Masennus on sana, jota käytetään helposti väärin. Usein se sekoitetaan suruun. Miten surun ja masennuksen sitten erottaa toisistaan?

1. Suru ei ole sairaus. Masennus on.

Suru on normaali, luonnollinen tunne, joka hoivaa ja puhdistaa mieltämme. Useimmiten se on reaktio menetykseen: esimerkiksi läheisen kuolemaan, ihmissuhteen päättymiseen tai työpaikan menetykseen.

Suru ei ole sairaus. Siksi sitä ei tarvitse parantaa. Tärkeintä on, että sureva saa käsitellä surunsa rauhassa, omassa tahdissaan. 

Surematon tai pitkittynyt suru voivat kuitenkin johtaa sairastumiseen. Tätä sairautta kutsutaan masennukseksi.

Masennus on syvää alakuloa ja toivottomuuden tunnetta, joka kestää yhtäjaksoisesti kuukausia, jopa vuosia. Siihen liittyy aina monia samanaikaisia oireita: esimerkiksi lihomista tai laihtumista, unettomuutta ja voimakasta arvottomuuden tunnetta. 

Masennus ei parane ryhdistäytymällä vaan hoitamalla. Useimpia auttaa terapia, joitakin lääkkeet.

2. Suruun on selkeä syy. Masennukseen ei.

Suruun on yleensä selkeä syy, kuten läheisen menetys. Siksi ulkopuolistenkin on helppo ymmärtää sitä. 

Masennuksen syitä on vaikeampi jäljittää. Masentunut ei sure vain yhtä asiaa, vaan koko elämää leimaa hallitsematon, epämääräinen surun tunne.

Koska yksittäistä, näkyvää syytä masennukseen ei ole, ulospäin masentuneen elämä voi vaikuttaa hyvinkin onnelliselta. Siksi sairautta voi olla vaikea tunnustaa edes itselleen.

3. Surullinen ei kadota elämänhaluaan. Masentunut kadottaa.

Masentunut kadottaa mielenkiintonsa kaikkeen, mistä ennen nautti: lempiharrastuksiinsa, rakkaimpiinsa, tulevaisuuden suunnitteluun. Kyky tuntea iloa katoaa.

Surevasta voi tuntua raskaalta nähdä ystävää, mutta hän näkee tämän silti, ehkä jopa nauraa ja virkistyy. Hän voi lamaantua hetkellisesti, mutta ei menetä kokonaan kykyään tuntea mielihyvää.

Masentunut hautoo usein itsetuhoisia ajatuksia ja kyseenalaistaa koko elämän mielekkyyden. Sureva ei.

4. Masentunut syyttää itseään. Surullinen ei.

Masennukseen liittyy usein kohtuuton, musertava syyllisyyden tunne. Moni masentunut uskoo, että on aiheuttanut sairastumisensa itse - olemalla jotenkin niin huono ja heikko. Arvottomuuden tunne on osa sairautta. 

Suruun yhtä vahvoja itsesyytöksiä ei yleensä liity. 

Lähteet: Mielenterveystalo.fi, Psychology Today.

 

Halaus on hellä lääke. Kun halaat vähintään neljä kertaa päivässä, saat suojaa monia sairauksia ja stressiä vastaan. 

1. Mielialasi nousee.

Halaaminen saa elimistön erittämään oksitosiinia ja muita mielihyvähormoneja. Ne lisäävät tyytyväisyyden ja nautinnon tunnetta ja lievittävät tutkitusti ahdistusta ja stressiä. 

Myös itsevarmuus kasvaa ja pelon tunne pienenee. 

2. Lapsesi kasvaa.

Halailu pitää meidät hengissä. Jos vauva elää ilman minkäänlaista kosketusta, hän on vaarassa jopa kuolla.

Lapsi, jota ei halata tarpeeksi, kasvaa pituutta tavallista hitaammin. Myös hänen aivonsa jäävät pienemmiksi. 

Hellä kosketus on ihmiselle niin tärkeää, että sen tunnistamiseen on ihossamme omat hermopäätteet. Niin sanottuja ct-hermopäätteitä on muun muassa selässä, päälaessa ja käsivarsissa. 

3. Säästyt flunssalta.

Kun mielihyvähormonit jylläävät, elimistön puolustusjärjestelmä vahvistuu ja kyky taistella viruksia ja bakteereita vastaan kasvaa. Halaaminen madaltaa sekä verenpainetta että sydämen sykettä. 

4. Muutut fiksummaksi.

Halatessasi aivosi toimivat tavallista terävämmin. Aivokuvista paljastuu, kuinka paljon nopeammin ja tehokkaammin aivot suoriutuvat erityyppisistä tehtävistä, kun ihmistä kosketetaan. Halaamalla parannat kykyäsi ajatella ja ratkaista ongelmia. 

Eräässä tutkimuksessa koehenkilön piti arvioida mäen jyrkkyyttä. Yksin hän arvioi sen jyrkäksi, mutta kaverin kanssa arvioidessaan hän määritteli sen melko loivaksi. 

Toisen ihmisen läheisyys tekee ajattelustamme toiveikkaampaa ja lempeämpää. 

5. Parisuhteesi pelastuu.

Psykoterapeutti Mikael Saarinen on huomannut vastaanotollaan, että moniin parisuhdekriiseihin liittyy halauksen puute. 

"Yleinen hälytysmerkki on se, että parilta on jäänyt pikkuhiljaa aamu- ja iltahalaus pois", Saarinen sanoo. 

"Halaamattomuudesta on yllättävän lyhyt matka siihen, että nukutaan eri huoneissa." 

Pitkiä, onnellisia parisuhteita yhdistää paitsi kosketus, myös tiivis katsekontakti. 

6. Rauhoitut ja rauhoitat.

Oksitosiinitutkija Paul Zak suosittelee vähintään kahdeksaa halausta päivässä. Toisten mukaan neljälläkin pärjää, kunhan halaa vähintään 20 sekuntia kerrallaan. 

"Suomalaisittain kaksikin sekuntia on kyllä aika kauan", huomauttaa psykoterapeutti Mikael Saarinen. 

"Varsinkin jos kyseessä on kahden miehen välinen halaus, jossa hartiat hädin tuskin hipaisevat toisiaan ja jalkojen välillä on kahden metrin etäisyys." 

Mallia voi ottaa apinalaumasta. Jos apinoille tapahtuu jotain pelottavaa, ne rauhoittelevat toisiaan sukimalla ja silittelemällä toisiaan 2-4 tuntia. Saarisen mukaan yhtä perusteellinen lohduttelu tekisi hyvää ihmisillekin. 

7. Kipusi lievittyy.

Tutkimusten mukaan ihminen tuntee vähemmän kipua, jos joku halaa tai pitää häntä kädestä kiinni. Myös vanhus, joka on menettänyt ruokahalunsa, syö innokkaammin, kun joku koskee häntä. 

8. Laumasi vahvistuu.

Halaamista kutsutaan sosiaaliseksi liimaksi, sillä se sitoo ihmisen laumaansa. Halailu lujittaa vanhempien ja lasten suhdetta ja vahvistaa työkavereiden välistä luottamusta. 

Amerikkalaistutkimuksen mukaan koripallojoukkue, jonka pelaajat koskettelevat toisiaan tavallista enemmän, voittaa muita useammin. 

...kunhan halaat vain ihmisiä, joista pidät.

Yksikään kahdeksasta kohdasta ei päde, jos halaat, vaikka et haluaisi. Suostu halaamaan vain ihmisiä, jotka tuntuvat sinusta turvallisilta. Jos halaat ihmistä, jota inhoat tai pelkäät, olet halauksen jälkeen stressaantuneempi kuin ennen sitä. 

Kansalaisopistoon! Tanssikurssille! Uusi työ! Höpö höpö. Aina ei ole pakko rynnätä uuteen.

Ulkona sataa, on kylmää ja ankeaa. En millään jaksaisi lähteä jumppaan. Mutta pitäisi. Etenkin syksyllä pitäisi. Pitäisi olla reipas ja aloittaa kaikenlaista uutta. Kesäloma meni aikaa sitten. On aika palata ruotuun.

Joskus arki ahdistaa ja mielessä alkavat pyöriä itsekriittiset ajatukset. Miksi olen niin huono? Miksi muut ovat innostuneita ja energisiä?

"Ajattelemme, että pitäisi jaksaa ja innostua, vaihtaa työtä ja niin edelleen. Ristiriitoja tulee siitä, kun ihannekuva omasta itsestä tai työstä ei vastaakaan arkea", sanoo psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Päivi-Marjatta Marjo.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa." 

Tutkimusten mukaan loman rentouttava ja virkistävä vaikutus karisee jo muutamassa viikossa töihinpaluun jälkeen. Sen sijaan, että sinnittelet lomasta toiseen, kannattaa pyrkiä ottamaan elämästä pysyvästi rennompi ote.

"Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, kun ne lähtevät armollisuudesta ja myötätuntoisesta suhtautumisesta omaan itseen. Nopeat tempaisut, kuten laihdutuskuurit, harvoin toimivat", Marjo huomauttaa.

Hyväksy stressi ja ahdistuminen

Päivi-Marjatta Marjo muistuttaa, että stressi on ihmiselle luontaista ja väistämätöntä. Tiukan paikan tullen siitä on hyötyä. Ajoittainen ahdistuminenkaan ei aina ole vain pahasta.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa ja tietynlainen. Ratkaisevaa oman levollisuuden kannalta on se, miten käsittelet ahdistusta. Suhtautumistavasta riippuen hyvinvointi joko lisääntyy tai vähenee."

Eroon sisäisistä paineista

Marjon mukaan suurin osa stressistä ja ahdistuksesta tulee omista, sisäisistä vaatimuksistamme.

"Ajatus siitä, että jokin asia arjessa pitää muuttaa toiseksi, ruokkii stressiä ja pitää yllä kehää, joka aiheuttaa lisää stressiä ja masennusta."

Myötätuntoa voi verrata urheiluun. Kumpaakaan taitoa ei opita hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Sisäisistä vaatimuksista syntyvää stressiä voi hoitaa itse.

"Mielemme toimii usein automaattisesti ja ajatuksemme laukkaavat. Pysähtyminen ja suunnitelmallisen suorittamisen lopettaminen auttaa."

Salli pelot ja epävarmuudet

Harva edes huomaa, miten vaativasti itseensä suhtautuu. Tempoilun ja stressin taustalla on usein tavoite saavuttaa ihanneminä tai ihannetila. Sellaista harvoin kuitenkaan tulee.

"Mieti, mitä hyvää voisit tehdä itsellesi tänään tai tällä viikolla. Pienetkin teot auttavat."

Myötätuntoa voi treenata

Päivi-Marjatta Marjo vertaa itseen kohdistuvaa myötätuntoa urheiluun. Taitoa ei voi oppia hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Myötätunnon treenaaminen on osoittautunut tehokkaaksi myös urheilijoiden harjoitusohjelmissa. Suorittamisen ja hampaidenkiristyksen sijaan huippu-urheilijoillekin opetetaan itsensä hellimistä painetilanteessa.

"Ei pidä hyljätä itseään ja ajatella vaikkapa, että olen kauhea, kun jännitän esiintymistä, vaikka olen ollut työelämässä jo 20 vuotta. Salli pelot ja epävarmuudet itsellesi ja tule tutuksi niiden kanssa", Marjo neuvoo.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 19/2016.
 

1. Tauon paikka. Levollisuuden säilyttämiseen arjessa auttavat tauot työpäivän aikana. Jos mahdollista, käväise ukona ja puhu lounaalla muuta kuin työasioita. Syö vaikka jäätelö. Silloin pää tuulettuu.

2. Helli itseäsi. Sallivampi asenne itseä kohtaan voi alkaa pienestä. Juo kahvisi rauhassa loppuun, vaikka olisi kiire. Sinä ansaitset sen.

3. Mitä sanoisin Kaijalle nyt? Älä soimaa itseäsi epäonnistumisista. Mieti, mitä sanoisit ystävällesi, jos hän olisi samassa tilanteessa.

4. Luovu ihanneminästä. Usko, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet nyt.

5. Älä vertaile. Joku on aina paremmassa työssä, paremmassa kunnossa tai ehtii harrastaa enemmän. Keskity itseesi.