Onko ilkeilystä tullut sinulle tapa? Kun ymmärrät, miksi loukkaat muita, voit kouluttaa itsesi eroon piirteestä.

Piikki työkaverille, koska tämä epäonnistui työtehtävässä. Tiuskaus miehelle siitä, miten hyödytön hänestä on tullut. Kuittaus eronneelle sisarelle siitä, mikä hänessä on vikana, kun parisuhteetkaan eivät kestä.

Harva voi väittää, ettei ole koskaan päästänyt suustaan loukkausta. Kaikki ovat varmasti joutuneet myös kokemaan ilkeilyä.

Ilkeys voi olla tahatonta tai tahallista. Kevyimmillään se on kiusoittelua, jolloin ei olla ihan tosissaan. Silloin kumpikin osapuoli ymmärtää, että kommenttien tarkoitus ei ole loukata. Joskus ilkeys taas karkaa huulilta tarkoittamatta ja kaduttaa tavallisesti heti.

Varsinaisen ilkeyden tavoite on haavoittaa henkisesti.

Usein ilkeily kohdistuu toisen ihmisen ominaisuuksiin tai kykyihin. Yksi ilkeyden pahimmista lajeista on kiusaaminen, joka on pahansuopaa, tarkoituksellista ja toistuvaa.

Ilkeys versoo kaunaisessa ympäristössä.

”Tahallinen ilkeys on narsistista käytöstä, ja sen tavoite on asettaa toinen huonompaan asemaan, pienentää hänet. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki joskus ilkeilevät olisivat narsisteja. Meissä jokaisessa on kuitenkin pahuuden itu, joka versoo kaunaisessa ympäristössä”, sanoo sosiaalipsykologi ja kirjailija Janne Viljamaa. Hän on perehtynyt tuhoavaan vallankäyttöön muun muassa kirjassaan Narsistin lapsena.

Kilttikin voi piikitellä

Kuka tahansa voi olla joskus ilkeä, myös tavallisesti hyvin käyttäytyvä. Viljamaa uskoo, että ilkeys on enemmän ympäristön vaikutusta kuin synnynnäistä.

Ilkeys on katkeruuden lähisukulainen. Jos ihminen on kokenut elämässään pahaa, hän voi kostaa laittamalla ilkeyden kiertoon.

”Ihmisen ilkeys nousee esiin, kun jaetaan valtaa, huomiota tai vaikka rahaa. Jotkut ihmiset eivät siedä pettymystä tai huonommuuden tunnetta, vaan turvautuvat toisen alentamiseen. Sillä he pyrkivät viemään huomion pois omasta heikkoudestaan”, Viljamaa sanoo.

Ilkeilijöillä on heikko tunneäly.

Myös menestynyt ja päällisin puolin onnellinen ihminen voi olla ilkeä. Silloin ilkeydellä haetaan ihailua tai valta-aseman säilyttämistä. Ilkeä voi viritellä suunnitelmiaan pidempäänkin. Tarkoituksena on tuhota heikompi, ja taustalla voi olla huono itsetunto.

”Ilkeilijöille yhteistä on se, että he ovat impulsiivisia ja sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja. Ilkeilyn tarve liittyy heikkoon tunneälyyn”, Viljamaa sanoo.

Tunneäly tarkoittaa omien tunteiden tiedostamista ja hallitsemista sekä muiden tunteiden ymmärtämistä.

Tunneäly kehittyy lapsuudesta lähtien sen mukaan, millaisia asioita ihminen oppii arvostamaan. Ilkeyskin voi olla opittua, jos se on ollut perhepiirissä normaalia käytöstä.

Sehän oli vitsi!

Oletko sinä ilkeä? Moni vastaa kieltävästi. Viljamaa huomauttaa, ettei omaa ilkeyttään aina huomaa.

”Joskus ilkeys kätkeytyy sarkasmiin tai ironiaan. Ilkeä kommentti kuitataan sanomalla, että sehän on vain vitsi. On ihmisiä, jotka ajattelevat olevansa rehellisiä, kun paukauttavat kaiken päin naamaa. Jos kohde suuttuu, hän on muka liian herkkä.”

Omaa ilkeyttä on vaikea tunnistaa.

Muiden käytöksestä ilkeyden tunnistaa helposti, omasta ei. Siksi ilkeydestä olisi tärkeää saada palautetta.

Ilkeilijällä ei ole oikeutta päättää, milloin hänen sanansa satuttavat. Harva haluaa olla ilkeä, mutta piirre on ensin myönnettävä, jotta siitä pääsisi eroon.

”Ilkeydestä irrottautuminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Omaa tunneälyään voi valmentaa tutustumalla erilaisiin ihmisiin”, Viljamaa vinkkaa.

Tunneäly kehittyy, kun miettii miten toimii ja tuntee. Sen jälkeen voi suunnitella, miten käytöstään muuttaisi.

Ilkeydellä voi hetkellisesti saavuttaa ylemmyyden tunnetta, mutta lopulta se tuhoaa ihmissuhteita.

Vaikka ihminen olisi paljon muutakin kuin ilkeä, ilkeys muistetaan aina. Sellaista jälkeä ei itsestään kannata jättää.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 7/2016.

 

 

Ystävyyden päättyminen voi sattua, mutta usein se myös helpottaa.

Eroa puolisosta voi pehmentää "eroamalla ystävinä", mutta miten erota ystävästä? Usein ystävyyden päättymiseen ei liity suurta dramatiikkaa, vaan ystävyys vain hiipuu. Harva tietää täsmällistä syytä, vaikka ehkä haluaisikin.

Yksi syy ystävyyden päättymiseen voi piillä siinä, että ihmiset asettavat toisilleen erilaisia, suuriakin, odotuksia.

"Erilaisista odotuksista on melko luontevaa keskustella parisuhteessa, mutta ystävyyssuhteissa tällaisia kehityskeskusteluja ei käydä. Moni ystävyys päättyy, koska toiseen kohdistuvista odotuksista ei ole koskaan puhuttu", sanoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

Luomajoen mielestä hyvä ystävyys rakentuu kolmen tukipilarin varaan. Ne ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Jos yksi kärsii kolhuja, voi koko ystävyys romahtaa.

Kukaan ei jaksa ystävää, joka pelkästään valittaa.

Yksi ystävä saattaa esimerkiksi olla luottamuksen arvoinen siinä, että hän kuuntelee ja on aidosti mukana tapaamisissa, vaikka ei aina saapuisikaan paikalle kellontarkasti. Silti jatkuva myöhästely voi rassata suhdetta, jos toinen arvostaakin enemmän juuri säntillisyyttä.

Ystävä ei ole kaatopaikka

Vastavuoroisuus ystävyyssuhteessa tarkoittaa sitä, että antaminen ja saaminen ovat tasapainossa.

Hyvänkään ystävän ei tarvitse olla toisen huolten ja murheiden rajaton kaatopaikka.

"Ei kukaan jaksa, jos keskustelun sisältö on vain valittamista. Osa pilaa ihmissuhteensa valittamalla niin, että kuuntelija kuormittuu huomaamattaan ja alkaa vältellä tapaamisia. Ihmisaivot pitävät siitä, että asiat menevät eteenpäin eivätkä junnaa paikoillaan."

Vastavuoroisuus tarkoittaa myös sitä, että kertoo mielipiteensä rohkeasti ja aidosti, jos ystävä sitä kysyy. Vaikeat asiat ystävän kannattaa sanoa suoraan kasvokkain eikä selän takana toisille.

"Ystävä on kuin peili. Hänen kauttaan näkee itsestään asioita, joita ei muuten näkisi", Luomajoki sanoo.

Hyvä ystävä osaa myös iloita onnestasi, ei vain lohduttaa.

Hyvä ystävyys ei kuormita kumpaakaan liikaa, eikä perustu hyötymiseen tai velvollisuuteen. Hyvä ystävyys on kummallekin mielekästä ja antoisaa.

"Yhtä tärkeää kuin hädän hetkellä auttaminen on, että ystävä osaa ilman kateutta iloita onnellisista tapahtumista", Hanne-Leona Luomajoki sanoo.

Hengittävä ystävyys on sellaista, että vaikka muuttuvan elämäntilanteen takia ei hetkeen tavata usein, yhteys ei katkea.

"Ystävyys on puhallettavissa henkiin pitkänkin tauon jälkeen, jos luottamus ja vastavuoroisuus toimivat."

Ota tauko kaverista 

Usein ystäviä tippuu matkasta juuri elämäntilanteiden muututtua. Kun ihminen perustaa perheen ja valvoo yönsä pienten lasten kanssa, aloittaa uudessa työssä, muuttaa, menee naimisiin tai eroaa, jotain hänessä itsessään muuttuu. Yhteinen kosketuspinta ystävän kanssa voi silloin kadota.

"Ihminen muuttuu koko ajan, emme pysy samoina. On luonnollista elämänkulkua, että jotkut kaverit jäävät taka-alalle", Luomajoki sanoo.

Silloin toveruuden hiipumista ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, etsiä syytä itsestään tai loukkaantua. Jos välien jäähtyminen todella vaivaa, siitä voi puhua ystävän kanssa. Selvittämättömät asiat alkavat kuormittaa mieltä.

On viisautta ymmärtää, että joskus ystävyys on parasta lopettaa.

"On hyvä olla vastuullinen ihmissuhteissaan ja miettiä, millaisen jäljen jätän ja miten toista kohtelen", Luomajoki muistuttaa.

Jos ystävyydestä tahtoo pienen tauon, kannattaa ystävälle sanoa suoraan, ettei juuri tässä elämäntilanteessa jaksa tavata ja pitää yhteyttä niin usein.

Viisautta on Luomajoen mukaan myös ymmärtää, että joskus ystävyys on parempi lopettaa. Tutkimusten mukaan emme pysty kovin moniin tiiviisiin ihmissuhteisiin samaan aikaan.

"Luolaihmisten heimoissa lähimmän piirin muodosti monesti alle 20 henkeä. Ei meitä ole luotu olemaan intensiivisesti hyvin ison lauman kanssa päivittäin."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2016.

Villasukissa on monta silmukkaa, joista jokainen kertoo: maailmaan mahtuu vielä välittämistä.

1. Villasukat kertovat rakkaudesta.

Kaikkialla maailmassa äidit neulovat sukkia lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Sukkia neulotaan talkoilla vähävaraisille ja lähetetään katastrofialueille. Ne ovat keino osoittaa välittämistä: minä tein nämä Sinulle, ajattelin neuloessani Sinua, maailmassa on muutakin kuin pelkkää kovuutta ja kylmyyttä.

2. Villasukat kyseenalaistavat turhan kiireen.

Sukat valmistuvat silmukka silmukalta, kerros kerrokselta. Omin käsin neulominen on miltei kapinaa maailmassa, joka ihannoi tehokkuutta, suorittamista ja saavuttamista. Hitaasti valmistuvat villasukat ovat osoitus siitä, ettei kaikkien asioiden arvoa voi mitata rahassa. Ne kertovat, että joskus on hyvä pysähtyä.

3. Villasukat rohkaisevat inhimillisyyteen.

Kukaan ei voi olla kovin pelottava, jos hän käyttää villasukkia. Ehkä villasukat voitaisiin ottaa pakolliseksi pukineeksi kaikille osapuolille esimerkiksi työhaastatteluihin?

4. Villasukat muistuttavat hyvästä arjesta.

Suurin osa elämästä on arkea, ei juhlaa. Villasukat jalassa tekee mieli nostaa jalat tuolille, hidastaa askeleita ja nauttia pienistä asioista: kupillisesta kahvia, sylissä olevasta lapsesta tai kissasta ja päivätorkuista. Maanantaiaamuna jalkaan puetut villasukat saattelevat leppoisasti alkavaan viikkoon, illan unisukat hyvään yöhön.

5. Villasukat pitävät jalat lämpiminä.

Sekin on tärkeä asia, ettei olo tunnu ikävältä eikä vilustu.

Kysyimme eron kokeneilta, mikä heitä auttoi, kun erokriisi oli pahimmillaan. Tässä avun lähteet yleisyysjärjestyksessä.

1 Puhuminen

"Minua auttoi ystävien elämänkokemus."

2 Liikunta

"Liikunta, kävely, tein kolme pitkää ja tiukkaa kävelylenkkiä päivittäin. Se lenkkeily jäikin sitten loppuelämäni ajalle tavaksi, sen tiedän jo nyt, kun on kulunut 15 vuotta erosta."

3 Terapia

"Parhaiten auttoi terapia, koska silloin menin askel askeleelta eteenpäin asioissa."

4 Lapset

"Lapsen takia sitä sitten oli pakko suoristaa selkä ja jatkaa elämää eteenpäin."

5 Itsetuntemuksen kehittäminen

"Luin paljon vapaa-ajalla, kahlasin varmaan kaikki mahdolliset erokirjat ja kaiken siihen viittaavan. Opin samalla paljon, myös itsestäni ja osastani eroon johtaneista syistä."

6 Kirjoittaminen

"Päiväkirja. Kirjoitin tunteita ylös, kaunistelematta."

Lähde: Kodin Kuvalehden kysely

1. Mistä asioista kumppanisi on innostunut eniten elämässään? Mistä hän on innostunut juuri nyt?

2. Mikä on hänen pahin pelkonsa tällä hetkellä?

3. Ketkä ovat hänen parhaat ystävänsä?

4. Mitkä ovat olleet hänen elämänsä vaikeimmat vaiheet?

5. Mikä on hänen suurin unelmansa?

6. Millaiseksi kumppanisi kuvittelee oman elämänsä viiden vuoden kuluttua? Entä yhteiselämänne?

7. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeimmät kumppanillesi parisuhteessanne?

8. Mihin asiaan hän on suhteessanne tyytymätön?

9. Mitkä ovat kumppanisi mielestä hänen tärkeimmät saavutuksensa?

Lähde: Väestöliitto