sitten aloitetaan mallikerta alusta kolmelle oikein neulotulla silmukalla ja jatketaan langankerroin ja kavennuksin. Näitä toistetaan koko kerros loppuun.

2. kerros: Nurja neulotaan nurin ja langankierrot neulotaan myös.

3. ja 4. kerros: Neulo ruutupiirroksen mukaan.

Jos reunassa on neulottu langankierto edellisellä kerroksella, se neulotaan yhteen reunasilmukan kanssa, jotta silmukkamäärä pysyy samana.

Kappaleita kaventaessa on tärkeää, että silmukoita todella vähenee kerroksella, ettei niitä epähuomiossa lisää takaisin langankiertoina. 

 

Suuri Käsityö -lehden lukijaraati sai testattavakseen Prym Ergonomicsin kehittelemät sukkapuikot. Näin he arvioivat puikkojen ominaisuuksia.  

Prymin uutuuspuikot on valmistettu taipuisasta muovista. Siksi ne ovat kevyet eivätkä kilise. Uutta niissä on myös kolmion muoto sekä pisaran muotoinen kärki. 

Parasta testaajien mielestä puikoissa oli kärjen muotoilu.

”Kärki on todella mielenkiintoinen. Se vaati aluksi hieman totuttelua, mutta työn edetessä tykästyin kärkien muotoon koko ajan enemmän ja enemmän.”

”Alussa epäilin pyöreää kärkeä, ettei sillä saisi poimittua silmukoita laisinkaan. Väärässä olin! Kärjen muoto helpotti ylivetoihin liittyviä silmukoiden nostelua, varsinkin jos alkoi olla kirjaimellisesti "tiukat paikat". Muutenkin tuntui, että silmukka pysyi "reunalla" paremmin kuin tavallisissa puikoissa, ja pystyin pitämään etäisyyttä puikkojen välillä.”
”Silmukat oli helppo saada poimittua, lanka ei säikeillyt läheskään niin pahasti kuin muilla puikoilla.”

Myös puikkojen äänettömyys keräsi kiitoksia.

”Puikot eivät kilise ja tuntuivat jopa minun käsiini kevyiltä. Voittaa metalliset mennen tullen.”

Taipuisuus sen sijaan herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. 

”Oli käsittämättömän vaikea tottua käsituntumaan, kun puikot ovat niin taipuisat! Tuli sellainen oli kuin olisi spageteilla neulonut!” 

”Omaan käteen sopii parhaiten ruusupuu tai hiilikuitu, tykkään yleensä jäykemmistä puikoista. Plussaa on kuitenkin se, että puikko ei "mene banaanille" kuten bambuiset puikot, vaan palautuu suoraksi. Veikkasin myös alussa, että puikot ovat liian löysiä eikä neulomisesta tule mitään, mutta neuloessa taipuisuudesta ei ollut haittaa.”

”Puikkojen ei tarvitsisi taipua noin paljon. Voisin kuvitella, että niillä, joiden käsiala on tiukempaa, voi olla vaikeuksia taipumisen kanssa, esimerkiksi kavennuksia tehdessä.”

”Varsinkin pääteltäessä tuntui siltä, että puikot menevät poikki, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Pidän kovasti tästä taipuisuudesta!”

”Neulomiskokemus jännitti jotenkin normaalia enemmän, koska puikot taipuivat normaalia enemmän. Hartiat jumiutuivat hieman, koska neuloessa joutui jännittämään ylävartaloa ja varmaankin pidin puikkoja eri tavalla käsissä.”

Kolmiomainen muoto ja pituus tuntuivat käteen erilaiselta, muttei varsinaisesti vaikuttanut neulomiskokemukseen.

”Muoto oli aika hauska, en ole ennen kokeillut kuin pyöreitä puikkoja. Kuitenkin, joko pinnan viimeistelemättömyyden tai kolmion reunojen takia, välillä tuntui, että puikko olisi hiertänyt oikean kämmenen pohjaa jonkin verran.”

”Aluksi puikot tuntuivat vähän ehkä kömpelöiltä. Neulon normaalisti 15 senttimetrin puikoilla, ja pidemmät puikot vaativat alkuun hieman tottumista. 
Totuttelun jälkeen tuntuma on hyvä, neulominen sujuu nopeasti ja helposti.”

Muovinen materiaali piti silmukat aisoissa, muttei hidastanut neulomista.

”Silmukat liukuvat puikoilla ongelmitta, mutta kuitenkin sen verran nihkeästi ettei tarvitse pelätä niiden putoilemista. Mielestäni nämä toimivat samalla tasolla kuin puupuikot.”

”Metalliset puikot lentelevät kyllä, mutta näissä en samanlaista liukkautta huomannut. Silmukat liukuivat siis ihan riittävästi.”

Yksi testaaja mietti myös, että puikot voisivat olla hyvät neulomista opettelevalle.

”Voisin kuvitella, että aloittelijaa helpottaa puikon kärjen muoto ja se, että puikko on kolmionmalliselta osaltaan ohuempi kuin kärjet. Ajattelen, että se voisi ehkäistä koko puikon lipeämistä työstä.”

Eräänä päivänä Anne Seppänen päätti: on vihdoin oikea hetki perustaa käsityöyritys ja alkaa neuloa aamusta iltaan. Nyt Anne kertoo, kuinka kaikki kävi.

”Alle kouluikäisenä se alkoi, neulomishöperyyteni. Äiti, kummitäti ja mummo istuivat usein kutimet kädessä, joten minäkin halusin oppia.

Kivointa ja ihmeellisintä oli, kun syntyi valmista: pätkä kaulahuivia tai nuken peittoa.

Mutta jos joku olisi silloin kertonut, kuinka paljon viisikymppisenä neulon ja että saan heiluttaa puikkoja työkseni, olisin vain kikatellut.

Elämä vei niin sanotusti järkevimmille urille, vuodet kuluivat ja lapset syntyivät. Neuloin iltaisin, kun he nukkuivat, mutta se oli sellaista tolkun hommaa, kohtuullista.”

Ei minnekään ilman neuletta

”Viisi vuotta sitten tein jotakin radikaalia: perustin käsityöyrityksen. Yhtäkkiä vain tajusin, että nyt on oikea aika. Lapset olivat lentäneet pesästä, joten minun ei tarvinnut pelätä pitkiksi venyviä työpäiviä tai sitä, että rahaa olisi aikaisempaa niukemmin käytössä.

Myyn yrityksessäni neulelankoja ja -tarvikkeita, kankaita, nappeja ja muuta ihanaa. Samalla neulon sukkia sekä myyntiin että omalle suvulle ja ystäville. Saan neuloa koko ajan!

Vuodessa syntyy yli sata sukkaparia. Työn alla on jatkuvasti neljä tai viisi eri työtä. Se tuo vaihtelua ja yhden työn pitää aina olla lähtövalmiina mukaan otettavaksi. En liiku minnekään ilman lankoja ja puikkoja.

Jos menen kylään ilman kudinta, ystävät kysyvät heti, että missäs käsityö. Automatkoilla istun mieluiten pelkääjän paikalla, että voin samalla neuloa.”

Sukat kertovat rakkaudesta

En tiedä, mitä tekisin, jos en voisi neuloa. Pelkästään hyvän villalangan tuntu sormissa ja konkreettisen työn jäljen näkeminen on valtavan terapeuttista.

Omasta varastostani voin valita langat kulloisenkin fiiliksen mukaan – tai vain katsella ihania värejä ja silitellä keriä. On hauskaa myös neuvoa asiakkaita ja arvailla, millaisia hienouksia minun langoistani syntyy.

Olen onnellinen, että saan elää juuri näin ja että uskalsin toteuttaa unelmani. Olen onnellinen myös siitä, että sukkia edelleen kudotaan ja käytetään. Maailma on muuttunut kovemmaksi, mutta sukat edustavat pehmeitä arvoja.

Oikeastaan villasukat kertovatkin rakkaudesta.”