Millainen äiti olen ollut? Kantavatko lapsen siivet? "Kohtele aikuista lasta kuin hyvää työkaveria", neuvoo Väestöliiton Minna Oulasmaa.

Kun aikuistuva lapsi muuttaa pois kotoa, kaikkien vanhempien mielessä pyörivät samat kysymykset. Perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta kertoo, mitä asioita vanhemmat miettivät ja miten niihin kannattaisi suhtautua.

1. Näinkö nopeasti aika meni?

"Lapsen kotoa pois muutto on hetki, jolloin ajan kulumisen tajuaa kirkkaasti. Kun lapsen tavaroita pakataan ja vaatekaapin hyllyt tyhjenevät, vanhempi  miettii, miten sama lapsi tuli kotiin viisikymmentäsenttisenä vauvana tai kuinka saattoi häntä ekaluokalla kouluun. Taaksepäin katsottuna lapsuus tuntuu lyhyeltä hetkeltä.

Myös oma ikääntyminen konkretisoituu. Kun lapseni muuttaa kotoa ja aloittaa itsenäisen, aikuisen elämänsä, minä en voi olla kovin nuori. Joskus oma vanheneminen onkin lapsen itsenäistymisessä kaikkein vaikein ajatus."

Vanhemmuus on täynnä vaiheita, joiden päämäärä on alusta saakkaa sama: kasvattaa lapsesta itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen.
Vanhemmuus on täynnä vaiheita, joiden päämäärä on alusta saakkaa sama: kasvattaa lapsesta itsenäinen, omillaan pärjäävä aikuinen.

2. Millainen äiti tai isä olen ollut?

"Sen pohtiminen, millainen äiti tai isä olen lapselle ollut, on sinänsä hyödyllistä ja hyvää itsetutkiskelua. Omaa vanhemmuutta pohtiessa muistellaan yllättävänkin pieniä asioita: vaikka sitä, oliko minulla aikaa pitää leikki-ikäistä sylissä silloin, kuin toinen vauva syntyi. Toisaalta vanhemmat miettivät hyvin isoja asioita: Onko lapseni tiennyt, kuinka rakas minulle on?

"Olen kasvattajana onnistunut, kun lapseni osaa ja uskaltaa itsenäistyä."

Menneisyyden miettimiseen ei kannata jäädä jumiin. Ennemmin kannattaa luoda katse tulevaisuuteen ja siihen, millaiseksi suhde itsenäistyvään lapseen muodostuu,

Etenkin äidit ovat mestareita syyllistämään itsensä. Toivon, että äidit sanoisivat itselleen, että olen tehnyt parhaani ja se riittää. Kenelläkään ei ole täydellistä lapsuutta eikä kukaan ole täydellinen vanhempi. Ihan täydellinen äiti tai isä ei olisi edes lapsen etu.

Vanhempien kannattaisi ajatella, että olen kasvattajana onnistunut, kun lapseni osaa ja uskaltaa itsenäistyä. Siitä voi tuntea ylpeyttä."

3. Pärjääkö lapseni?

"Vanhemmat miettivät, ovatko osanneet opettaa lapselleen kotitöistä ja asioiden hoitamisesta ja kaikesta muustakin tarpeeksi, jotta tämä pärjää. Sen miettiminen on ok – kunhan sitä ei mieti ääneen sille pois muuttavalle lapselle.

"Anna lapsen tuntea, että luotat hänen pärjäävän."

Vanhemmilla on pelkoja, mutta ne pelot pitäisi pitää omanaan eikä antaa nuoren kannettavaksi. Välillä on niinkin, että nuori on valmis itsenäistymään, mutta hänen vanhempansa ei ole siihen valmis.

Kotoa pois muuttaminen vaatii aina nuorelta aikuiselta sitä, että hän on rohkaistunut tekemään irtioton. Ohjeeni vanhemmille on: Tue ja vala uskoa nuoreen. Anna pois muuttavan lapsen tuntea, että uskot ja luotat hänen pärjäävän,

Samaan aikaan on varottava sitä, että pois muuttava nuori aikuinen ei ajattele, että nyt hänen on sitten pakko pärjätä. Vanhempien kannattaisi selkeästi sanoa, että jos tulee ongelmia, autan mielelläni koska vain.

Joskus nuoret aikuiset voivat tarvita koelennon tai parikin ja palaavat vielä vanhempiensa kotiin, jos esimerkiksi seurustelu päättyy."

Tyhjän pesän tunnetta voi lievittää, kun ajattelee, missä kaikessa on vanhempana onnistunut.
Tyhjän pesän tunnetta voi lievittää, kun ajattelee, missä kaikessa on vanhempana onnistunut.

4. Muuttuuko suhteeni lapseen pysyvästi?

"Suhteen lapseen kuuluu muuttua, kun tämä muuttaa pois kotoa ja itsenäistyy. Toivottavasti muutos on alkanut jo aiemmin, lapsen aikuistuessa.

Kotoa pois muuttanutta lasta voisi kohdella niin kuin kohtelee hyvää työkaveria: arvostavasti, tasavertaisesti ja luottaen mutta niin, että on valmis auttamaan ja kuuntelemaan, jos toinen sitä kaipaa.

"Pois muuttaneen nuoren koti on se hänen oma kotinsa."

Aika yleinen tapa on kysyä itsenäistyneeltä lapselta, koska hän tulee taas käymään kotona. Se pistää välillä korvaan. Pois muuttaneen nuoren koti on se hänen oma kotinsa. Tasavertaiselta aikuiselta ei tarvitse kysyä myöskään, onko jääkaapissasi ruokaa ja oletko pessyt pyykkiä.

Vaikka aikuista lastaan kohtelisi tasavertaisesti kuin hyvää työkaveria, ei se vähennä rakkauden määrää eikä poista sitä, että äiti ja lapsi ovat äiti ja lapsi, vaikka toisella olisi ikää 80 vuotta ja toisella 60 vuotta."

5. Miten oma elämäni muuttuu nyt?

"Kun lapsi muuttaa kotoa, yleinen ajatus on, että no mitäs nyt. Mitä teen omalla elämälläni? Miten meidän parisuhteemme nyt muuttuu ja miten se oikeastaan voi?

Yksi myytti on, että hyvän äidin kuuluisi olla vähän sydän syrjällään, miten aikuistuneet lapset pärjäävät. Ei tarvitse. Nyt on aika alkaa miettiä, mitä haluaisin lisää omaan elämääni. Haluaisinko vaikka kävelyä metsässä, elokuvissa käyntiä tai opettelenko viimein neulomaan?

Yksi elämänvaihe on takana, mutta uusi edessä. Myös itsenäistyneelle nuorelle on helpotus nähdä, että vanhemmilla on oma elämä."

Joskus kannattaa laskea rima mahdollisimman alas. Jos päätät siivota vain tiskipöydän, siivoat todennäköisesti vahingossa koko keittiön.

1. Siivoa vain vartti.

Kun siivous ei huvita, päätä siivota vain 15 minuuttia. Niin kauan jaksaa siivota, vaikka se olisi ihan kamalaa. Eikä se kuitenkaan ole. Kun pääset vauhtiin, et todennäköisesti maltakaan lopettaa.

Lopetit tai et, yllätyt siitä, miten paljon saat jo vartissa aikaan. 

2. Siivoa vain tiskipöytä.

Jos koko koti on kaaoksessa, päätä siivota vain tiskipöytä. 

Kun tiskipöytä hohtaa, uskosi itseesi ja elämään herää jälleen, ja alat huomaamattasi raivata myös olohuonetta.

3. Lue vain yksi sivu.

Jos tenttikirjaan tai romaaniin keskittyminen tuntuu vaikealta, päätä lukea vain yksi sivu. Kun luet yhden sivun, luet todennäköisesti toisen ja kolmannenkin.

Jos yksikin sivu tuntuu ylivoimaiselta, päätä lukea vain viisi riviä. Luet varmasti kymmenen.

4. Juokse vain lyhtypylväiden väli.

Jos juoksuharrastuksen aloittaminen tyssää aina, päätä juosta vain 20 askelta tai vain yksi lyhtypylväiden väli.

Kun juokset minimatkan tarpeeksi monena päivänä, pian juokset vahingossa pidemmälle.

5. Kasvata lapset vain kohtuullisen hyvin.

Jos lastenkasvatus tuntuu hankalalta, madalla hetkeksi rimaa. Ota tavoitteeksi se, että olet kohtuullisen hyvä vanhempi, joka kasvattaa kohtuullisen hyvät lapsensa kohtuullisen hyvin.

Vanhemmuudessa keskiverto on sama kuin "tosi hyvä".

6. Nouse sängystä vain tänään.

Jos elät vaihetta, jolloin pelkkä sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, ota itsellesi yksi tavoite: päätä nousta sängystä vain tänään. Päätä pukea päivävaatteet vain tänään. 

Huomenna voit olla nousematta ja pukematta, mutta tänään nouse ja pue. Se riittää.

Jos töihinmeno tuntuu syystä tai toisesta vaikealta, päätä mennä töihin vain tänään. Vain yksi päivä loppuelämästäsi, sehän onnistuu, totta kai!

Todennäköisesti päivä menee ihan hyvin, paremmin kuin luulit, ja haluat mennä töihin myös huomenna ja ensi viikolla.

Vaikka arki olisi onnellistakin, joskus se on vain pilkottava pieniin palasiin, jotta sitä jaksaa.

Vapautta, läheisyyttä vai sittenkin ihan vain ruokaa? Kysy itseltäsi, mitä kaipaat juuri nyt eniten. Seitsemän pika-apua yleisiin tarpeisiin tepsivät jopa kahdessa minuutissa.

Kun vauva itkee, hoitaja selvittää, mitä hän tarvitsee: kuivan vaipan, ravintoa, unta, seuraa, jotain muuta? Sitten tarve täytetään ja kas, vauva rauhoittuu.

Aikuisen on selvitettävä tarpeensa itse ja vastattava siihen itse. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samasta asiasta kuin vauvan tyynnyttelyssä.

Kun olo tuntuu epämääräisesti ärsyyntyneeltä, tyytymättömältä tai tympääntyneeltä, on hyvä pysähtyä kysymään:

Mitä minä tarvitsen juuri nyt?

Mikä olisi ihanaa juuri nyt?

Mitä tunteita minulla on juuri nyt?

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja ja vuorovaikutuskouluttaja Sari Paavilainen on luonut listan, jonka avulla voit päästä nopeasti jyvälle siitä, mitä tarvitset – ja täyttää tarpeen parhaimmillaan jopa kahdessa minuutissa.

Kaikki ongelmat eivät tietenkään ratkea pika-avulla, Paavilainen muistuttaa. Mutta jo pieni omien tarpeiden kuunteleminen ja niihin vastaaminen parantaa oloa – ja voi samalla johdattaa suurempien oivallusten äärelle.

Tarvitsetko oikeasti juuri nyt…

1. YHTEYTTÄ? Huomioiduksi tulemista, kunnioitusta, luottamusta, arvostusta, rakkautta tai läheisyyttä.

Pika-apu: Mieti kaksi ystävää, joita et ole nähnyt vähään aikaan, ja laita heille viesti: ”Moikka, tulit mieleen ja tuli ikävä. Mitä kuuluu, miten voit?”

2. KEHON HYVINVOINTIA? Lepoa, vettä, ruokaa, liikkumista, ravintoa tai rentoutumista.

Pika-apu: Juo lasi vettä, pyörittele hartioita ja selkää, tee suorilla käsillä isoja ympyröitä edessä, takana ja sivulla, haukottele, kävele tai pompi hetken aikaa paikallaan.

3. MERKITYSTÄ ELÄMÄÄN? Aikaansaamista, inspiraatiota, haasteellisuutta, kasvua, itseilmaisua.

Pika-apu: Ota paperia ja kynä tai avaa tekstidokumentti. Listaa ympäriltäsi viisi asiaa, joista olet kiitollinen, ja viisi asiaa, jotka ovat elämässäsi, koska ne ovat sinulle merkityksellisiä.

4. RAUHAA? Ennakoitavuutta, helppoutta, järjestystä, harmoniaa, reiluutta.

Pika-apu: Laita ajastin hälyttämään minuutin päästä. Etsi tuon minuutin ajan ympäriltäsi asioita, jotka eivät ole paikallaan (pyykkejä, edellisen aterian astioita, keskeneräisiä käsityöprojekteja) ja laita ne sinne, mihin ne kuuluvat.

5. ITSENÄISYYTTÄ? Vapautta, yksityisyyttä, spontaaniutta.

Pika-apu: Mieti (kirjoittamalla tai mielessäsi) kymmenen asiaa, joissa sinulla on valtaa, vapautta ja valinnan mahdollisuus juuri tällä hetkellä.

6. EHEYTTÄ? Aitoutta, rehellisyyttä, läsnäoloa.

Pika-apu: Laita ajastin hälyttämään kahden minuutin päästä ja laita käsi sydämelle. Hengitä nenän kautta sisään ja laske neljään, pidätä hengitystä ja laske seitsemään, puhalla ulos ja laske kahdeksaan. Jatka tätä 4–7–8-hengitystä kahden minuutin ajan.

7. LEIKKIÄ? Iloa, seikkailua, hauskanpitoa, huumoria.

Pika-apu: Mieti, mikä sai sinut viimeksi nauramaan ääneen. Kirjoita ylös niin monta asiaa kuin muistat. Jos et muista yhtään, kysy apua ystävältä tai puolisolta – mikä sai heidät viimeksi nauramaan ääneen?

Asiantuntijana Sari Paavilainen, jonka kotisivuilta löytyy myös kattavampi lista omien tarpeiden kuulosteluun.