Epävarmuus kuuluu työelämään, joten sen kanssa on paras tehdä sopu. Lue tästä psykologin neuvot.

Enemmän, nopeammin, paremmin. Hokema siitä, että työelämä on yhä vaativampaa, näkyy myös psykologin vastaanotolla.

"1990-luvulla kolmikymppiset tulivat vastaanotolleni parisuhdeongelmiensa vuoksi. Nykyään he tulevat työuupumuksen vuoksi. Parisuhdetta kolmikymppiset eivät ole ehtineet edes hankkia, koska ovat aina töissä", psykologi Annukka Merikallio sanoo.

"Yleisin huoli on se, että työmäärä kasvaa niin isoksi, että töistä ei enää selviä."

Moni on epävarma siitä, saako yt-neuvottelujen aikaan säilyttää työpaikkansa. Yksi tuntee itsensä liian vanhaksi, toinen kokemattomaksi, kolmas hitaaksi. Neljäs pelkää, että ei opi hallitsemaan uusia, jatkuvasti mullistuvia työtapoja. Viides tuhlaa voimavaransa sen vatvomiseen, miten näyttäisi ulospäin mahdollisimman tehokkaalta.

Oletko turvallisuus- vai elämyshakuinen?

Epävarmuus ei vaadi järjellistä syytä. Se voi olla epämääräistä riittämättömyyden tunnetta, joka puristaa möykkynä rinnassa tai särkynä päässä.

Kyse on myös temperamentista. Samat työpaikan uudistukset, jotka synnyttävät sinussa hätätilan, saattavat sytyttää työkaverissasi innostuksen. Osa meistä on synnynnäisesti turvallisuushakuisia, osa elämyshakuisia. Elämyshakuinen nauttii työpaikan myllerryksistä, turvallisuushakuinen vastustaa niitä. 

Siksi tärkeintä on olla vertailematta. Se on myös vaikeinta. Kun epävarmuus iskee, alamme vaistomaisesti vilkuilla työkavereitamme. Selviääkö tuo? Miksi minä en jaksa, kun tuokin jaksaa?

"Vertailu perustuu aina mielikuvitukseen, mutta se pönkittää omaa, epärealistista huonouden tunnettamme. Pahimmillaan epävarmuus johtaa virheiden pelkoon, unettomuuteen ja työn mielekkyyden kyseenalaistamiseen." 

Pärjääjällä ei ole rajoja

Epävarmuus ei aina näy ulospäin. Ihminen voi olla pätevä työssään, mutta sisältä hädissään. Hän ei pelkää saavansa potkuja, vaan saa kehuja ja tietää ammattitaitonsa. Siinäkin piilee sudenkuoppa: täydellisellä pärjääjällä ei ole rajoja.

Pärjääjä on itseään kohtaan armoton. Hän poistaa työn vuoksi itseltään oikeuden hauskanpitoon, ystävyyssuhteisiin, lepoon, jopa yöuniin, vaikka ei ikimaailmassa poistaisi samoja oikeuksia keneltäkään muulta. Hän tekee sen, koska rakastaa työtään. Taustalla voi olla myös halu miellyttää. Pärjääjä uskottelee itselleen, että venyy vielä kerran. Ja hups, venyykin vuosia.

"Nämä menestyjät eivät tunne myötätuntoa itseään kohtaan edes silloin, kun romahtavat. Päinvastoin: he ovat hirveän vihaisia itselleen, kun eivät kestäneetkään", Merikallio sanoo.

"Moni peittää epävarmuutensa viimeiseen asti, jopa terveytensä uhalla. Työssä selviytymisestä tulee rooli, joka riisutaan vasta kotona. Tosin aina ei sielläkään. Näen paljon sitä, että työuupumus tulee puolisolle täydellisenä yllätyksenä." 

Virheet ovat osa työtä

Jos keskittyy pyristelemään epävarmuudesta eroon, tuhlaa energiaansa. Epävarmuus on ja pysyy, ja sen pitääkin pysyä. Se ei ole ongelma, vaan osa ihmisenä olemista. Ripaus epävarmuutta pitää ihmisen valppaana ja elossa. Vasta yliannos lamaannuttaa.

Jos epävarmuus syö työn iloa, kirjoita ajatuksiasi käsin vihkoon. Kirjoita mitä mieleen tulee, mutta suhtaudu sanoihisi arvostavasti. Toistuvatko tietyt ajatukset? Voit arvioida itseäsi myös työkaverisi tai esimiehesi kanssa. Missä olet viime aikoina onnistunut? Tee onnistumisesi näkyviksi. Muista, että epäonnistumiset eivät ole todiste huonoudestasi, vaan osa työtäsi. Voit olla varma siitä, että tulet tekemään virheitä aina. Virheet eivät tee sinusta surkeaa työntekijää, vaan ihmisen.

Jotta työstä saisi nautintoa, siihen on sitouduttava. Jos pelkää potkuja, on vaikea sitoutua. Mikä siis neuvoksi?

"Työhön ei tarvitse sitoutua apinanraivolla. Riittää, että siihen sitoutuu hallitusti. Työ on tärkeää, mutta suurinta tunnelataustaan siihen ei kannata tuhlata."

Joskus kannattaa laskea rima mahdollisimman alas. Jos päätät siivota vain tiskipöydän, siivoat todennäköisesti vahingossa koko keittiön.

1. Siivoa vain vartti.

Kun siivous ei huvita, päätä siivota vain 15 minuuttia. Niin kauan jaksaa siivota, vaikka se olisi ihan kamalaa. Eikä se kuitenkaan ole. Kun pääset vauhtiin, et todennäköisesti maltakaan lopettaa.

Lopetit tai et, yllätyt siitä, miten paljon saat jo vartissa aikaan. 

2. Siivoa vain tiskipöytä.

Jos koko koti on kaaoksessa, päätä siivota vain tiskipöytä. 

Kun tiskipöytä hohtaa, uskosi itseesi ja elämään herää jälleen, ja alat huomaamattasi raivata myös olohuonetta.

3. Lue vain yksi sivu.

Jos tenttikirjaan tai romaaniin keskittyminen tuntuu vaikealta, päätä lukea vain yksi sivu. Kun luet yhden sivun, luet todennäköisesti toisen ja kolmannenkin.

Jos yksikin sivu tuntuu ylivoimaiselta, päätä lukea vain viisi riviä. Luet varmasti kymmenen.

4. Juokse vain lyhtypylväiden väli.

Jos juoksuharrastuksen aloittaminen tyssää aina, päätä juosta vain 20 askelta tai vain yksi lyhtypylväiden väli.

Kun juokset minimatkan tarpeeksi monena päivänä, pian juokset vahingossa pidemmälle.

5. Kasvata lapset vain kohtuullisen hyvin.

Jos lastenkasvatus tuntuu hankalalta, madalla hetkeksi rimaa. Ota tavoitteeksi se, että olet kohtuullisen hyvä vanhempi, joka kasvattaa kohtuullisen hyvät lapsensa kohtuullisen hyvin.

Vanhemmuudessa keskiverto on sama kuin "tosi hyvä".

6. Nouse sängystä vain tänään.

Jos elät vaihetta, jolloin pelkkä sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, ota itsellesi yksi tavoite: päätä nousta sängystä vain tänään. Päätä pukea päivävaatteet vain tänään. 

Huomenna voit olla nousematta ja pukematta, mutta tänään nouse ja pue. Se riittää.

Jos töihinmeno tuntuu syystä tai toisesta vaikealta, päätä mennä töihin vain tänään. Vain yksi päivä loppuelämästäsi, sehän onnistuu, totta kai!

Todennäköisesti päivä menee ihan hyvin, paremmin kuin luulit, ja haluat mennä töihin myös huomenna ja ensi viikolla.

Vaikka arki olisi onnellistakin, joskus se on vain pilkottava pieniin palasiin, jotta sitä jaksaa.

Vapautta, läheisyyttä vai sittenkin ihan vain ruokaa? Kysy itseltäsi, mitä kaipaat juuri nyt eniten. Seitsemän pika-apua yleisiin tarpeisiin tepsivät jopa kahdessa minuutissa.

Kun vauva itkee, hoitaja selvittää, mitä hän tarvitsee: kuivan vaipan, ravintoa, unta, seuraa, jotain muuta? Sitten tarve täytetään ja kas, vauva rauhoittuu.

Aikuisen on selvitettävä tarpeensa itse ja vastattava siihen itse. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samasta asiasta kuin vauvan tyynnyttelyssä.

Kun olo tuntuu epämääräisesti ärsyyntyneeltä, tyytymättömältä tai tympääntyneeltä, on hyvä pysähtyä kysymään:

Mitä minä tarvitsen juuri nyt?

Mikä olisi ihanaa juuri nyt?

Mitä tunteita minulla on juuri nyt?

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja ja vuorovaikutuskouluttaja Sari Paavilainen on luonut listan, jonka avulla voit päästä nopeasti jyvälle siitä, mitä tarvitset – ja täyttää tarpeen parhaimmillaan jopa kahdessa minuutissa.

Kaikki ongelmat eivät tietenkään ratkea pika-avulla, Paavilainen muistuttaa. Mutta jo pieni omien tarpeiden kuunteleminen ja niihin vastaaminen parantaa oloa – ja voi samalla johdattaa suurempien oivallusten äärelle.

Tarvitsetko oikeasti juuri nyt…

1. YHTEYTTÄ? Huomioiduksi tulemista, kunnioitusta, luottamusta, arvostusta, rakkautta tai läheisyyttä.

Pika-apu: Mieti kaksi ystävää, joita et ole nähnyt vähään aikaan, ja laita heille viesti: ”Moikka, tulit mieleen ja tuli ikävä. Mitä kuuluu, miten voit?”

2. KEHON HYVINVOINTIA? Lepoa, vettä, ruokaa, liikkumista, ravintoa tai rentoutumista.

Pika-apu: Juo lasi vettä, pyörittele hartioita ja selkää, tee suorilla käsillä isoja ympyröitä edessä, takana ja sivulla, haukottele, kävele tai pompi hetken aikaa paikallaan.

3. MERKITYSTÄ ELÄMÄÄN? Aikaansaamista, inspiraatiota, haasteellisuutta, kasvua, itseilmaisua.

Pika-apu: Ota paperia ja kynä tai avaa tekstidokumentti. Listaa ympäriltäsi viisi asiaa, joista olet kiitollinen, ja viisi asiaa, jotka ovat elämässäsi, koska ne ovat sinulle merkityksellisiä.

4. RAUHAA? Ennakoitavuutta, helppoutta, järjestystä, harmoniaa, reiluutta.

Pika-apu: Laita ajastin hälyttämään minuutin päästä. Etsi tuon minuutin ajan ympäriltäsi asioita, jotka eivät ole paikallaan (pyykkejä, edellisen aterian astioita, keskeneräisiä käsityöprojekteja) ja laita ne sinne, mihin ne kuuluvat.

5. ITSENÄISYYTTÄ? Vapautta, yksityisyyttä, spontaaniutta.

Pika-apu: Mieti (kirjoittamalla tai mielessäsi) kymmenen asiaa, joissa sinulla on valtaa, vapautta ja valinnan mahdollisuus juuri tällä hetkellä.

6. EHEYTTÄ? Aitoutta, rehellisyyttä, läsnäoloa.

Pika-apu: Laita ajastin hälyttämään kahden minuutin päästä ja laita käsi sydämelle. Hengitä nenän kautta sisään ja laske neljään, pidätä hengitystä ja laske seitsemään, puhalla ulos ja laske kahdeksaan. Jatka tätä 4–7–8-hengitystä kahden minuutin ajan.

7. LEIKKIÄ? Iloa, seikkailua, hauskanpitoa, huumoria.

Pika-apu: Mieti, mikä sai sinut viimeksi nauramaan ääneen. Kirjoita ylös niin monta asiaa kuin muistat. Jos et muista yhtään, kysy apua ystävältä tai puolisolta – mikä sai heidät viimeksi nauramaan ääneen?

Asiantuntijana Sari Paavilainen, jonka kotisivuilta löytyy myös kattavampi lista omien tarpeiden kuulosteluun.