Myönteistä ajattelua kannattaa harjoitella, sillä se voi jopa pidentää ikää. Aluksi voi opetella huomaamaan hyvät hetket.

Jos tutkimuksia on uskominen, kannattaa olla optimisti. Positiivinen ajattelu tai tunnetila auttaa palautumaan nopeammin stressistä ja parantaa tiedon käsittelyn taitoja, ongelmanratkaisua ja muistia.

Myönteisyys edistää henkistä hyvinvointia. Lisäksi optimisteilla on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Positiivinen elämänasenne voi pidentää elinikää jopa 7-10 vuotta.

"Stressi kaventaa ajattelua, kun taas positiivinen tunnetila laajentaa sitä ja auttaa löytämään keinoja ja useampia ratkaisuja ongelmiin", sanoo psykologian tutkijatohtori Maria Törnroos Helsingin yliopistosta.

Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu.

Itsensä tsemppaamisessa on järkeä. Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu. Tai jos ei onnistukaan, ei maailma siihen kaadu. Epäonnistumisissakin voi nähdä hyviä puolia.

Yhtä tärkeää on osata onnistua.

"On tärkeää ymmärtää, että onnistumiset johtuvat siitä, että osaa ja on hyvä jossain, eikä aina selitä niitä sattumalla."

Kiinnitä huomio hyviin hetkiin

Huomion kiinnittäminen hyviin hetkiin kuulostaa hyvältä, mutta entä jos kuuluu niihin, jotka ovat taipuvaisia ajattelemaan uhkia?

Optimistinen asenne on osin perinnöllistä, mutta ei niin vahvasti kuin esimerkiksi persoonallisuuspiirteemme. Siihen, kuinka optimistisia olemme, vaikuttavat geenien lisäksi elinympäristömme ja suhtautumisemme.

Optimistisemmaksi voi ja kannattaakin opetella, mutta vain jos niin haluaa.

Muistuta mieleesi iltaisin kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Väkisin ei myönteisemmäksi kannata harjoitella. Jos huomaat usein ajattelevasi, ettei minulle tapahdu koskaan mitään hyvää, voit alkaa vähitellen muuttaa suhtautumistasi ja kiinnittää enemmän huomiota hyviin asioihin", Törnroos sanoo.

Netissä kiertää erilaisia positiivisuushaasteita, joissa kirjataan ylös päivän aikana tapahtuneet hyvät asiat. Törnroos kannustaa muistuttamaan mieleen iltaisin alkuun vaikka kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Muutaman viikon jälkeen nämä asiat tulevat mieleen jo itsekseen, ja sitten hyviin hetkiin alkaa kiinnittää huomiota jo päivän aikana."

Asenne ratkaisee

Positiivinen psykologia on uusi psykologian suuntaus, joka sai alkunsa 1990-luvulla. Aiemmin psykologiassa oli keskitytty hoitamaan lähinnä mielenterveyden häiriöitä, mutta positiivisen psykologian ajateltiin parantavan myös terveiden hyvinvointia.

Positiivista psykologiaa on kritisoitu siitä, että se kieltää negatiiviset tunteet ja vähättelee ongelmia.

Törnroos tyrmää kritiikin.

"Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

"Kyse ei ole vihan tai turhautumisen kieltämisestä. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Liiallinen optimismi ei myöskään kannata. Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

Nykyään positiivista psykologiaa käytetään esimerkiksi masennuspotilaiden hoidossa ja terapiassa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, joten pelkästä sanahelinästä ei positiivisuushaasteissa ole kyse.

Maria Törnroos käyttää positiivisen psykologian keinoja myös omassa arjessaan. Tutkijan työ on jatkuvan arvioinnin ja arvostelun kohteena, joten hän kerää voimaa myönteisestä kommenteista.

"Jos tuntuu todella pahalta, otan esille vastaväittäjäni ylistävän lausunnon ja luen sitä. Siitä tulee hyvä tunne, minkä jälkeen ajatukset tuntuvat jälleen avarammilta."

Vastentahtoisesti ei kannata auttaa. Kuuntele omiakin tarpeitasi.

1. Aseta rajat.

Mieti, mikä tuottaa iloa ja mikä pahaa mieltä.

Sinun ei tarvitse tehdä asioita, jotka aiheuttavat mielipahaa.

2. Arvosta tunteitasi.

Omien tunteiden ja tarpeiden huomioiminen ei ole itsekkyyttä.

3. Keskity itseesi.

Et ole vastuussa muiden onnellisuudesta, mutta omasta onnellisuudestasi olet.

4. Ota aikalisä.

Kun sinulta pyydetään jotain, vastaa pohtivasi asiaa. Ehdit miettiä, mitä todella haluat.

5. Perustele.

Kieltäytyminen ei vaadi painavia syitä. Perusteeksi voi riittää, että et halua.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2017.

Kiitos on tutkitusti tehokkaampi tapa kasvattaa kuin rankaiseminen.

Harmi, että sanasta kasvattaminen tulee ensimmäiseksi mieleen moite, komentaminen, kieltäminen ja rankaiseminen. Ne ovat helppoja kasvatuskeinoja, mutta niiden tulokset ovat surkeita. Ne synkistävät ilmapiiriä, nostavat uhmaa eivätkä edes tehoa.

Kiitos toimii paremmin. On tehty tutkimuksia, joissa levottomia, vaikeasti keskittyviä lapsia on kehuttu johdonmukaisesti pienimmästäkin oikeasta teosta. Samaan aikaan heidän koheltamiseensa ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota.

"Tulokset ovat olleet huikeasti parempia kuin perinteisillä kasvatusmenetelmillä, joissa keskitytään rankaisemaan huonosta käytöksestä, kertoo psykologi ja työelämän valmentaja Jarkko Rantanen.

"Paras palkinto ihmiselle on se, että hän saa huomiota. Kukaan ei mene kehuista pilalle."

Kiitos tekee kiitolliseksi

Kun ihmistä kiittää, hän ei ylpisty, vaikka kansanperinne muuta väittää. Hän tulee kiitolliseksi.

Kiitollinen tuntee itsensä arvokkaaksi. Hän lakkaa tuijottamasta omaan napaansa, innostuu helpommin, potee vähemmän stressiä ja on valmiimpi auttamaan muita.

Ne eivät ole lainkaan hassumpia kasvatustuloksia.

Eikä siinä kaikki: kiitos vaikuttaa samalla tavalla myös aikuiseen.

  1. Jos kiittely tuntuu teennäiseltä, muista aivotutkimuksen peruslöydös: kun teet uutta asiaa kolme viikkoa, siitä alkaa muodostua tapa.
  2. Anna kiitosta oikeista, konkreettisista asioista. Jos vain kehut, että olet niin loistavan hyvä kaikessa, kiitoksen vastaanottajan epäilykset heräävät. Etenkin, jos hänellä on itsestään erilainen kuva.
  3. Kiittämisen ei tarvitse olla suurieleistä. Pudottele pieniä kiitoksia sinne ja tänne pitkin päivää. Älä huolestu, vaikka kiitetty ei kummemmin reagoisi niihin. Ne vaikuttavat silti.