Epävarmuus kuuluu työelämään, joten sen kanssa on paras tehdä sopu. Lue tästä psykologin neuvot.

Enemmän, nopeammin, paremmin. Hokema siitä, että työelämä on yhä vaativampaa, näkyy myös psykologin vastaanotolla.

"1990-luvulla kolmikymppiset tulivat vastaanotolleni parisuhdeongelmiensa vuoksi. Nykyään he tulevat työuupumuksen vuoksi. Parisuhdetta kolmikymppiset eivät ole ehtineet edes hankkia, koska ovat aina töissä", psykologi Annukka Merikallio sanoo.

"Yleisin huoli on se, että työmäärä kasvaa niin isoksi, että töistä ei enää selviä."

Moni on epävarma siitä, saako yt-neuvottelujen aikaan säilyttää työpaikkansa. Yksi tuntee itsensä liian vanhaksi, toinen kokemattomaksi, kolmas hitaaksi. Neljäs pelkää, että ei opi hallitsemaan uusia, jatkuvasti mullistuvia työtapoja. Viides tuhlaa voimavaransa sen vatvomiseen, miten näyttäisi ulospäin mahdollisimman tehokkaalta.

Oletko turvallisuus- vai elämyshakuinen?

Epävarmuus ei vaadi järjellistä syytä. Se voi olla epämääräistä riittämättömyyden tunnetta, joka puristaa möykkynä rinnassa tai särkynä päässä.

Kyse on myös temperamentista. Samat työpaikan uudistukset, jotka synnyttävät sinussa hätätilan, saattavat sytyttää työkaverissasi innostuksen. Osa meistä on synnynnäisesti turvallisuushakuisia, osa elämyshakuisia. Elämyshakuinen nauttii työpaikan myllerryksistä, turvallisuushakuinen vastustaa niitä. 

Siksi tärkeintä on olla vertailematta. Se on myös vaikeinta. Kun epävarmuus iskee, alamme vaistomaisesti vilkuilla työkavereitamme. Selviääkö tuo? Miksi minä en jaksa, kun tuokin jaksaa?

"Vertailu perustuu aina mielikuvitukseen, mutta se pönkittää omaa, epärealistista huonouden tunnettamme. Pahimmillaan epävarmuus johtaa virheiden pelkoon, unettomuuteen ja työn mielekkyyden kyseenalaistamiseen." 

Pärjääjällä ei ole rajoja

Epävarmuus ei aina näy ulospäin. Ihminen voi olla pätevä työssään, mutta sisältä hädissään. Hän ei pelkää saavansa potkuja, vaan saa kehuja ja tietää ammattitaitonsa. Siinäkin piilee sudenkuoppa: täydellisellä pärjääjällä ei ole rajoja.

Pärjääjä on itseään kohtaan armoton. Hän poistaa työn vuoksi itseltään oikeuden hauskanpitoon, ystävyyssuhteisiin, lepoon, jopa yöuniin, vaikka ei ikimaailmassa poistaisi samoja oikeuksia keneltäkään muulta. Hän tekee sen, koska rakastaa työtään. Taustalla voi olla myös halu miellyttää. Pärjääjä uskottelee itselleen, että venyy vielä kerran. Ja hups, venyykin vuosia.

"Nämä menestyjät eivät tunne myötätuntoa itseään kohtaan edes silloin, kun romahtavat. Päinvastoin: he ovat hirveän vihaisia itselleen, kun eivät kestäneetkään", Merikallio sanoo.

"Moni peittää epävarmuutensa viimeiseen asti, jopa terveytensä uhalla. Työssä selviytymisestä tulee rooli, joka riisutaan vasta kotona. Tosin aina ei sielläkään. Näen paljon sitä, että työuupumus tulee puolisolle täydellisenä yllätyksenä." 

Virheet ovat osa työtä

Jos keskittyy pyristelemään epävarmuudesta eroon, tuhlaa energiaansa. Epävarmuus on ja pysyy, ja sen pitääkin pysyä. Se ei ole ongelma, vaan osa ihmisenä olemista. Ripaus epävarmuutta pitää ihmisen valppaana ja elossa. Vasta yliannos lamaannuttaa.

Jos epävarmuus syö työn iloa, kirjoita ajatuksiasi käsin vihkoon. Kirjoita mitä mieleen tulee, mutta suhtaudu sanoihisi arvostavasti. Toistuvatko tietyt ajatukset? Voit arvioida itseäsi myös työkaverisi tai esimiehesi kanssa. Missä olet viime aikoina onnistunut? Tee onnistumisesi näkyviksi. Muista, että epäonnistumiset eivät ole todiste huonoudestasi, vaan osa työtäsi. Voit olla varma siitä, että tulet tekemään virheitä aina. Virheet eivät tee sinusta surkeaa työntekijää, vaan ihmisen.

Jotta työstä saisi nautintoa, siihen on sitouduttava. Jos pelkää potkuja, on vaikea sitoutua. Mikä siis neuvoksi?

"Työhön ei tarvitse sitoutua apinanraivolla. Riittää, että siihen sitoutuu hallitusti. Työ on tärkeää, mutta suurinta tunnelataustaan siihen ei kannata tuhlata."

Jos jaat nämä asiat kumppanisi kanssa, teillä voi hyvinkin olla edessänne pitkä liitto. Yhteensopivuus on joskus tärkeämpää kuin rakkaus.

1. Jaatte samat perusarvot

Vaikka sitä ei rakastumisen huumassa uskoisi, jokaisessa ihmissuhteessa tulee murheita ja pettymyksiä. Yhteinen arvomaailma tuo silloin turvaa. Voit luottaa siihen, että kumppanisi seuraa kiukkuisenakin samaa sisäistä kompassineulaa kuin sinä.

2. Hän pitää virheitäsi lähinnä hellyttävinä

Jokaisella on omat virheensä ja oikkunsa. Parisuhteelle tekee hyvää, jos osaa ottaa toisen epätäydellisyydet rennosti. Hyvää liittoa ei kannata hajottaa pikkujuttuihin.

3. Riita ei ole maailmanloppu

Suhteen alku on yhtä suurta vaaleanpunaista kuplaa - kunnes tulee ensimmäinen iso riita. Se tuntuu kurjalta, mutta totuus on, että eripurassa suhde testataan. Toisen tuntee kunnolla vasta, kun on kohdannut hänet myös huonoimmillaan.

4. Kerrot hänelle hyvät ja huonot uutiset

Saitko ylennyksen? Lykästikö lotossa? Ihana kumppani ei kadehdi eikä kilpaile vaan kannustaa ja jakaa elämäsi huippuhetket. Mutta luotatko kumppaniin silloinkin, kun sinuun sattuu? Kerrotko ensimmäiseksi hänelle, jos joku sanoi sinulle pahasti tai jos itse mokasit? Todellista läheisyyttä on, jos uskaltaa tunnustaa puolisolle omat virheensä.

5. Teillä on samanlainen tausta

Pretty Woman –elokuva on soma aikuisten satu, mutta todellisessa maailmassa on toisin: pari pysyy varmemmin yhdessä, jos molemmilla on samanlainen tausta. Tuletteko molemmat duunariperheestä tai ovatko kummankin vanhemmat eronneet? Ymmärrys ja tuttuuden tunne vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

6. Teillä on hauskaa yhdessä

Yhdessä harrastavat ja samoille asioille nauravat kumppanukset viihtyvät toistensa seurassa, niin kuin parhaat kaverukset ainakin. Kestävässä parisuhteessa on mukana aimo annos kaveruutta.

7. Molemmat kantavat vastuuta suhteesta

Terapeutit kuuntelevat työkseen parisuhteeseen pettyneitä, joiden mielestä kaikki olisi hyvin, jos kumppani muuttuisi toisenlaiseksi. Suhde on kuitenkin vankemmalla pohjalla, jos kumpikin huomaa ja tunnustaa myös oman roolinsa riidoissa. Kyky pyytää anteeksi on erityisen kova juttu.

8. Kasvatte yhdessä

"Älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot" on kiva biisi mutta surkea elämänohje. Ihminen, jonka kanssa lyöt hynttyyt yhteen tänään, on erilainen vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Niin olet sinäkin. Niin pitää olla. Kestävä parisuhde on yhdessä kasvamista.

Lähde: Huffingtonpost.com

Vierailija

Nämä 8 asiaa kertovat, että sinä ja kumppanisi sovitte yhteen

1. ja 7. -kohdat allekirjoitan tummenetulla! Samanlaiset elämänarvot ovat kuin satama tai varikko, josta käydään hakemassa vauhtia ja voimaa. Satutaan tankille joskus yhtäaika -se vahvistaa kokemusta samalla matkalla olemisesta. Se että kumpikin tiedostaa vastuunsa ja velvollisuutensa olla esim. aloitteellinen suunnitelmien tekemisessä ja sovun rakentamisessa eripuran jälkeen, on edellytys sille että jaksetaan. Jos vain toinen joustaa, suunnittelee ja vastaa kaikesta, ei homma kauaa maita...
Lue kommentti

Arkista. Voimakasta. Lohdullista. Turvallista. Satuttavaa. Ihanaa. Rohkeaa. Hassua. Pelottavaa. Tärkeää. Sellaista on rakkaus Juha Tapion kappaleiden mukaan - ja paljon muuta.

Rakkaus on hiljaista voimaa

Kun vuodet kuluvat, rakkaus muuttaa muotoaan. Siitä tulee kenties vähäeleisempää ja arkisempaa, mutta samalla voimakkaampaa.

Kun yhdessä koetaan paljon, hyvää ja vaikeaakin, kasvaa luottamus: kaikesta on selvitty, kaikesta selvitään.

"Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään."

(Kaksi puuta)

Rakkaus vaatii rohkeutta

Ihmissuhteessa asettaa itsensä alttiiksi ja paljaaksi. Joskus on vaikea uskoa, että toinen jaksaa rakastaa, vaikka kaikki omat viat ovat jo paljastuneet. On uskallettava näyttää itsensä - ja nähdä, kuinka kauniisti toinen katsoo takaisin.

Se, että toisen ihmisen voi rakastaa ehjemmäksi, ei ole pelkkä klisee.

"Kuka opetti sua maata kohti katsomaan
että parempi ois varovasti rakastaa
älä luule että ainut oisit jota pelottaa
täs ois toinen, ja se toinen sua odottaa.

Anna minun nähdä sun kasvosi, nähdä kuinka valosi loistaa
anna minun kuulla sun äänesi, kuulla kuinka ilosi soi
anna sateen huuhtoa surusi, anna tuulen helmoja nostaa
tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa."

(Sinun vuorosi loistaa)

Rakkaus voi satuttaa

Parhaassakaan ihmissuhteessa ei säästytä kyyneliltä. Jokaisessa suhteessa on erilaisia kausia. Niitä, jolloin melkein kaikki se, mitä toinen tekee, loukkaa tai ärsyttää. Ja niitä, jolloin muistaa jälleen, mihin toisessa rakastui.

"Aikanaan ei voitu tietää
että voisimme tulla
toisiimme pettymään
samaan suuntaan meitä vie tää
vaikka kengissä hiertääkin
hengissä rakkaus selviää.

Ja tänä yönä jälkeen illan
turhan pitkäks venyneen
pimeässä hiiviskellen
suunnistan sun viereen."

(Rakkaus selviää)

Joskus rakkaus on aikuisenakin teinimäistä

Nuorena kuvitteli, että aikuiset ovat kypsiä ja tietävät aina, kuinka toimia ja mitä sanoa. Totuus olikin toinen.

Kun rakkaus valahtaa koko kehon läpi, sanat katoavat. Silloin tuntuu taas samalta kuin 15-vuotiaana.

"Puistossa penkki, penkillä poika
vieressä tyttö ja hiljaisuus
puhua ois hyvä
mut sanat niin kuin pähkinä kurkkuun takertuu
palelevat sormet toistensa lomaan
arkana purkalta maistuva suu
laukkaava sydän ja totinen on poika
kun kumartuu ja kuiskaten lausuu:

mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen."

(Tykkään susta niin että halkeen)

Rakkaus on tärkeintä

Joskus ymmärtää, kuinka hyvä juuri nyt on ja miksi kaiken piti tapahtua juuri näin. Se on huikea hetki!

"Siksi laulan: Eläköön päivät, jotka juoksi iltaan
niiden riemut ja työt, rohkeus mennä vastavirtaan
eläköön hellät yöt ja rakkaus arpinenkin
suru, myös sirpaleet, sillä tarvitsin mä senkin
eläköön kyyneleet."

(Eläköön)

Sanat: Juha Tapio

Aikuisen juominen saattaa pelottaa lasta, psykologi Freja Dahl-Lehikoinen sanoo. Vaikka alkoholin määrä olisi pieni. Ja vaikka lapsi näyttäisi ulospäin reippaalta ja iloiselta.

Jos nyt muutaman oluen ottaa lasten seurassa, ei se haittaa. Lapsetkin tykkäävät, kun aikuinen on hilpeällä tuulella.

Riittää, että juhlissa on yksi selvä aikuinen lasten turvana. Kunhan kukaan ei juo itseään änkyräkänniin.

Lapsen mielestä asia on paljon monimutkaisempi, sanoo psykologi Freja Dahl-Lehikoinen, kun kuulee edellä esitetyn kaltaisia uskomuksia.

”Lapset ovat herkkiä havaitsemaan muutoksia itselleen läheisissä ihmisissä ja lapsen näkökulmasta jo lasillisenkin juoneen aikuisen käytös muuttuu erilaiseksi kuin yleensä.”

Käytöksen ei tarvitse olla sinällään uhkaavaa tai pelottavaa. Myös epätavallisen hilpeä ja hyväntuulinen käytös voi hämmentää.

”Alkoholin vaikutuksen alaisena aikuinen on herkästi epäjohdonmukainen. Nousuhumalassa kaikki käy ja on hauskaa, laskuhumalassa tai krapulassa pinna on tosi kireällä.”

Lapsi yrittää usein miellyttää

Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, vaikka hän vaikuttaisi reippaalta. Käytöksestä on välillä vaikea päätellä, mitä lapsi kokee oikeasti.

Vanhempien alkoholin käyttö liittyy usein iloisiin hetkiin ja lapsikin hahmottaa, että nyt on hauskaa, saa herkkuja ja limpparia. Hän voi ulkoisesti olla iloinen ja ehkä ylikierroksilla.

”Samaan aikaan lapsi voi kuitenkin kokea sisäisesti turvattomuutta ja yrittää miellyttää aikuisia, jotka ovat muuttuneet vieraaksi”, Freja Dahl-Lehikoinen sanoo.

Turvattomuus ilmenee lapsissa eri tavoin. Vanhempien seurassa ulkoisesti kiltin lapsen tunteet purkautuvat usein toisaalla, esimerkiksi turvallisen aikuisen seurassa. Toisaalta vanhemman käytöksen aiheuttama turvattomuus voi oireilla esimerkiksi uhmakkuutena, välinpitämättömyytenä tai sulkeutuneisuutena.

Lapsi voi myös kokea olevansa vastuussa vanhemman hyvinvoinnista, jolloin roolit ikään kuin kääntyvät.

”On raskasta ja haastavaa olla riippuvainen ja rakastaa jotakuta, mutta kokea samaan aikaan hänen toimintansa ärsyttävänä tai haitallisena. Lapsi voi miettiä, eikö hän ole vanhemmalle tarpeeksi, kun tämä ei voi lopettaa juomista.”

Lapsen itsetunto ja minäkuva rakentuvat suhteessa muihin. Jos lapselle tärkeä ihminen juo lapsen näkökulmasta liikaa, lapsen oma käsitys itsestään voi vääristyä. Tämä johtuu siitä, että samastumisen kohteeseen on vaikea sijoittaa kielteisiä tunteita, jolloin lapsi joutuu sijoittamaan ne itseensä.

Kuuntele lapsen kokemusta

Toisaalta alkoholia ei tarvitse nähdä mörkönä, Freja Dahl-Lehikoinen huomauttaa. 

"Alkoholin nauttiminen liittyy kulttuurissamme tiettyihin tilanteisiin. Lapsen voi olla ihan hyödyllistä oppia suhtautumaan siihen jo kotona, kun käyttö pysyy kaikin tavoin kohtuullisena."

Lapsen kokemuksiin vaikuttaa myös se, tukevatko perheen muut toimintatavat, tunneilmapiiri ja elämäntilanne turvallisuuden tunnetta.

"Jos lapsella on menossa vaikea vaihe esimerkiksi koulussa tai vanhemmilla vaikkapa erokriisi, lapsi on muutenkin huolissaan ja turvaton. Tällöin lapsen kestävyys niin sanotuille normaaleille asioille voi alentua."

Lapselta voi kysyä suoraan, miten hän kokee sen, että vanhemmat ottavat saunan jälkeen oluen tai ruuan kanssa lasin viiniä.

"Lapsi kyllä kertoo, kun pysähtyy kuuntelemaan. Joko sanoin tai teoin."

Asiantuntijana psykologi Freja Dahl-Lehikoinen

Jos läheinen jatkuvasti kyseenalaistaa mielipiteesi, on syytä olla varuillaan. Paras keino vähättelyä vastaan on itsetunnon vahvistaminen

Elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviomies päättää vakuuttaa vaimonsa siitä, että tämä on hullu. Osana hankettaan mies tekee pieniä muutoksia parin kodissa, muun muassa himmentää kaasulamppuja.

Kun vaimo huomauttaa asiasta, mies väittää kiven kovaan, ettei mitään ole tapahtunut. Vähitellen nainen alkaa epäillä omia havaintojaan ja mielenterveyttään.

Elokuvasta on levinnyt käyttöön sana kaasuvalottaminen. Sillä tarkoitetaan varsinkin lähisuhteissa ilmenevää manipulointia ja vähättelyä, jonka tarkoitus on saada toinen tuntemaan itsensä yliherkäksi, typeräksi tai jopa hulluksi.

Pitkään jatkuessaan vähättely nakertaa ihmisen luottamusta omiin havaintoihinsa, tunteisiinsa ja järkeensä.

"Jos omat havainnot toistuvasti kielletään ja sanotaan, että eivät asiat noin ole, ihminen oppii ajattelemaan, että vika on itsessä", psykoterapeutti Hanna Kaurismäki toteaa.

Vähättely voi näkyä pienissäkin asioissa ja kohdistua myös tunteisiin. "Ethän sinä nyt voi noin kokea" tai "Olet vain yliherkkä" ovat tehokkaita lauseita, jos haluaa saada henkilön kokemaan tunteensa vääriksi. Esimerkiksi uskottomuusepäilyihin on helppo vastata leimaamalla puoliso vainoharhaiseksi tai neuroottiseksi.

"Jos kumppani määrittelee sinut toistuvasti tietynlaiseksi, vaikka jotenkin vialliseksi, alat pikkuhiljaa uskoa määritelmään itsekin", Kaurismäki sanoo.

Epävarmuus altistaa vähättelylle

Vähättelijä käyttää erilaisia keinoja, jotka nakertavat läheisen itsetuntoa.

Hän saattaa kiistää toisen näkökulman ylimieliseen tai pilkalliseen sävyyn. Oman kantansa hän esittää niin itsevarmasti, että sitä on vaikea olla uskomatta.

Manipuloiva läheinen saattaa nostaa tuekseen menneitä tapahtumia, joiden yksityiskohtia hän vääristelee niin hienovaraisesti, että on vaikea todistaa hänen olevan väärässä. Ääritapauksessa manipuloija harjoittaa henkistä väkivaltaa ja sitten kiistää tekonsa sanomalla "Sinä vain kuvittelet".

Hanna Kaurismäki muistuttaa, että manipulointi on hienovarainen prosessi ja kierre, johon ei päädytä hetkessä. Manipuloinnille altistavat epävarmuus ja huono itsetunto. Jos lapsena joutuu jatkuvasti vähätellyksi, on alttiimpi sille aikuisenakin.

"Lapsi saattaa huomata vanhempansa olevan vihainen. Jos vanhempi aina kiistää lapsen havainnot ja syyttää tätä yliherkäksi, lapsi uskoo eikä vähitellen enää luota havaintoihinsa."

Vähättelijä on itse rikki

Melkein kaikki kokevat läheisissä suhteissaan joskus vähättelyä. Ongelmallista siitä tulee, jos se on jatkuvaa ja tarkoituksellista. Pitkäaikainen vähättely voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jos omat mielipiteet jatkuvasti kyseenlaistetaan, ihminen alkaa itsekin uskoa olevansa aina väärässä.

Oikeat, todetut mielenterveysongelmat ovat erinomainen ase vähättelijälle: lähes mitä tahansa voi lopulta kuitata oireeksi toisen ongelmista.

Luotettava ihminen ei vähättele toisten tunteita.

Vähättely voi aiheuttaa noidankehän, josta pois pääseminen saattaa tuntua hankalalta. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

"Paras keino itseluottamuksen heikennysyrityksiä vastaan on itseluottamuksen vahvistaminen. Älä anna uskon omaan arvostelukykyysi horjua, vaikka toinen olisi jatkuvasti eri mieltä tai yrittäisi vaikuttaa mielipiteisiisi. Tuo rohkeasti ajatuksesi esiin. Muista, että ne ovat arvokkaita", Kaurismäki sanoo.

Hän muistuttaa, että manipuloija on usein kärsivä ja rikkinäinen ihminen.

"Hän kohdistaa omat alemmuudentunteensa toiseen. Koska hän tarvitsee jatkuvaa tukea, hän yrittää alistaa toiset oman persoonansa jatkeeksi."

Hyvään ja kunnioittavaan ihmissuhteeseen jatkuva vähättely ei kuulu. Sen kohteeksi joutunut voi saada apua keskusteluista läheistensä sekä ammattiauttajien kanssa. Silloin toiset ihmiset ikään kuin toimivat peilinä, joka näyttää itsestä eri kuvan kuin vähättelijä.

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Älä totu vähättelyyn

Hei nimimerkki Vierailija, jopa kuulostaa kurjalta! Oletko hakenut apua ja yrittänyt kertoa tilanteesta ihan ulkopuolisille? Työsuojeluvaltuutettu on ainakin sellainen ihminen, jolla on velvollisuus puuttua ongelmiin, samoin esimiehellä. Jos työpaikan sisältä ei tunnu löytyvän apua tai tukea, otathan yhteyttä vaikka terveyskeskuksen psykologiin tai seurakuntaan, tarvitset varmasti toisen mielipiteitä ja tukea sekä kuuntelijan. Voimia ja toivotaan, että tilanne muuttuu!
Lue kommentti
Vierailija

Älä totu vähättelyyn

Minä olen vähättelyn kohteena työpaikallani. Lähiesimies joka minulla oli aiemmin sekä työkaverit. Nyt tilanne jatkuu edelleen uuden lähiesimieheni kanssa samalla kaavalla. Minut syyllistettiin että en osaa/halua toimia uusien työkavereiden kanssa. Sanoin ettei pidä paikkansa. Kerroin että olen havainnut toistuvasti saman käytösmallin. Ensimmäinen työvuoro on ok seuraavan kerran "tiedetään" minusta jotain, pitkät katseet ja välttely, rohkaistutaan ja aletaan naureskella porukalla, vältellään/...
Lue kommentti