Kun tunteiden antaa tulla, jossain vaiheessa ajatus kirkastuu: elämällä on vielä tarjolla jotain mielenkiintoista juuri minua varten.

Sydän hakkaa. Vapisuttaa. Itkettää.

Nämä ovat tavallisia ensireaktioita, kun yt-neuvotteluissa saa kuulla esimieheltä, ettei omaa työpanosta enää tarvita.

Kyyneleet saattavat tulla, vaikka asia olisi ollut odotettavissa. Tai vaikka olisi itse jo pitkään miettinyt työpaikan vaihtamista.

Omat tunteet saattavat jopa pelottaa.

"Irtisanomistilanteessa ihminen ei ajattele järjellä, vaan reagoi tunteella", sanoo kriisipsykologiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula.

Stressihormonin eritys käynnistyy, primitiivinen taistele tai pakene -reaktio valtaa kehon.

"Jos ei ole aikaisemmin kokenut suuria kriisejä, omat tunteet saattavat tulla yllätyksenä ja jopa pelottaa."

Vaihtoehtoisesti olo voi valahtaa turraksi. Ei tunnu miltään.

Syö, liiku, nuku - se riittää

Sitten yhtäkkiä huomaakin olevansa yksin hiljaisessa kodissa keskellä maanantaiaamupäivää, kun entiset työkaverit jatkavat hommiaan toisaalla.

Mitä silloin pitäisi tehdä? Ei paljon, ainakaan aluksi. Syödä, nukkua ja liikkua, Poijula sanoo.

Päivärytmi suojelee jaksamista.

Kutakuinkin normaalit ruoka-ajat ja unirytmi suojaavat psyykkistä jaksamista, vaikka niitä joutuisi noudattamaan väkisin. Kävelylenkki tekee hyvää, vaikka kenkien jalkaan laittaminen voi tuntua ponnistukselta.

Mutta salaattiannos ja yhdeksän tunnin yöuni ovat pelkkä ensiapu.

"Mitä sitoutuneempi ihminen on ollut työhönsä, sitä enemmän työ on määrittänyt hänen koko identiteettiään. Ei ole pieni asia, että joku muu määrittelee oman identiteetin uusiksi, ilman lupaa."

Tunne se, miltä tuntuu

Työttömäksi yllättäen joutuneen on Soili Poijulan mukaan petollisen helppo turruttaa tunteet, koska pahaa oloa on vaikea tunnustaa. Hän ei puhu pelkästään perinteisestä alkoholin liikakäytöstä.

Tunteet voi etäännyttää myös liialla tekemisellä tai "kaikki on tosi hyvin" -hokemalla.

Suru, kiukku, häpeä, toivottomuus, arvottomuus? Jokaisella irtisanotulla on oma tunnepalettinsa.

"Omat tunteet kannattaa kohdata. Tunteiden sanominen ääneen helpottaa usein oloa jo surun alkuvaiheessa", Poijula rohkaisee.

Poijulan mielestä irtisanomisesta puhutaan liian usein kaunistellen, samoin kuin kuolemasta.

Pitäisi sanoa: sain potkut.

Ei: lähdin yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena.

Häpeään ei ole syytä

Heti ei tarvitse olla tarmokas. Työn menettämistä on lupa surra.

"Mutta mikäli uhrina olemiseen ja yksinäisyyteen vetäytyy liian pitkäksi aikaa, näköpiirissä voi kangastella masennus."

Poijulan mielestä jokaisella irtisanotulla pitäisi olla ainakin yksi luottoihminen, jonka kanssa tapahtunutta voi käydä läpi. Paras vaihtoehto ei välttämättä ole perheenjäsen, joka jakaa saman huolen esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta.

Saman kokenut ymmärtää selittelemättä.

"Eikä vertaistuen parissa tarvitse olla häpeissään. Yllättävän moni työnsä menettänyt häpeää tilannettaan, vaikka syy ei ole itsessä."

Älä vähättele irtisanotun surua. Surun kautta pääsee myös eteenpäin.

Irtisanottu kaipaa myös sitä, että hänen surunsa tunnustetaan, eikä sitä vähätellä.

"Työn loppuminen ei ole pieni asia, eikä esimerkiksi vuoden suruaika ole ollenkaan harvinainen."

Suremisen avulla ihminen muuttuu, oppii luopumaan entisestä ja alkaa nähdä uusia mahdollisuuksia.

Jossain vaiheessa ajatus alkaa luultavasti kirkastua: tähän suuntaan elämässäni voisin seuraavaksi lähteä, elämä jatkuu, ja sillä on minulle kiinnostavaa tarjottavaa.

"Luotan ihmisen kykyyn selviytyä. Kun kriisin on tunnetasolla käynyt läpi, alkaa nähdä uusia mahdollisuuksia. Ajatus siitä, ettei irtisanomisesta voi seurata mitään hyvää, ei ole totta. Se on vain ajatus."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 4/2016.

Älä kiertele

Pohdi etukäteen, miten kerrot potkuistasi tuttaville, kollegoille, ystäville ja rekrytoijalle.

Kerro, miten suhtaudut tulevaisuuteen ja mitä aiot jatkossa tehdä.

Älä selittele tai häpeä. Et ole syyllinen, vaan ainoastaan yksi monista irtisanotuista.

Tee yhteenveto

Piirrä paperille kaksi saraketta. Kirjoita vasemmalle kaikki ne asiat, jotka menetit työsi mukana. Sure.

Kirjoita oikealle kaikki ne hyvät asiat, jotka edelleen ovat elämässäsi. Niitä on todennäköisesti enemmän, ja ne ovat tärkeämpiä. Älä unohda niitä.

Ystävyyden päättyminen voi sattua, mutta usein se myös helpottaa.

Eroa puolisosta voi pehmentää "eroamalla ystävinä", mutta miten erota ystävästä? Usein ystävyyden päättymiseen ei liity suurta dramatiikkaa, vaan ystävyys vain hiipuu. Harva tietää täsmällistä syytä, vaikka ehkä haluaisikin.

Yksi syy ystävyyden päättymiseen voi piillä siinä, että ihmiset asettavat toisilleen erilaisia, suuriakin, odotuksia.

"Erilaisista odotuksista on melko luontevaa keskustella parisuhteessa, mutta ystävyyssuhteissa tällaisia kehityskeskusteluja ei käydä. Moni ystävyys päättyy, koska toiseen kohdistuvista odotuksista ei ole koskaan puhuttu", sanoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

Luomajoen mielestä hyvä ystävyys rakentuu kolmen tukipilarin varaan. Ne ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Jos yksi kärsii kolhuja, voi koko ystävyys romahtaa.

Kukaan ei jaksa ystävää, joka pelkästään valittaa.

Yksi ystävä saattaa esimerkiksi olla luottamuksen arvoinen siinä, että hän kuuntelee ja on aidosti mukana tapaamisissa, vaikka ei aina saapuisikaan paikalle kellontarkasti. Silti jatkuva myöhästely voi rassata suhdetta, jos toinen arvostaakin enemmän juuri säntillisyyttä.

Ystävä ei ole kaatopaikka

Vastavuoroisuus ystävyyssuhteessa tarkoittaa sitä, että antaminen ja saaminen ovat tasapainossa.

Hyvänkään ystävän ei tarvitse olla toisen huolten ja murheiden rajaton kaatopaikka.

"Ei kukaan jaksa, jos keskustelun sisältö on vain valittamista. Osa pilaa ihmissuhteensa valittamalla niin, että kuuntelija kuormittuu huomaamattaan ja alkaa vältellä tapaamisia. Ihmisaivot pitävät siitä, että asiat menevät eteenpäin eivätkä junnaa paikoillaan."

Vastavuoroisuus tarkoittaa myös sitä, että kertoo mielipiteensä rohkeasti ja aidosti, jos ystävä sitä kysyy. Vaikeat asiat ystävän kannattaa sanoa suoraan kasvokkain eikä selän takana toisille.

"Ystävä on kuin peili. Hänen kauttaan näkee itsestään asioita, joita ei muuten näkisi", Luomajoki sanoo.

Hyvä ystävä osaa myös iloita onnestasi, ei vain lohduttaa.

Hyvä ystävyys ei kuormita kumpaakaan liikaa, eikä perustu hyötymiseen tai velvollisuuteen. Hyvä ystävyys on kummallekin mielekästä ja antoisaa.

"Yhtä tärkeää kuin hädän hetkellä auttaminen on, että ystävä osaa ilman kateutta iloita onnellisista tapahtumista", Hanne-Leona Luomajoki sanoo.

Hengittävä ystävyys on sellaista, että vaikka muuttuvan elämäntilanteen takia ei hetkeen tavata usein, yhteys ei katkea.

"Ystävyys on puhallettavissa henkiin pitkänkin tauon jälkeen, jos luottamus ja vastavuoroisuus toimivat."

Ota tauko kaverista 

Usein ystäviä tippuu matkasta juuri elämäntilanteiden muututtua. Kun ihminen perustaa perheen ja valvoo yönsä pienten lasten kanssa, aloittaa uudessa työssä, muuttaa, menee naimisiin tai eroaa, jotain hänessä itsessään muuttuu. Yhteinen kosketuspinta ystävän kanssa voi silloin kadota.

"Ihminen muuttuu koko ajan, emme pysy samoina. On luonnollista elämänkulkua, että jotkut kaverit jäävät taka-alalle", Luomajoki sanoo.

Silloin toveruuden hiipumista ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, etsiä syytä itsestään tai loukkaantua. Jos välien jäähtyminen todella vaivaa, siitä voi puhua ystävän kanssa. Selvittämättömät asiat alkavat kuormittaa mieltä.

On viisautta ymmärtää, että joskus ystävyys on parasta lopettaa.

"On hyvä olla vastuullinen ihmissuhteissaan ja miettiä, millaisen jäljen jätän ja miten toista kohtelen", Luomajoki muistuttaa.

Jos ystävyydestä tahtoo pienen tauon, kannattaa ystävälle sanoa suoraan, ettei juuri tässä elämäntilanteessa jaksa tavata ja pitää yhteyttä niin usein.

Viisautta on Luomajoen mukaan myös ymmärtää, että joskus ystävyys on parempi lopettaa. Tutkimusten mukaan emme pysty kovin moniin tiiviisiin ihmissuhteisiin samaan aikaan.

"Luolaihmisten heimoissa lähimmän piirin muodosti monesti alle 20 henkeä. Ei meitä ole luotu olemaan intensiivisesti hyvin ison lauman kanssa päivittäin."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2016.

Villasukissa on monta silmukkaa, joista jokainen kertoo: maailmaan mahtuu vielä välittämistä.

1. Villasukat kertovat rakkaudesta.

Kaikkialla maailmassa äidit neulovat sukkia lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Sukkia neulotaan talkoilla vähävaraisille ja lähetetään katastrofialueille. Ne ovat keino osoittaa välittämistä: minä tein nämä Sinulle, ajattelin neuloessani Sinua, maailmassa on muutakin kuin pelkkää kovuutta ja kylmyyttä.

2. Villasukat kyseenalaistavat turhan kiireen.

Sukat valmistuvat silmukka silmukalta, kerros kerrokselta. Omin käsin neulominen on miltei kapinaa maailmassa, joka ihannoi tehokkuutta, suorittamista ja saavuttamista. Hitaasti valmistuvat villasukat ovat osoitus siitä, ettei kaikkien asioiden arvoa voi mitata rahassa. Ne kertovat, että joskus on hyvä pysähtyä.

3. Villasukat rohkaisevat inhimillisyyteen.

Kukaan ei voi olla kovin pelottava, jos hän käyttää villasukkia. Ehkä villasukat voitaisiin ottaa pakolliseksi pukineeksi kaikille osapuolille esimerkiksi työhaastatteluihin?

4. Villasukat muistuttavat hyvästä arjesta.

Suurin osa elämästä on arkea, ei juhlaa. Villasukat jalassa tekee mieli nostaa jalat tuolille, hidastaa askeleita ja nauttia pienistä asioista: kupillisesta kahvia, sylissä olevasta lapsesta tai kissasta ja päivätorkuista. Maanantaiaamuna jalkaan puetut villasukat saattelevat leppoisasti alkavaan viikkoon, illan unisukat hyvään yöhön.

5. Villasukat pitävät jalat lämpiminä.

Sekin on tärkeä asia, ettei olo tunnu ikävältä eikä vilustu.

Kysyimme eron kokeneilta, mikä heitä auttoi, kun erokriisi oli pahimmillaan. Tässä avun lähteet yleisyysjärjestyksessä.

1 Puhuminen

"Minua auttoi ystävien elämänkokemus."

2 Liikunta

"Liikunta, kävely, tein kolme pitkää ja tiukkaa kävelylenkkiä päivittäin. Se lenkkeily jäikin sitten loppuelämäni ajalle tavaksi, sen tiedän jo nyt, kun on kulunut 15 vuotta erosta."

3 Terapia

"Parhaiten auttoi terapia, koska silloin menin askel askeleelta eteenpäin asioissa."

4 Lapset

"Lapsen takia sitä sitten oli pakko suoristaa selkä ja jatkaa elämää eteenpäin."

5 Itsetuntemuksen kehittäminen

"Luin paljon vapaa-ajalla, kahlasin varmaan kaikki mahdolliset erokirjat ja kaiken siihen viittaavan. Opin samalla paljon, myös itsestäni ja osastani eroon johtaneista syistä."

6 Kirjoittaminen

"Päiväkirja. Kirjoitin tunteita ylös, kaunistelematta."

Lähde: Kodin Kuvalehden kysely

1. Mistä asioista kumppanisi on innostunut eniten elämässään? Mistä hän on innostunut juuri nyt?

2. Mikä on hänen pahin pelkonsa tällä hetkellä?

3. Ketkä ovat hänen parhaat ystävänsä?

4. Mitkä ovat olleet hänen elämänsä vaikeimmat vaiheet?

5. Mikä on hänen suurin unelmansa?

6. Millaiseksi kumppanisi kuvittelee oman elämänsä viiden vuoden kuluttua? Entä yhteiselämänne?

7. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeimmät kumppanillesi parisuhteessanne?

8. Mihin asiaan hän on suhteessanne tyytymätön?

9. Mitkä ovat kumppanisi mielestä hänen tärkeimmät saavutuksensa?

Lähde: Väestöliitto