Myönteistä ajattelua kannattaa harjoitella, sillä se voi jopa pidentää ikää. Aluksi voi opetella huomaamaan hyvät hetket.

Jos tutkimuksia on uskominen, kannattaa olla optimisti. Positiivinen ajattelu tai tunnetila auttaa palautumaan nopeammin stressistä ja parantaa tiedon käsittelyn taitoja, ongelmanratkaisua ja muistia.

Myönteisyys edistää henkistä hyvinvointia. Lisäksi optimisteilla on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Positiivinen elämänasenne voi pidentää elinikää jopa 7-10 vuotta.

"Stressi kaventaa ajattelua, kun taas positiivinen tunnetila laajentaa sitä ja auttaa löytämään keinoja ja useampia ratkaisuja ongelmiin", sanoo psykologian tutkijatohtori Maria Törnroos Helsingin yliopistosta.

Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu.

Itsensä tsemppaamisessa on järkeä. Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu. Tai jos ei onnistukaan, ei maailma siihen kaadu. Epäonnistumisissakin voi nähdä hyviä puolia.

Yhtä tärkeää on osata onnistua.

"On tärkeää ymmärtää, että onnistumiset johtuvat siitä, että osaa ja on hyvä jossain, eikä aina selitä niitä sattumalla."

Kiinnitä huomio hyviin hetkiin

Huomion kiinnittäminen hyviin hetkiin kuulostaa hyvältä, mutta entä jos kuuluu niihin, jotka ovat taipuvaisia ajattelemaan uhkia?

Optimistinen asenne on osin perinnöllistä, mutta ei niin vahvasti kuin esimerkiksi persoonallisuuspiirteemme. Siihen, kuinka optimistisia olemme, vaikuttavat geenien lisäksi elinympäristömme ja suhtautumisemme.

Optimistisemmaksi voi ja kannattaakin opetella, mutta vain jos niin haluaa.

Muistuta mieleesi iltaisin kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Väkisin ei myönteisemmäksi kannata harjoitella. Jos huomaat usein ajattelevasi, ettei minulle tapahdu koskaan mitään hyvää, voit alkaa vähitellen muuttaa suhtautumistasi ja kiinnittää enemmän huomiota hyviin asioihin", Törnroos sanoo.

Netissä kiertää erilaisia positiivisuushaasteita, joissa kirjataan ylös päivän aikana tapahtuneet hyvät asiat. Törnroos kannustaa muistuttamaan mieleen iltaisin alkuun vaikka kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Muutaman viikon jälkeen nämä asiat tulevat mieleen jo itsekseen, ja sitten hyviin hetkiin alkaa kiinnittää huomiota jo päivän aikana."

Asenne ratkaisee

Positiivinen psykologia on uusi psykologian suuntaus, joka sai alkunsa 1990-luvulla. Aiemmin psykologiassa oli keskitytty hoitamaan lähinnä mielenterveyden häiriöitä, mutta positiivisen psykologian ajateltiin parantavan myös terveiden hyvinvointia.

Positiivista psykologiaa on kritisoitu siitä, että se kieltää negatiiviset tunteet ja vähättelee ongelmia.

Törnroos tyrmää kritiikin.

"Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

"Kyse ei ole vihan tai turhautumisen kieltämisestä. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Liiallinen optimismi ei myöskään kannata. Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

Nykyään positiivista psykologiaa käytetään esimerkiksi masennuspotilaiden hoidossa ja terapiassa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, joten pelkästä sanahelinästä ei positiivisuushaasteissa ole kyse.

Maria Törnroos käyttää positiivisen psykologian keinoja myös omassa arjessaan. Tutkijan työ on jatkuvan arvioinnin ja arvostelun kohteena, joten hän kerää voimaa myönteisestä kommenteista.

"Jos tuntuu todella pahalta, otan esille vastaväittäjäni ylistävän lausunnon ja luen sitä. Siitä tulee hyvä tunne, minkä jälkeen ajatukset tuntuvat jälleen avarammilta."

Turha syyllisyys lamaannuttaa. Onneksi sitä voi lievittää ainakin viidellä tavalla.

1. Tunnista syyllisyyden tunne.

Mieti, mitä huono omatuntosi yrittää sinulle kertoa. Sillä voi nimittäin olla tärkeä viesti. Yrittääkö se esimerkiksi vihjata, että tarvitsisit elämänmuutosta?

Vai podetko syyllisyyttä joka kerta, kun et onnistu miellyttämään muita? Jos muiden miellyttäminen on tärkein tavoitteesi, epämääräinen syyllisyyden tunne vie voimasi helposti kokonaan.

2. Opettele sietämään.

Syyllisyys on inhottava tunne, mutta valitettavasti inhottavatkin tunteet ovat tarpeellisia. Hyväksy se.

3. Lopeta uhripuhe.

Mietitkö aina, miksi sinua kohdellaan väärin? Käytätkö usein lauseita "miksi mun aina täytyy" tai "minunhan syyni se taas oli"? 

Uhrin tai marttyyrin rooli voi olla keino välttää vastuuta ja tervettä syyllisyyttä. Katso, miten mielialasi muuttuu, kun muutat puhetapasi ja lopetat itsesäälissä piehtaroinnin.

4. Listaa uskomuksesi.

Kuvitteletko, ettet saisi olla onnellisempi kuin esimerkiksi äitisi? Etkö saa vaihtaa ammattia, koska hänkään ei aikoinaan vaihtanut? Etkö voi erota huonosta liitosta, koska hänkään ei eronnut? Ajatteletko, että sinun on pyydettävä tärkeimmille ratkaisuillesi aina lupa muilta?

Kirjoita ylös uskomukset, joista syyllisyytesi kumpuaa.

5. Tue lasta.

Auta lasta lievittämään ja sanoittamaan syyllisyyden tunnetta. Pohdi hänen kanssaan, miten oikea erotetaan väärästä. Näytä, miten pyydetään anteeksi. Lohduta, niin hän oppii lohduttamaan.

Keski-ikä voi tuoda mukanaan paljon hyvää: turha kaikkitietävyys karisee ja opit nauramaan itsellesi. Tässä viisi asiaa, jokta keski-ikäinen jo tuntee.

1. Vapaus

Itseään osaa kohdella paremmin, kun oivaltaa, ettei kaikkia vaatimuksia ole pakko täyttää.

2. Kokemus

Elämä opettaa ja viisastuttaa väistämättä, eli elämää miten tahansa.

3. Armollisuus

Nuoruuden kaikkitietävyys ja ehdottomuus muuttuvat ymmärrykseksi itseä ja muita kohtaan.

4. Huumori

Huumori on lempeämpää ja hersyvämpää kuin ennen. Yhä useammin se riittää myös itselle nauramiseen.

5. Onni

Parhaimmillaan ulkokuori- ja sisäpuoli etenevät eri suuntiin. Kun toinen rapistuu, toinen eheytyy.

Lähde: psykologi Heli Heiskanen
 

Teiniajan ystävä tuntee lapsuudenperheesi, nuoruusmokasi ja Pommac-mehujään. Juuri siksi hän on turvallista seuraa.

1. Hänelle ei tarvitse selitellä

Kun yhteistä historiaa on takana yli neljännesvuosisata, yksi katse tai sana riittää kertomaan, missä mennään. Vaikka ulkokuori muuttuu, ilmeet pysyvät samoina. Saman aikakauden teini ei myöskään kaipaa perusteellista luentoa siitä, mikä oli magneettipenaali, Pommac-mehujää tai Napakymppi. Voitte keskittyä vain haaveilemaan, että niitä olisi yhä. Yhdessä on helppo olla myös hiljaa.

2. Hän on nähnyt mokasi

Tai ollut niissä osallisena. Ne, jotka tuntuivat teininä maailmanlopulta, mutta naurattavat nyt. Tai eivät ainakaan hävetä enää ihan yhtä paljon kuin silloin.

3. Hän tuntee lapsuudenperheesi

Ehkä hän jopa muistaa lapsuuskotisi lankapuhelinnumeron. Hän tietää vanhempiesi ärsyttävyydet ja outoudet vuosien takaa. Lapsuusperheeseen ja ikääntyviin vanhempiin liittyviä asioita on vaikea jakaa sellaisen aikuisystävän kanssa, joka ei ole koskaan tuntenut perhettä.  Teiniajan ystävä muistaa yhä, millaista teillä oli arkitiistaisin illallispöydässä.

4. Hänellä on paras huumori

Vitsiin riittää usein muutama sana. Muistatko Provinssirockissa vuonna 1988? Penkkareiden jälkeinen aamu! Riparipappi! Nuokun eka disko! Kampauksemme!

5. Hänen kanssaan ei välttämättä tarvitse tehdä mitään

Kun tavataan, turhaa ohjelmaa ei ole pakko keksiä. Riittää, että olette yhdessä. Aivan kuten aikoinaan koulun jälkeen omassa, pienessä huoneessasi.  Enää ette ehkä kuuntele musiikkia mankasta ja juorua luokkakavereista, vaan keitätte kahvit keittiössä. Olette ehkä nykyään hyvinkin erilaisia, mutta yhdessäolon mutkattomuus on yhä tallella.

6. Hän ymmärtää sinua

Ei kenties ihan joka asiassa, mutta monessa kuitenkin. Miten muutenkaan voisi olla, yhdessä elettyjen vuosikymmenten jälkeen? Häntä ei tarvitse tavata säännöllisesti. Jo ajatus siitä, että hän on olemassa, tekee sydämen lämpimäksi ja olon turvalliseksi.

Hajamielisen aivot toimivat täydellä teholla, eivät muita hitaammin.

Hävitätkö silmälasisi monta kertaa päivässä, koska keskityt niin tiiviisti tärkeämpiin asioihin? Oletko unohtanut jäädä bussista oikealla pysäkillä, koska olet ollut niin uppoutunut ajatuksiisi?

Ei hätää: hajamielisyys, unohtelevaisuus ja keskittymiskyvyn puute saattavat olla merkki neroudesta, toteaa Time-lehden artikkeli.

Kun aivot kuormittuvat erilaisista ideoista, käytännön asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Hajamieliset aivot toimivat siis täydellä teholla, eivät muita hitaammin.

Mitä enemmän aivosi ovat epäjärjestyksessä, sitä luovempi ja fiksumpi olet. Aivoissasi pyörivät ajatukset joutuvat taistelemaan toisiaan vastaan, jotta innostuisit yhdestäkin tarpeeksi. Jos keskittyisit vain yhteen ajatukseen kerrallaan, et olisi niin kekseliäs.

Esimerkiksi monta eri asiaa harrastava ihminen kykenee muita todennäköisemmin keksimään uutta, kertoo innovaatiosta kirjan kirjoittanut Steven Johnson.

"Sellainen ihminen keskittyy tiiviisti yhteen projektiin useiden tuntien tai päivien ajan, mutta kuljettaa muita ideoitaan samalla mukana. Tämä kognitiivinen päällekkäisyys tekee innovatiiviseksi", Johnson sanoo.

"Eri ideat saavat tukea toisistaan ja voivat sekoittua. Kun päässä pyörii monta ajatusta samaan aikaan, tulemme ajatelleeksi ongelmia uusista näkökulmista. Se johtaa uusiin, entistä parempiin ratkaisuihin."

Jatka siis huoletta kaiken mahdollisen ajattelua. Mitä sitten, jos hukkaat (viidennentoista kerran saman päivän aikana) auton avaimet? Sinulla on tärkeämpiäkin asioita!

 

 

Lähde: yourtango.com