Salla Nazarenko kannustaa naisia nauttimaan seksuaalisuudestaan rohkeasti.

Tietokirjailija Salla Nazarenko tunnetaan seksiaiheisen Ihana kiihko -kirjan kirjoittajana. Tässä hänen vinkkinsä siihen, miten väljähtyneeseen parisuhteeseen saa uutta sykettä.

1. Fiilistelkää toisianne.

Mieti, mikä sinua kumppanissasi alun perin sytytti. Mihin oikeastaan rakastuit - hänen puhetapaansa, käsiensä muotoon, ominaistuoksuunsa?  Voitte löytää toistenne vetovoiman uudelleen esimerkiksi ottamalla yhteistä aikaa suhteellenne.

Pieni matka tai viikonloppu kotona lasten ollessa hoidossa - sama se. Pääasia on, että toiselle ja läheisyydelle on mahdollisuus antaa aikaa. Voitte myös jutella suhteen alkuajoista, parhaista yhteisistä muistoista, villeimmistä rakastelukerroistanne. 

2. Jakakaa fantasioita.

Tuntuuko vartalohoidossa käyminen tai uusien eroottisten alusvaatteiden ostaminen turhalta tuhlaukselta? Unohda se ajatus. Ansaitset elämääsi nautintoa ja kauneutta, samoin kumppanisi. Hän on vaivannäön arvoinen.

Seksifantasioista puhuminen, eroottinen kirjallisuus tai kiihottavien elokuvien katsominen yhdessä saattaa toimia aistien herättelyssä, samoin seksilelut.

3. Puhukaa avoimesti.

Jos olette syvässä lukossa tunteidenne kanssa, seksuaali- tai parisuhdeterapia saattaa auttaa. Varatkaa asian pohtimiseen aikaa ja ajatusta. Onko kyse ehkä siitä, että halunne ovat jatkuvasti epätasapainossa - toinen kaipaa enemmän seksiä kuin toinen?

Silloin pidättyvän osapuolen kannattaa vakavasti miettiä, onko oikein tukahduttaa kumppanin seksuaalisuutta. Ehkä suhteenne on tullut elinkaarensa päähän. Parhaimmillaan seksuaalisuus on koko elämään vaikuttava myönteinen voima, joka heijastuu elämänilona, terveytenä ja itsevarmuutena kaikille elämänalueille.

 

Ymmällään

Eikö seksi suhteessa maistu? Tässä 3 tapaa korjata asia

Ihmetyttää Nazarenkon erisuuntaiset neuvot. Vielä kesällä hän julisti avoimien suhteiden autuutta ja kehotti kaikkia väljähtyneissä parisuhteissa olevia hakemaan seksiä, mistä sitä vaan saa, uskollisuudesta viis. Ja nyt sitten tulee vinkkejä parisuhteen kipinän uudelleen löytämiseksi. Että kumpi nyt sitten on hyvä? Ilmeisesti se näkemys, josta sillä hetkellä maksetaan parhaiten.
Lue kommentti

Arkista. Voimakasta. Lohdullista. Turvallista. Satuttavaa. Ihanaa. Rohkeaa. Hassua. Pelottavaa. Tärkeää. Sellaista on rakkaus Juha Tapion kappaleiden mukaan - ja paljon muuta.

Rakkaus on hiljaista voimaa

Kun vuodet kuluvat, rakkaus muuttaa muotoaan. Siitä tulee kenties vähäeleisempää ja arkisempaa, mutta samalla voimakkaampaa.

Kun yhdessä koetaan paljon, hyvää ja vaikeaakin, kasvaa luottamus: kaikesta on selvitty, kaikesta selvitään.

"Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään."

(Kaksi puuta)

Rakkaus vaatii rohkeutta

Ihmissuhteessa asettaa itsensä alttiiksi ja paljaaksi. Joskus on vaikea uskoa, että toinen jaksaa rakastaa, vaikka kaikki omat viat ovat jo paljastuneet. On uskallettava näyttää itsensä - ja nähdä, kuinka kauniisti toinen katsoo takaisin.

Se, että toisen ihmisen voi rakastaa ehjemmäksi, ei ole pelkkä klisee.

"Kuka opetti sua maata kohti katsomaan
että parempi ois varovasti rakastaa
älä luule että ainut oisit jota pelottaa
täs ois toinen, ja se toinen sua odottaa.

Anna minun nähdä sun kasvosi, nähdä kuinka valosi loistaa
anna minun kuulla sun äänesi, kuulla kuinka ilosi soi
anna sateen huuhtoa surusi, anna tuulen helmoja nostaa
tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa."

(Sinun vuorosi loistaa)

Rakkaus voi satuttaa

Parhaassakaan ihmissuhteessa ei säästytä kyyneliltä. Jokaisessa suhteessa on erilaisia kausia. Niitä, jolloin melkein kaikki se, mitä toinen tekee, loukkaa tai ärsyttää. Ja niitä, jolloin muistaa jälleen, mihin toisessa rakastui.

"Aikanaan ei voitu tietää
että voisimme tulla
toisiimme pettymään
samaan suuntaan meitä vie tää
vaikka kengissä hiertääkin
hengissä rakkaus selviää.

Ja tänä yönä jälkeen illan
turhan pitkäks venyneen
pimeässä hiiviskellen
suunnistan sun viereen."

(Rakkaus selviää)

Joskus rakkaus on aikuisenakin teinimäistä

Nuorena kuvitteli, että aikuiset ovat kypsiä ja tietävät aina, kuinka toimia ja mitä sanoa. Totuus olikin toinen.

Kun rakkaus valahtaa koko kehon läpi, sanat katoavat. Silloin tuntuu taas samalta kuin 15-vuotiaana.

"Puistossa penkki, penkillä poika
vieressä tyttö ja hiljaisuus
puhua ois hyvä
mut sanat niin kuin pähkinä kurkkuun takertuu
palelevat sormet toistensa lomaan
arkana purkalta maistuva suu
laukkaava sydän ja totinen on poika
kun kumartuu ja kuiskaten lausuu:

mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen."

(Tykkään susta niin että halkeen)

Rakkaus on tärkeintä

Joskus ymmärtää, kuinka hyvä juuri nyt on ja miksi kaiken piti tapahtua juuri näin. Se on huikea hetki!

"Siksi laulan: Eläköön päivät, jotka juoksi iltaan
niiden riemut ja työt, rohkeus mennä vastavirtaan
eläköön hellät yöt ja rakkaus arpinenkin
suru, myös sirpaleet, sillä tarvitsin mä senkin
eläköön kyyneleet."

(Eläköön)

Sanat: Juha Tapio

Aikuisen juominen saattaa pelottaa lasta, psykologi Freja Dahl-Lehikoinen sanoo. Vaikka alkoholin määrä olisi pieni. Ja vaikka lapsi näyttäisi ulospäin reippaalta ja iloiselta.

Jos nyt muutaman oluen ottaa lasten seurassa, ei se haittaa. Lapsetkin tykkäävät, kun aikuinen on hilpeällä tuulella.

Riittää, että juhlissa on yksi selvä aikuinen lasten turvana. Kunhan kukaan ei juo itseään änkyräkänniin.

Lapsen mielestä asia on paljon monimutkaisempi, sanoo psykologi Freja Dahl-Lehikoinen, kun kuulee edellä esitetyn kaltaisia uskomuksia.

”Lapset ovat herkkiä havaitsemaan muutoksia itselleen läheisissä ihmisissä ja lapsen näkökulmasta jo lasillisenkin juoneen aikuisen käytös muuttuu erilaiseksi kuin yleensä.”

Käytöksen ei tarvitse olla sinällään uhkaavaa tai pelottavaa. Myös epätavallisen hilpeä ja hyväntuulinen käytös voi hämmentää.

”Alkoholin vaikutuksen alaisena aikuinen on herkästi epäjohdonmukainen. Nousuhumalassa kaikki käy ja on hauskaa, laskuhumalassa tai krapulassa pinna on tosi kireällä.”

Lapsi yrittää usein miellyttää

Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, vaikka hän vaikuttaisi reippaalta. Käytöksestä on välillä vaikea päätellä, mitä lapsi kokee oikeasti.

Vanhempien alkoholin käyttö liittyy usein iloisiin hetkiin ja lapsikin hahmottaa, että nyt on hauskaa, saa herkkuja ja limpparia. Hän voi ulkoisesti olla iloinen ja ehkä ylikierroksilla.

”Samaan aikaan lapsi voi kuitenkin kokea sisäisesti turvattomuutta ja yrittää miellyttää aikuisia, jotka ovat muuttuneet vieraaksi”, Freja Dahl-Lehikoinen sanoo.

Turvattomuus ilmenee lapsissa eri tavoin. Vanhempien seurassa ulkoisesti kiltin lapsen tunteet purkautuvat usein toisaalla, esimerkiksi turvallisen aikuisen seurassa. Toisaalta vanhemman käytöksen aiheuttama turvattomuus voi oireilla esimerkiksi uhmakkuutena, välinpitämättömyytenä tai sulkeutuneisuutena.

Lapsi voi myös kokea olevansa vastuussa vanhemman hyvinvoinnista, jolloin roolit ikään kuin kääntyvät.

”On raskasta ja haastavaa olla riippuvainen ja rakastaa jotakuta, mutta kokea samaan aikaan hänen toimintansa ärsyttävänä tai haitallisena. Lapsi voi miettiä, eikö hän ole vanhemmalle tarpeeksi, kun tämä ei voi lopettaa juomista.”

Lapsen itsetunto ja minäkuva rakentuvat suhteessa muihin. Jos lapselle tärkeä ihminen juo lapsen näkökulmasta liikaa, lapsen oma käsitys itsestään voi vääristyä. Tämä johtuu siitä, että samastumisen kohteeseen on vaikea sijoittaa kielteisiä tunteita, jolloin lapsi joutuu sijoittamaan ne itseensä.

Kuuntele lapsen kokemusta

Toisaalta alkoholia ei tarvitse nähdä mörkönä, Freja Dahl-Lehikoinen huomauttaa. 

"Alkoholin nauttiminen liittyy kulttuurissamme tiettyihin tilanteisiin. Lapsen voi olla ihan hyödyllistä oppia suhtautumaan siihen jo kotona, kun käyttö pysyy kaikin tavoin kohtuullisena."

Lapsen kokemuksiin vaikuttaa myös se, tukevatko perheen muut toimintatavat, tunneilmapiiri ja elämäntilanne turvallisuuden tunnetta.

"Jos lapsella on menossa vaikea vaihe esimerkiksi koulussa tai vanhemmilla vaikkapa erokriisi, lapsi on muutenkin huolissaan ja turvaton. Tällöin lapsen kestävyys niin sanotuille normaaleille asioille voi alentua."

Lapselta voi kysyä suoraan, miten hän kokee sen, että vanhemmat ottavat saunan jälkeen oluen tai ruuan kanssa lasin viiniä.

"Lapsi kyllä kertoo, kun pysähtyy kuuntelemaan. Joko sanoin tai teoin."

Asiantuntijana psykologi Freja Dahl-Lehikoinen

Jos läheinen jatkuvasti kyseenalaistaa mielipiteesi, on syytä olla varuillaan. Paras keino vähättelyä vastaan on itsetunnon vahvistaminen

Elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviomies päättää vakuuttaa vaimonsa siitä, että tämä on hullu. Osana hankettaan mies tekee pieniä muutoksia parin kodissa, muun muassa himmentää kaasulamppuja.

Kun vaimo huomauttaa asiasta, mies väittää kiven kovaan, ettei mitään ole tapahtunut. Vähitellen nainen alkaa epäillä omia havaintojaan ja mielenterveyttään.

Elokuvasta on levinnyt käyttöön sana kaasuvalottaminen. Sillä tarkoitetaan varsinkin lähisuhteissa ilmenevää manipulointia ja vähättelyä, jonka tarkoitus on saada toinen tuntemaan itsensä yliherkäksi, typeräksi tai jopa hulluksi.

Pitkään jatkuessaan vähättely nakertaa ihmisen luottamusta omiin havaintoihinsa, tunteisiinsa ja järkeensä.

"Jos omat havainnot toistuvasti kielletään ja sanotaan, että eivät asiat noin ole, ihminen oppii ajattelemaan, että vika on itsessä", psykoterapeutti Hanna Kaurismäki toteaa.

Vähättely voi näkyä pienissäkin asioissa ja kohdistua myös tunteisiin. "Ethän sinä nyt voi noin kokea" tai "Olet vain yliherkkä" ovat tehokkaita lauseita, jos haluaa saada henkilön kokemaan tunteensa vääriksi. Esimerkiksi uskottomuusepäilyihin on helppo vastata leimaamalla puoliso vainoharhaiseksi tai neuroottiseksi.

"Jos kumppani määrittelee sinut toistuvasti tietynlaiseksi, vaikka jotenkin vialliseksi, alat pikkuhiljaa uskoa määritelmään itsekin", Kaurismäki sanoo.

Epävarmuus altistaa vähättelylle

Vähättelijä käyttää erilaisia keinoja, jotka nakertavat läheisen itsetuntoa.

Hän saattaa kiistää toisen näkökulman ylimieliseen tai pilkalliseen sävyyn. Oman kantansa hän esittää niin itsevarmasti, että sitä on vaikea olla uskomatta.

Manipuloiva läheinen saattaa nostaa tuekseen menneitä tapahtumia, joiden yksityiskohtia hän vääristelee niin hienovaraisesti, että on vaikea todistaa hänen olevan väärässä. Ääritapauksessa manipuloija harjoittaa henkistä väkivaltaa ja sitten kiistää tekonsa sanomalla "Sinä vain kuvittelet".

Hanna Kaurismäki muistuttaa, että manipulointi on hienovarainen prosessi ja kierre, johon ei päädytä hetkessä. Manipuloinnille altistavat epävarmuus ja huono itsetunto. Jos lapsena joutuu jatkuvasti vähätellyksi, on alttiimpi sille aikuisenakin.

"Lapsi saattaa huomata vanhempansa olevan vihainen. Jos vanhempi aina kiistää lapsen havainnot ja syyttää tätä yliherkäksi, lapsi uskoo eikä vähitellen enää luota havaintoihinsa."

Vähättelijä on itse rikki

Melkein kaikki kokevat läheisissä suhteissaan joskus vähättelyä. Ongelmallista siitä tulee, jos se on jatkuvaa ja tarkoituksellista. Pitkäaikainen vähättely voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jos omat mielipiteet jatkuvasti kyseenlaistetaan, ihminen alkaa itsekin uskoa olevansa aina väärässä.

Oikeat, todetut mielenterveysongelmat ovat erinomainen ase vähättelijälle: lähes mitä tahansa voi lopulta kuitata oireeksi toisen ongelmista.

Luotettava ihminen ei vähättele toisten tunteita.

Vähättely voi aiheuttaa noidankehän, josta pois pääseminen saattaa tuntua hankalalta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

"Paras keino itseluottamuksen heikennysyrityksiä vastaan on itseluottamuksen vahvistaminen. Älä anna uskon omaan arvostelukykyysi horjua, vaikka toinen olisi jatkuvasti eri mieltä tai yrittäisi vaikuttaa mielipiteisiisi. Tuo rohkeasti ajatuksesi esiin. Muista, että ne ovat arvokkaita", Kaurismäki sanoo.

Hän muistuttaa, että manipuloija on usein kärsivä ja rikkinäinen ihminen.

"Hän kohdistaa omat alemmuudentunteensa toiseen. Koska hän tarvitsee jatkuvaa tukea, hän yrittää alistaa toiset oman persoonansa jatkeeksi."

Hyvään ja kunnioittavaan ihmissuhteeseen jatkuva vähättely ei kuulu. Sen kohteeksi joutunut voi saada apua keskusteluista läheistensä sekä ammattiauttajien kanssa. Silloin toiset ihmiset ikään kuin toimivat peilinä, joka näyttää itsestä eri kuvan kuin vähättelijä.

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Älä totu vähättelyyn

Hei nimimerkki Vierailija, jopa kuulostaa kurjalta! Oletko hakenut apua ja yrittänyt kertoa tilanteesta ihan ulkopuolisille? Työsuojeluvaltuutettu on ainakin sellainen ihminen, jolla on velvollisuus puuttua ongelmiin, samoin esimiehellä. Jos työpaikan sisältä ei tunnu löytyvän apua tai tukea, otathan yhteyttä vaikka terveyskeskuksen psykologiin tai seurakuntaan, tarvitset varmasti toisen mielipiteitä ja tukea sekä kuuntelijan. Voimia ja toivotaan, että tilanne muuttuu!
Lue kommentti
Vierailija

Älä totu vähättelyyn

Minä olen vähättelyn kohteena työpaikallani. Lähiesimies joka minulla oli aiemmin sekä työkaverit. Nyt tilanne jatkuu edelleen uuden lähiesimieheni kanssa samalla kaavalla. Minut syyllistettiin että en osaa/halua toimia uusien työkavereiden kanssa. Sanoin ettei pidä paikkansa. Kerroin että olen havainnut toistuvasti saman käytösmallin. Ensimmäinen työvuoro on ok seuraavan kerran "tiedetään" minusta jotain, pitkät katseet ja välttely, rohkaistutaan ja aletaan naureskella porukalla, vältellään/...
Lue kommentti

Huomaatko valittavasi turhankin usein, vaikka olisit mieluummin myönteinen ihminen? Tässä kolme tapaa, joilla voit päästä valittamisen tavasta.

1. Keskity hyvään

Kun huomaat jälleen avautuvasi maailman epäkohdista, ala tarkastella omia negatiivisia ajatuksiasi ilman arvostelua. Ole rehellinen itsellesi. Kuuntele valitusvirtaasi sellaisena kuin se on, vaikka se kuulostaisi kuinka kamalalta ja tuntuisi häpeälliseltäkin.

Selvitä, mistä valittaminen kumpuaa ja miten ajatukset syntyvät. Mikä asia mättää elämässäsi? Onko se oikeasti se, josta valitat, vai joku toinen, johon et rohkene tarttua?

Hyväksy, että sinulla on taipumusta pessimismin. Älä kuitenkaan jää siihen jumiin, vaan anna tunteiden tulla ja mennä.

Ota myös vastuu tekemistäsi valinnoista. Niin kauan kun syyttelet muita ja valitat joka asiasta, muutosta ei tapahdu.

Ala suunnata huomiotasi arjen asioihin, jotka ovat hyvin. Aloita perusasioista: olet terve, sinulla on mielekäs työ, luotettavia ystäviä ja katto pään päällä. Kun keskityt hyvään, positiivisten asioiden ajattelu alkaa tuntua mukavalta, eikä valituksen kohteena ollut asia enää häiritse niin paljon.

 2 Pidä kielteisyyden päiväkirjaa

Pidä viikon ajan päiväkirjaa jokaisesta negatiivisesta ajatuksestasi ja valittamisen kohteesta. Kirjaa ylös tilanne, jossa marisit ja myös tilanteen aiheuttama tunne. Miltä ajatuksia valittaminen herätti? Missä kohtaa kehoa se tuntui?

Tarkkaile myös, harmistuitko jonkun muun teosta vai ärsyynnyitkö itseesi.

Viikon kuluttua tarkastele saavutuksiasi. Jos muistivihkosi pullistelee marmatusta, on aika tehdä tarkistuksia käytöksessäsi.

3 Keksi vahvistuslauseita

Ajatuksesi ohjaavat arkeasi. Ainaisella valittamisella vääristät todellisuutta ja alat itsekin uskoa siihen, että kaikki on pielessä, vaikka ajatukset voivat olla epätosia.

Positiivisella ajattelulla ohjaat elämääsi myönteiseen suuntaan. Keksi ainaisen marinan sijaan myönteisiä lauseita: minulla on hyvä työpaikka. Tänään tapahtuu hyviä asioita. Lomani onnistuu täydellisesti.

Toista lauseita kerran päivässä, vaikka juuri ennen nukahtamista. Pikkuhiljaa alat nähdä asiat myönteisemmässä valossa. Ymmärrät, että olet vastuussa omasta onnestasi tai tyytymättömyydestäsi.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/2012.