Onko ilkeilystä tullut sinulle tapa? Kun ymmärrät, miksi loukkaat muita, voit kouluttaa itsesi eroon piirteestä.

Piikki työkaverille, koska tämä epäonnistui työtehtävässä. Tiuskaus miehelle siitä, miten hyödytön hänestä on tullut. Kuittaus eronneelle sisarelle siitä, mikä hänessä on vikana, kun parisuhteetkaan eivät kestä.

Harva voi väittää, ettei ole koskaan päästänyt suustaan loukkausta. Kaikki ovat varmasti joutuneet myös kokemaan ilkeilyä.

Ilkeys voi olla tahatonta tai tahallista. Kevyimmillään se on kiusoittelua, jolloin ei olla ihan tosissaan. Silloin kumpikin osapuoli ymmärtää, että kommenttien tarkoitus ei ole loukata. Joskus ilkeys taas karkaa huulilta tarkoittamatta ja kaduttaa tavallisesti heti.

Varsinaisen ilkeyden tavoite on haavoittaa henkisesti.

Usein ilkeily kohdistuu toisen ihmisen ominaisuuksiin tai kykyihin. Yksi ilkeyden pahimmista lajeista on kiusaaminen, joka on pahansuopaa, tarkoituksellista ja toistuvaa.

Ilkeys versoo kaunaisessa ympäristössä.

”Tahallinen ilkeys on narsistista käytöstä, ja sen tavoite on asettaa toinen huonompaan asemaan, pienentää hänet. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki joskus ilkeilevät olisivat narsisteja. Meissä jokaisessa on kuitenkin pahuuden itu, joka versoo kaunaisessa ympäristössä”, sanoo sosiaalipsykologi ja kirjailija Janne Viljamaa. Hän on perehtynyt tuhoavaan vallankäyttöön muun muassa kirjassaan Narsistin lapsena.

Kilttikin voi piikitellä

Kuka tahansa voi olla joskus ilkeä, myös tavallisesti hyvin käyttäytyvä. Viljamaa uskoo, että ilkeys on enemmän ympäristön vaikutusta kuin synnynnäistä.

Ilkeys on katkeruuden lähisukulainen. Jos ihminen on kokenut elämässään pahaa, hän voi kostaa laittamalla ilkeyden kiertoon.

”Ihmisen ilkeys nousee esiin, kun jaetaan valtaa, huomiota tai vaikka rahaa. Jotkut ihmiset eivät siedä pettymystä tai huonommuuden tunnetta, vaan turvautuvat toisen alentamiseen. Sillä he pyrkivät viemään huomion pois omasta heikkoudestaan”, Viljamaa sanoo.

Ilkeilijöillä on heikko tunneäly.

Myös menestynyt ja päällisin puolin onnellinen ihminen voi olla ilkeä. Silloin ilkeydellä haetaan ihailua tai valta-aseman säilyttämistä. Ilkeä voi viritellä suunnitelmiaan pidempäänkin. Tarkoituksena on tuhota heikompi, ja taustalla voi olla huono itsetunto.

”Ilkeilijöille yhteistä on se, että he ovat impulsiivisia ja sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja. Ilkeilyn tarve liittyy heikkoon tunneälyyn”, Viljamaa sanoo.

Tunneäly tarkoittaa omien tunteiden tiedostamista ja hallitsemista sekä muiden tunteiden ymmärtämistä.

Tunneäly kehittyy lapsuudesta lähtien sen mukaan, millaisia asioita ihminen oppii arvostamaan. Ilkeyskin voi olla opittua, jos se on ollut perhepiirissä normaalia käytöstä.

Sehän oli vitsi!

Oletko sinä ilkeä? Moni vastaa kieltävästi. Viljamaa huomauttaa, ettei omaa ilkeyttään aina huomaa.

”Joskus ilkeys kätkeytyy sarkasmiin tai ironiaan. Ilkeä kommentti kuitataan sanomalla, että sehän on vain vitsi. On ihmisiä, jotka ajattelevat olevansa rehellisiä, kun paukauttavat kaiken päin naamaa. Jos kohde suuttuu, hän on muka liian herkkä.”

Omaa ilkeyttä on vaikea tunnistaa.

Muiden käytöksestä ilkeyden tunnistaa helposti, omasta ei. Siksi ilkeydestä olisi tärkeää saada palautetta.

Ilkeilijällä ei ole oikeutta päättää, milloin hänen sanansa satuttavat. Harva haluaa olla ilkeä, mutta piirre on ensin myönnettävä, jotta siitä pääsisi eroon.

”Ilkeydestä irrottautuminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Omaa tunneälyään voi valmentaa tutustumalla erilaisiin ihmisiin”, Viljamaa vinkkaa.

Tunneäly kehittyy, kun miettii miten toimii ja tuntee. Sen jälkeen voi suunnitella, miten käytöstään muuttaisi.

Ilkeydellä voi hetkellisesti saavuttaa ylemmyyden tunnetta, mutta lopulta se tuhoaa ihmissuhteita.

Vaikka ihminen olisi paljon muutakin kuin ilkeä, ilkeys muistetaan aina. Sellaista jälkeä ei itsestään kannata jättää.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 7/2016.

 

 

perhopaimen

Ilkeys on katkeruuden lähisukulainen

Olen saanut lapsesta asti kokea ilkeilyä ja pahansuopaisuutta, yleensä aikuiset ovat asialla, kotona, koulussa, järjestötyössä, naapurustossa. Mittani on tullut täyteen kuunnellut tähän asti ja nieleskellyt, mutta nyt vasta olen kasvanut henkisesti isommaksi ja uskallan laukaista takaisin. Puolustusmekanisimia tulisi käyttää itsensä oikeudenmukaistamiseksi.
Lue kommentti

Hajamielisen aivot toimivat täydellä teholla, eivät muita hitaammin.

Hävitätkö silmälasisi monta kertaa päivässä, koska keskityt niin tiiviisti tärkeämpiin asioihin? Oletko unohtanut jäädä bussista oikealla pysäkillä, koska olet ollut niin uppoutunut ajatuksiisi?

Ei hätää: hajamielisyys, unohtelevaisuus ja keskittymiskyvyn puute saattavat olla merkki neroudesta, toteaa Time-lehden artikkeli.

Kun aivot kuormittuvat erilaisista ideoista, käytännön asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Hajamieliset aivot toimivat siis täydellä teholla, eivät muita hitaammin.

Mitä enemmän aivosi ovat epäjärjestyksessä, sitä luovempi ja fiksumpi olet. Aivoissasi pyörivät ajatukset joutuvat taistelemaan toisiaan vastaan, jotta innostuisit yhdestäkin tarpeeksi. Jos keskittyisit vain yhteen ajatukseen kerrallaan, et olisi niin kekseliäs.

Esimerkiksi monta eri asiaa harrastava ihminen kykenee muita todennäköisemmin keksimään uutta, kertoo innovaatiosta kirjan kirjoittanut Steven Johnson.

"Sellainen ihminen keskittyy tiiviisti yhteen projektiin useiden tuntien tai päivien ajan, mutta kuljettaa muita ideoitaan samalla mukana. Tämä kognitiivinen päällekkäisyys tekee innovatiiviseksi", Johnson sanoo.

"Eri ideat saavat tukea toisistaan ja voivat sekoittua. Kun päässä pyörii monta ajatusta samaan aikaan, tulemme ajatelleeksi ongelmia uusista näkökulmista. Se johtaa uusiin, entistä parempiin ratkaisuihin."

Jatka siis huoletta kaiken mahdollisen ajattelua. Mitä sitten, jos hukkaat (viidennentoista kerran saman päivän aikana) auton avaimet? Sinulla on tärkeämpiäkin asioita!

 

 

Lähde: yourtango.com 

Jos jaat nämä asiat kumppanisi kanssa, teillä voi hyvinkin olla edessänne pitkä liitto. Yhteensopivuus on joskus tärkeämpää kuin rakkaus.

1. Jaatte samat perusarvot

Vaikka sitä ei rakastumisen huumassa uskoisi, jokaisessa ihmissuhteessa tulee murheita ja pettymyksiä. Yhteinen arvomaailma tuo silloin turvaa. Voit luottaa siihen, että kumppanisi seuraa kiukkuisenakin samaa sisäistä kompassineulaa kuin sinä.

2. Hän pitää virheitäsi lähinnä hellyttävinä

Jokaisella on omat virheensä ja oikkunsa. Parisuhteelle tekee hyvää, jos osaa ottaa toisen epätäydellisyydet rennosti. Hyvää liittoa ei kannata hajottaa pikkujuttuihin.

3. Riita ei ole maailmanloppu

Suhteen alku on yhtä suurta vaaleanpunaista kuplaa - kunnes tulee ensimmäinen iso riita. Se tuntuu kurjalta, mutta totuus on, että eripurassa suhde testataan. Toisen tuntee kunnolla vasta, kun on kohdannut hänet myös huonoimmillaan.

4. Kerrot hänelle hyvät ja huonot uutiset

Saitko ylennyksen? Lykästikö lotossa? Ihana kumppani ei kadehdi eikä kilpaile vaan kannustaa ja jakaa elämäsi huippuhetket. Mutta luotatko kumppaniin silloinkin, kun sinuun sattuu? Kerrotko ensimmäiseksi hänelle, jos joku sanoi sinulle pahasti tai jos itse mokasit? Todellista läheisyyttä on, jos uskaltaa tunnustaa puolisolle omat virheensä.

5. Teillä on samanlainen tausta

Pretty Woman –elokuva on soma aikuisten satu, mutta todellisessa maailmassa on toisin: pari pysyy varmemmin yhdessä, jos molemmilla on samanlainen tausta. Tuletteko molemmat duunariperheestä tai ovatko kummankin vanhemmat eronneet? Ymmärrys ja tuttuuden tunne vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

6. Teillä on hauskaa yhdessä

Yhdessä harrastavat ja samoille asioille nauravat kumppanukset viihtyvät toistensa seurassa, niin kuin parhaat kaverukset ainakin. Kestävässä parisuhteessa on mukana aimo annos kaveruutta.

7. Molemmat kantavat vastuuta suhteesta

Terapeutit kuuntelevat työkseen parisuhteeseen pettyneitä, joiden mielestä kaikki olisi hyvin, jos kumppani muuttuisi toisenlaiseksi. Suhde on kuitenkin vankemmalla pohjalla, jos kumpikin huomaa ja tunnustaa myös oman roolinsa riidoissa. Kyky pyytää anteeksi on erityisen kova juttu.

8. Kasvatte yhdessä

"Älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot" on kiva biisi mutta surkea elämänohje. Ihminen, jonka kanssa lyöt hynttyyt yhteen tänään, on erilainen vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Niin olet sinäkin. Niin pitää olla. Kestävä parisuhde on yhdessä kasvamista.

Lähde: Huffingtonpost.com

Vierailija

Nämä 8 asiaa kertovat, että sinä ja kumppanisi sovitte yhteen

1. ja 7. -kohdat allekirjoitan tummenetulla! Samanlaiset elämänarvot ovat kuin satama tai varikko, josta käydään hakemassa vauhtia ja voimaa. Satutaan tankille joskus yhtäaika -se vahvistaa kokemusta samalla matkalla olemisesta. Se että kumpikin tiedostaa vastuunsa ja velvollisuutensa olla esim. aloitteellinen suunnitelmien tekemisessä ja sovun rakentamisessa eripuran jälkeen, on edellytys sille että jaksetaan. Jos vain toinen joustaa, suunnittelee ja vastaa kaikesta, ei homma kauaa maita...
Lue kommentti

Arkista. Voimakasta. Lohdullista. Turvallista. Satuttavaa. Ihanaa. Rohkeaa. Hassua. Pelottavaa. Tärkeää. Sellaista on rakkaus Juha Tapion kappaleiden mukaan - ja paljon muuta.

Rakkaus on hiljaista voimaa

Kun vuodet kuluvat, rakkaus muuttaa muotoaan. Siitä tulee kenties vähäeleisempää ja arkisempaa, mutta samalla voimakkaampaa.

Kun yhdessä koetaan paljon, hyvää ja vaikeaakin, kasvaa luottamus: kaikesta on selvitty, kaikesta selvitään.

"Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään."

(Kaksi puuta)

Rakkaus vaatii rohkeutta

Ihmissuhteessa asettaa itsensä alttiiksi ja paljaaksi. Joskus on vaikea uskoa, että toinen jaksaa rakastaa, vaikka kaikki omat viat ovat jo paljastuneet. On uskallettava näyttää itsensä - ja nähdä, kuinka kauniisti toinen katsoo takaisin.

Se, että toisen ihmisen voi rakastaa ehjemmäksi, ei ole pelkkä klisee.

"Kuka opetti sua maata kohti katsomaan
että parempi ois varovasti rakastaa
älä luule että ainut oisit jota pelottaa
täs ois toinen, ja se toinen sua odottaa.

Anna minun nähdä sun kasvosi, nähdä kuinka valosi loistaa
anna minun kuulla sun äänesi, kuulla kuinka ilosi soi
anna sateen huuhtoa surusi, anna tuulen helmoja nostaa
tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa."

(Sinun vuorosi loistaa)

Rakkaus voi satuttaa

Parhaassakaan ihmissuhteessa ei säästytä kyyneliltä. Jokaisessa suhteessa on erilaisia kausia. Niitä, jolloin melkein kaikki se, mitä toinen tekee, loukkaa tai ärsyttää. Ja niitä, jolloin muistaa jälleen, mihin toisessa rakastui.

"Aikanaan ei voitu tietää
että voisimme tulla
toisiimme pettymään
samaan suuntaan meitä vie tää
vaikka kengissä hiertääkin
hengissä rakkaus selviää.

Ja tänä yönä jälkeen illan
turhan pitkäks venyneen
pimeässä hiiviskellen
suunnistan sun viereen."

(Rakkaus selviää)

Joskus rakkaus on aikuisenakin teinimäistä

Nuorena kuvitteli, että aikuiset ovat kypsiä ja tietävät aina, kuinka toimia ja mitä sanoa. Totuus olikin toinen.

Kun rakkaus valahtaa koko kehon läpi, sanat katoavat. Silloin tuntuu taas samalta kuin 15-vuotiaana.

"Puistossa penkki, penkillä poika
vieressä tyttö ja hiljaisuus
puhua ois hyvä
mut sanat niin kuin pähkinä kurkkuun takertuu
palelevat sormet toistensa lomaan
arkana purkalta maistuva suu
laukkaava sydän ja totinen on poika
kun kumartuu ja kuiskaten lausuu:

mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen."

(Tykkään susta niin että halkeen)

Rakkaus on tärkeintä

Joskus ymmärtää, kuinka hyvä juuri nyt on ja miksi kaiken piti tapahtua juuri näin. Se on huikea hetki!

"Siksi laulan: Eläköön päivät, jotka juoksi iltaan
niiden riemut ja työt, rohkeus mennä vastavirtaan
eläköön hellät yöt ja rakkaus arpinenkin
suru, myös sirpaleet, sillä tarvitsin mä senkin
eläköön kyyneleet."

(Eläköön)

Sanat: Juha Tapio

Aikuisen juominen saattaa pelottaa lasta, psykologi Freja Dahl-Lehikoinen sanoo. Vaikka alkoholin määrä olisi pieni. Ja vaikka lapsi näyttäisi ulospäin reippaalta ja iloiselta.

Jos nyt muutaman oluen ottaa lasten seurassa, ei se haittaa. Lapsetkin tykkäävät, kun aikuinen on hilpeällä tuulella.

Riittää, että juhlissa on yksi selvä aikuinen lasten turvana. Kunhan kukaan ei juo itseään änkyräkänniin.

Lapsen mielestä asia on paljon monimutkaisempi, sanoo psykologi Freja Dahl-Lehikoinen, kun kuulee edellä esitetyn kaltaisia uskomuksia.

”Lapset ovat herkkiä havaitsemaan muutoksia itselleen läheisissä ihmisissä ja lapsen näkökulmasta jo lasillisenkin juoneen aikuisen käytös muuttuu erilaiseksi kuin yleensä.”

Käytöksen ei tarvitse olla sinällään uhkaavaa tai pelottavaa. Myös epätavallisen hilpeä ja hyväntuulinen käytös voi hämmentää.

”Alkoholin vaikutuksen alaisena aikuinen on herkästi epäjohdonmukainen. Nousuhumalassa kaikki käy ja on hauskaa, laskuhumalassa tai krapulassa pinna on tosi kireällä.”

Lapsi yrittää usein miellyttää

Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, vaikka hän vaikuttaisi reippaalta. Käytöksestä on välillä vaikea päätellä, mitä lapsi kokee oikeasti.

Vanhempien alkoholin käyttö liittyy usein iloisiin hetkiin ja lapsikin hahmottaa, että nyt on hauskaa, saa herkkuja ja limpparia. Hän voi ulkoisesti olla iloinen ja ehkä ylikierroksilla.

”Samaan aikaan lapsi voi kuitenkin kokea sisäisesti turvattomuutta ja yrittää miellyttää aikuisia, jotka ovat muuttuneet vieraaksi”, Freja Dahl-Lehikoinen sanoo.

Turvattomuus ilmenee lapsissa eri tavoin. Vanhempien seurassa ulkoisesti kiltin lapsen tunteet purkautuvat usein toisaalla, esimerkiksi turvallisen aikuisen seurassa. Toisaalta vanhemman käytöksen aiheuttama turvattomuus voi oireilla esimerkiksi uhmakkuutena, välinpitämättömyytenä tai sulkeutuneisuutena.

Lapsi voi myös kokea olevansa vastuussa vanhemman hyvinvoinnista, jolloin roolit ikään kuin kääntyvät.

”On raskasta ja haastavaa olla riippuvainen ja rakastaa jotakuta, mutta kokea samaan aikaan hänen toimintansa ärsyttävänä tai haitallisena. Lapsi voi miettiä, eikö hän ole vanhemmalle tarpeeksi, kun tämä ei voi lopettaa juomista.”

Lapsen itsetunto ja minäkuva rakentuvat suhteessa muihin. Jos lapselle tärkeä ihminen juo lapsen näkökulmasta liikaa, lapsen oma käsitys itsestään voi vääristyä. Tämä johtuu siitä, että samastumisen kohteeseen on vaikea sijoittaa kielteisiä tunteita, jolloin lapsi joutuu sijoittamaan ne itseensä.

Kuuntele lapsen kokemusta

Toisaalta alkoholia ei tarvitse nähdä mörkönä, Freja Dahl-Lehikoinen huomauttaa. 

"Alkoholin nauttiminen liittyy kulttuurissamme tiettyihin tilanteisiin. Lapsen voi olla ihan hyödyllistä oppia suhtautumaan siihen jo kotona, kun käyttö pysyy kaikin tavoin kohtuullisena."

Lapsen kokemuksiin vaikuttaa myös se, tukevatko perheen muut toimintatavat, tunneilmapiiri ja elämäntilanne turvallisuuden tunnetta.

"Jos lapsella on menossa vaikea vaihe esimerkiksi koulussa tai vanhemmilla vaikkapa erokriisi, lapsi on muutenkin huolissaan ja turvaton. Tällöin lapsen kestävyys niin sanotuille normaaleille asioille voi alentua."

Lapselta voi kysyä suoraan, miten hän kokee sen, että vanhemmat ottavat saunan jälkeen oluen tai ruuan kanssa lasin viiniä.

"Lapsi kyllä kertoo, kun pysähtyy kuuntelemaan. Joko sanoin tai teoin."

Asiantuntijana psykologi Freja Dahl-Lehikoinen