Sinä olet itsesi tärkein pomo. Kysy itseltäsi näitä kysymyksiä, joka auttavat tekemään elämästä hienompaa ja kehittymään paremmaksi ihmiseksi.

Lapset ovat siinä taitavia. Hädin tuskin koululaisiksi kasvaneet puhuvat itsearvioinnista ja rastittavat lomakkeisiin arvionsa siitä, mitä osaavat ja missä  olisi vielä kehittämisen varaa.

Aikuisena elämään tulee muita pomoja, ja heidän mukanaan kehityskeskustelukaavakkeita. Ihan liian usein vapaaehtoinen itsensä arvioiminen jää.

Ei kannattaisi, tietää ympäristöjärjestöjohtaja ja kansalaisaktivisti Leo Stranius. Hän on liki parikymmentä vuotta soveltanut elämässään itsensä johtamisen menetelmiä ja huomannut, mikä toimii: esimerkiksi oikeat tehtävä- ja kysymyslistat itselle.

"Alussa tarvitaan tahdonvoimaa. Kun tapa rutinoituu, sen noudattaminen ei enää kuormita ja voi asettaa uusia tavoitteita."

Leon listan kysymykset sopivat hyvin myös muille - lue, ota talteen ja kysy itseltäsi!

Kysymyksiä itselle joka päivä:

Mistä olen kiitollinen ja ketä haluan kiittää? Esimerkiksi vähintään viisi kiitosta puolisolle tai muulle läheiselle ja viisi kiitosta muille.

Miten olen onnistunut tänään? Mitä onnistumisia on ollut, mikä ei ole sujunut?

Mitä teen huomenna? Seuraavan päivän kulun voi kuvitella mielessään, tehdä aikataulu sitä varten.

Kysymyksiä itselle viikoittain:

Miten olen nukkunut, liikkunut ja syönyt?

Mikä on ollut viikon suurin onnistuminen ja suurin epäonnistuminen?

Mistä olen erityisen kiitollinen?

Kysymyksiä itselle kuukausittain:

Mitä uutta aion oppia? Mitä uutta haluan kokeilla seuraavan kuukauden aikana?

Teenkö parhaillaan merkityksellisiä ja mielekkäitä asioita?

Mitkä ovat 1-3 keskeisintä tavoitetta seuraavalle kuukaudelle?

Kysymyksiä itselle vuosittain:

Jos tämä olisi elämäni viimeinen vuosi, tekisinkö sitä, mitä olen nyt tekemässä?

Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteet seuraavalle vuodelle? Miten mittaan päivittäin tai viikottain näiden tavoitteiden toteutumista?

Miten voin palvella läheisiä ihmisiä seuraavan vuoden aikana olemaan parhaimmillaan heidän omissa jutuissaan?

Vinkki:

Alla olevasta linkistä voit ladata nämä kysymykset itsellesi pdf-tiedostona ja tulostaa talteen vakituista käyttöä varten!

Kun maltat panna kännykän taskuun ja antautua olemiselle, saat luovemman mielen.

Miltä tuntuisi viettää viikko täydessä hiljaisuudessa? Ei puhelinta, ei televisiota, ei edes kirjoja.

Sellaista on hiljaisilla retriiteillä, jotka kasvattavat koko ajan suosiotaan. Suosio ei ole mikään ihme, sanoo psykologi Markus Savander.

"Ihmiset kaipaavat rauhaa, jota eivät saa arjessa."

Savander käyttää hiljaisuutta apuna työssään ja on osallistunut useille hiljaisille retriiteille. Ensimmäinen oli miltei euforinen kokemus.

"Siellä ei tehty oikeastaan mitään, mutta silti oli hyvä olla. Tunsin voimakkaasti olevani elossa."

Kaupungin melu rasittaa, mutta luonnon äänet laskevat stressitasoa.

Kun ihminen antautuu hiljaisuudelle, hän voi tuntea kehonsa uudella tavalla ja kokea olevansa läsnä. Yhtä tärkeää kuin hiljaisuus on luonnon äänien kuunteleminen, Savander sanoo. Kaupungin melu rasittaa, mutta luonnon äänet laskevat stressitasoa.

Hiljaisuus tekee luovaksi. Rauhallinen oleskelu ja ympäristöön keskittyminen saavat mielikuvituksen laukkaamaan.

"Siksi monen olisi hyvä vähentää älypuhelimen käyttöä. Kun aiot bussissa napata puhelimen käteen, voitkin päättää vain olla. Se kuulostaa ehkä tylsältä mutta on usein kaikkea muuta."

Ärsykepaljous addiktoi

Yleensä hiljaisuus käsitetään äänettömyydeksi. Yhtä tärkeää on kuitenkin saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä. Nykyihminen saa jatkuvasti liikaa virikkeitä, kun päivät täyttyvät kuvista ja tiedon paljoudesta.

Jatkuvat ärsykkeet saavat keskushermoston ylivirittyneeksi. Silloin muisti heikentyy, keskittyminen kärsii ja ihminen alkaa seurata sokeasti kaikkialta tulevia impulsseja.

"Netin päämäärätön selailu on hyvä esimerkki tästä. Ylistimulaatio addiktoi. Jos on tottunut elämään laitteiden keskellä, niistä irrottaminen voi ahdistaa", Savander sanoo.

Ärsykevirran keskeltä on vaikea erottaa, mikä on oikeasti merkittävää.

Ärsykevirran keskeltä on vaikea erottaa, mikä on oikeasti merkittävää. Kun turhaa pitää tärkeänä, elämästä tulee monimutkaisempaa kuin onkaan.

"Ärsyketulva myös passivoi: muutumme aivottomiksi viihteen kuluttajiksi, emmekä luo uutta itse."

Päästä aivot vapaalle

Keho tarvitsee lepoa liikunnan jälkeen. Sama pätee aivoihin ja hermostoon. Kun aivot kiireisessä arjessa joutuvat käsittelemään monimutkaista informaatiota, ne väsyvät. Hiljaisuus auttaa palautumaan.

"Rankan työpäivän päätteeksi kannattaa levätä ilman ärsykkeitä. Helposti ajatellaan, että television katsominen rentouttaa, mutta sekin ärsyttää aivoja", Savander muistuttaa.

Hiljaisuus jopa kasvattaa aivoja.

Hiljaisuus jopa kasvattaa aivoja. Meditaation ja mindfulnessin vaikutuksia tutkittaessa on selvinnyt, että niiden harjoittaminen lisää aivojen harmaata ainetta eli niiden perusmateriaalia. Samalla aivojen jo olemassa olevat yhteydet vahvistuvat.

Hiljaisuudesta on hyötyä paitsi itselle, myös muille. Kriisin keskelle joutunut ystävä voi olla liian väsynyt keskustelemaan mutta kaipaa silti läsnäoloa.

"Kokemus läheisyydestä on usein jopa voimakkaampi, kun ollaan hiljaa. Tilaa ei tarvitse aina täyttää kysymyksillä tai kannustuksella."

Älä pelkää ajatuksiasi

Jos hiljaisuus ahdistaa, taustalla voi olla pelko kohdata omat ajatukset.

"Hiljaisuudessa puolustusmekanismi laskee. Alitajunnasta saattaa nousta asioita, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Ne voivat tuntua jopa kipuna."

Omia ajatuksia ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Savander huomasi ensimmäisellä hiljaisella retriitillään, että kun mieltä kaivertaneet asiat joutuu käsittelemään, niistä vapautuu.

"Tajusin, että ajatukseni ovat vain ajatuksia. Minun ei tarvitse toimia niiden mukaisesti."

Toisille hiljaisuus voi olla vaikeaa siksi, että on lapsesta asti elänyt jatkuvassa hälinässä.

Toisille hiljaisuus voi olla vaikeaa siksi, että on lapsesta asti elänyt jatkuvassa hälinässä.

"Silloin kannattaa aloittaa viiden minuutin rauhoittumisesta. Hyvä keino on antautua tekemiselle. Jos on tottunut tiskaamaan radio auki, sen voi pistää kiinni ja uppoutua vain tiskaamiseen."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 23/2016.

Onnellisuuden tieteen voi tiivistää viiteen kohtaan.

Filosofit ovat huudelleet näin tulet onnelliseksi -tyyppisiä vinkkejä vuosikausia, mutta vasta viime aikoina tutkijat ovat alkaneet selvittää onnen saloja tutkimusten avulla. Asiantuntijoiden mukaan onnelliset ihmiset toteuttavat näitä viittä asiaa.

1. He löytävät parhaan mahdollisen itsensä

Mikä on mielikuvasi onnellisesta ihmisestä? Seesteinen hahmo kukkakedolla nauttimassa hetkestä? Sellainen onnellisuus korostaa nautintoa ja mielihyvää eli on hedonistista. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tärkeämpää on eudaimoninen hyvinvointi. Sana tarkoittaa kukoistusta, hyvinvointia ja hyvää elämää. Eudaimoninen ihminen keskittyy löytämään henkilökohtaiset taitonsa ja potentiaalinsa. Onni löytyy, kun ottaa vastaan uusia haasteita ja löytää tarkoituksen elämälleen.

”Eudaimoninen hyvinvointi on paljon tyydyttävämpää kuin nautintoon tähtäävä onnellisuus. Päämäärien toteuttaminen saa aikaan positiivisia tunteita ja on hyvinvoinnin kestävimpiä rakennusosia", sanoo tohtori Richard J. Davidson Wisconsin-Madisonin yliopistosta.

Eudaimonia on hyväksi myös keholle. Naiset, jotka pyrkivät elämässään toteuttamaan itseään, ovat tutkitusti hoikempia ja nukkuvat paremmin kuin muut. Heillä oli myös vähemmän stressihormoneja ja sydänsairauksien oireita. Tutkimuksen toteutti psykologian professori Carol Ryff.

2. He suunnittelevat elämäänsä iloa

”Ihmiset eivät ajattele tarpeeksi sitä, miten elävät ja miten paljon siitä oikeastaan nauttivat”, sanoo psykologi ja professori David Schkade California San Diegon yliopistosta.

Schkade ja hänen työryhmänsä pyysivät hiljattain yli 900:ä työssä käyvää naista pitämään päiväkirjaa. Jälkeenpäin naiset arvioivat, miltä heistä tuntui minäkin kirjaan merkittynä hetkenä. Naiset järkyttyivät nähdessään, miten paljon käyttivät aikaa sellaisten asioiden tekemiseen, joista eivät pidä.

”Monilla oli kyyneleitä silmissään. He eivät olleet tajunneet voivansa määrätä onnellisuudestaan itse”, Schkade sanoo.

Oman elämän analysointi ei ole välttämättä helppoa, sillä saatat joutua kyseenalaistamaan asioita, joita olet pitänyt itsestäänselvyytenä. Unelmista on hankala luopua silloinkin, kun tajuat niiden muuttuneen jo mielipahaa tuoviksi. Syvällinen analyysi kuitenkin kannattaa: joskus asioista on osattava päästää irti.

Schkaden mukaan elämään voi saada lisää iloa yksinkertaisesti: Käytä päivässä tunti vähemmän aikaa ikävien asioiden tekemiseen ja tunti enemmän mukaviin asioihin, vaikka lukemiseen. Tietoisen päätöksen tehtyäsi huomaat pian, että yleismielialasi paranee.

3. He välttävät sitku-ajattelua

Elämästä tulee täydellistä sitten kun saan paremman työn. Tai sitten kun löydän unelmieni miehen. Tai sitten kun olen laihtunut kymmenen kiloa. Tai sitten ei. Onnelliset ihmiset eivät sorru tällaiseen ajatteluun.

Tutkimusten mukaan ihmiset ovat yllättävän huonoja huomaamaan, mikä tekee heidät oikeasti onnelliseksi. Meillä on myös taipumus arvioida mielialamme väärin keskittymällä vain yhteen elämän osa-alueeseen. Yhdessä tutkimuksessa kysyttiin kaksi kysymystä: ”Miten tyytyväinen olet elämääsi?” ja ”Kuinka usein kävit treffeillä viime kuussa?” Jos treffikysymys kysyttiin ensin, vastaajat arvioivat onnellisuuttaan rakkauselämänsä perusteella.

Sitku-ajattelu on pahasta myös siksi, että kun haaveillun asian saavuttaa, onni ei välttämättä kestä kuin hetken. Vuoden kuluttua uutuudenviehätys on haihtunut eikä uusi koti tai kumppani enää tunnu niin mahtavalta kuin alussa.

Onnelliset ihmiset ymmärtävät tämän. Siksi he pitävät huolta siitä, että heillä on elämässään jatkuvasti jotain uutta, vaikka kuinka pientä. Uuden asian kokeilu tai vaikka tutun arkiruuan tuunaaminen uudeksi voi riittää.

4. He laittavat ystävät etusijalle

Sosiaaliset suhteet ovat tietysti yksi onnellisuuden tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimuksen mukaan ihmissuhteen tasolla on kuitenkin enemmän merkitystä kuin yleensä ajatellaan. Psykologian tohtori Meliksah Demirin mukaan ihminen saa enemmän iloa läheisen ystävän kanssa vietetystä pitkästä ajasta kuin lyhyistä kahvitteluhetkistä tuttujen kanssa. Demir kertoo aiheesta kirjassaan, jossa selvitetään erilaisten ystävyystyyppien ja onnellisuuden suhdetta. 

Oleellista ei Demirin mukaan ole se, että ystävän kanssa voi keskustella syvällisistä asioista. Tärkeämpää on yksinkertaisti kumppanuus, yhdessäolo. Elokuvissa tai ostoksilla käynti yhdessä rakkaan ystävän kanssa tuo elämään yllättävän paljon iloa.

5. He antavat itsensä olla onnellisia

Jokainen haluaa olla onnellinen. Moni on kuitenkin vakuuttunut siitä, että on väärin olla liian onnellinen. Onnen tunne voi aiheuttaa syyllisyyttä, ja meillä suomalaisilla on aiheesta pari sananlaskuakin: Kel onni on, se onnen kätkeköön ja Itku pitkästä ilosta.

”Joidenkin mielestä henkilökohtaista onnea ei saisi tavoitella ennen kuin on huolehtinut kaikista maailman kärsivistä ja nälkäänäkevistä”, sanoo Howard Cutler, joka on kirjoittanut teoksen The Art of Happiness in a Troubled World yhdessä Dalai-laman kanssa. 

”Dalai-lama uskoo, että ihmisen tulisi tavoitella yhtä aikaa sekä omaa että muiden onnea. Tutkimukset osoittavat, että iloiset ihmiset auttavat muita useammin kuin vähemmän iloiset”, Cutler sanoo.

Tunnetussa nunnien omaelämäkertoja selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että positiivisia tunteita ilmaisseet nunnat elivät jopa kymmenen vuotta pidempään kuin muut. Pessimismi ei siis kannata. Antamalla itsellesi luvan olla onnellinen voit paremmin ja edistät myös muiden hyvinvointia. 

Lähde: oprah.com

Rentoutta lisää

Tutkimukset paljastavat: Nämä asiat tekevät sinut oikeasti onnelliseksi

Pysyvää onnellisuuden tunnetta, ei ole, siksi sen tavoittelu on ajanhukkaa. Elämää eletään tässä ja nyt. On monta syytä olla onnellinen, jos on ruokaa, terveydenhoitoa, lämpöä, koti ja vaatteita, ettei tarvitse palella - Siinä ovat jo tärkeimmät. Nykyihmistenkin olisi syytä, oppia iloitsemaan siitä, mitä on, eikä tavoitella jatkuvasti lisää kaikkea. Siinä hujahtaa elämän nopeasti ohitse, jos on liian monta rautaa tulessa.
Lue kommentti