Juhlapyhien vietosta on helpointa sopia, jos kaikki saavat vaikuttaa ainakin johonkin.

Pian on taas joulu! Mitä ihmettä tehtäisiin tänä vuonna? Isovanhemmat eivät ole nähneet lapsenlapsiaan taas hetkeen ja haluaisivat koko perheen luokseen jouluksi. Mutta tietenkin isovanhemmat asuvat kaukana ja vielä eri puolilla Suomea.

Lapsetkin tapaisivat mielellään isovanhemmat, mutta ovat vielä pieniä ja puhuttavissa ympäri. Ehkä voisi matkustaa ulkomaille! Toisaalta olisi ihanaa myös viettää joulu rauhassa omassa kodissa raskaan syksyn jälkeen.

Miten rakentaa joulu, josta kaikille jää hyvä mieli?

Kompromisseihin kannattaa pyrkiä aina, sanoo Kari Koponen, Yhdessä vanhempana -hankkeen projektipäällikkö Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

"Jouluun liittyy paljon toiveita. Jos mukana juhlimassa on lapsia, jo heidän takiaan kannattaa etsiä kaikkia miellyttävä tapa vielttää juhlapyhiä."

Kuuntele kaikkia

Kari Koponen neuvoo, että yhteinen suunnitelma löytyy helpoiten, jos kaikki saavat vaikuttaa juhlan viettoon, esimerkiksi siihen, ollaanko matkassa viikko vai pari päivää. Puoliso ehkä lähtee mieluummin aatoksi appivanhempien luo, jos hän saa päättää jostakin muusta.

"Hän voi vaikka sopia illallisen tapaninpäiväksi kavereiden kanssa", Koponen sanoo.

Joulun sukulointeja voi myös hajottaa monille päiville tai vaikka vuorovuosille. Niitä joita ei nähdä aattona, voidaan tavata jo aiemmin.

Eri perheissä voi olla erilaisia perinteitä, ja niille on hyvä antaa tilaa.

"Joulua voi viettää isovanhempien tai oman perheen kanssa vaikka pikkujoulun merkeissä."

Tärkeintä on, että kaikki saavat vaikuttaa. Eri perheissä voi olla erilaisia perinteitä, ja niille on hyvä antaa tilaa.

Koponen vinkkaa, että isovanhempien kannattaa halutessaan kutsua lapsen perhe kylään sanomalla, että he ovat tervetulleita. Viisasta on yrittää välttää sitä, että kutsutut kokevat tulleensa painostetuiksi ja että on heidän velvollisuutensa mennä.

Sovi ajoissa

Lahjoista on paras puhua aikuisten kesken etukäteen. Vanhemmilta voi kysyä, mitä heidän lapsensa tarvitsee.

"Yllätyksillekin pitää olla tilaa, mutta lapsen vanhemmat tietävät parhaiten, mikä on hyvä lahja."

Usein syksy on ollut kiireinen, ja moni haluaa välttää stressiä jouluna. Suvun kesken voi sopia esimerkiksi, että aikuisille ei hankita lahjoja tai että jokaiselle arvotaan henkilö, jolle lahja ostetaan.

Koposesta joulua voi hyvin viettää vaikka oman perheen kesken Espanjassa, mutta suunnitelmista kannattaa sopia ajoissa.

"On hyvä, etteivät tällaiset asiat tule kenellekään yllätyksenä, vaan niihin voi varautua. Eikä aina kannata olla poissa."

Jokaiselle jotakin

Nuoret perheet saattavat haluta viettää joulua ulkomailla ja näyttää lapsille erilaisia joulunviettotapoja, mutta isovanhemmille yhteinen jouluaatto voi olla tärkeää.

"Isovanhemmat tahtovat usein nauttia lastenlastensa seurasta, kun yhteiseen juhlaan on vielä jäljellä voimia ja terveyttä. Ei traditioita tässä ajassa liikaa ole."

Kaikkea ei tarvitse mahduttaa samaan iltaan.

Joulunpyhiin mahtuvia tapahtumia kannattaa miettiä yhdessä. Kaikkea ei tarvitse mahduttaa samaan iltaan, ja illan ohjelmaan voi miettiä uusiakin juttuja.

"Vaikkapa yhdessä tehty joulunäytelmä voi olla lapsista hauska", Kari Koponen vinkkaa.

Usein joulun perinteet kaikkine porkkanalaatikkoineen ovat tärkeitä isovanhemmille. Jos nuoremmat voivat tuoda esimerkiksi omia herkkujaan pöytään, joulu tuntuu heidänkin juhlaltaan - ja isovanhempien vaiva vähenee.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2015.

Nämä kiristävät tunnelmaa jouluna

  • Vietetäänkö aatto toisen vanhempien luona vai kotona?
  • Onko appivanhempia pakko kyyditä jonnekin jouluksi?
  • Kuinka paljon ja kenelle ostetaan lahjoja?
  • Mitä koristeita laitetaan minnekin?
  • Kuinka paljon on pakko tehdä jouluvalmisteluja ja siivota?
  • Mitä jouluna syödään?

Lähde: Kodin Kuvalehden kysely

Kansalaisopistoon! Tanssikurssille! Uusi työ! Höpö höpö. Aina ei ole pakko rynnätä uuteen.

Ulkona sataa, on kylmää ja ankeaa. En millään jaksaisi lähteä jumppaan. Mutta pitäisi. Etenkin syksyllä pitäisi. Pitäisi olla reipas ja aloittaa kaikenlaista uutta. Kesäloma meni aikaa sitten. On aika palata ruotuun.

Joskus arki ahdistaa ja mielessä alkavat pyöriä itsekriittiset ajatukset. Miksi olen niin huono? Miksi muut ovat innostuneita ja energisiä?

"Ajattelemme, että pitäisi jaksaa ja innostua, vaihtaa työtä ja niin edelleen. Ristiriitoja tulee siitä, kun ihannekuva omasta itsestä tai työstä ei vastaakaan arkea", sanoo psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Päivi-Marjatta Marjo.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa." 

Tutkimusten mukaan loman rentouttava ja virkistävä vaikutus karisee jo muutamassa viikossa töihinpaluun jälkeen. Sen sijaan, että sinnittelet lomasta toiseen, kannattaa pyrkiä ottamaan elämästä pysyvästi rennompi ote.

"Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, kun ne lähtevät armollisuudesta ja myötätuntoisesta suhtautumisesta omaan itseen. Nopeat tempaisut, kuten laihdutuskuurit, harvoin toimivat", Marjo huomauttaa.

Hyväksy stressi ja ahdistuminen

Päivi-Marjatta Marjo muistuttaa, että stressi on ihmiselle luontaista ja väistämätöntä. Tiukan paikan tullen siitä on hyötyä. Ajoittainen ahdistuminenkaan ei aina ole vain pahasta.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa ja tietynlainen. Ratkaisevaa oman levollisuuden kannalta on se, miten käsittelet ahdistusta. Suhtautumistavasta riippuen hyvinvointi joko lisääntyy tai vähenee."

Eroon sisäisistä paineista

Marjon mukaan suurin osa stressistä ja ahdistuksesta tulee omista, sisäisistä vaatimuksistamme.

"Ajatus siitä, että jokin asia arjessa pitää muuttaa toiseksi, ruokkii stressiä ja pitää yllä kehää, joka aiheuttaa lisää stressiä ja masennusta."

Myötätuntoa voi verrata urheiluun. Kumpaakaan taitoa ei opita hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Sisäisistä vaatimuksista syntyvää stressiä voi hoitaa itse.

"Mielemme toimii usein automaattisesti ja ajatuksemme laukkaavat. Pysähtyminen ja suunnitelmallisen suorittamisen lopettaminen auttaa."

Salli pelot ja epävarmuudet

Harva edes huomaa, miten vaativasti itseensä suhtautuu. Tempoilun ja stressin taustalla on usein tavoite saavuttaa ihanneminä tai ihannetila. Sellaista harvoin kuitenkaan tulee.

"Mieti, mitä hyvää voisit tehdä itsellesi tänään tai tällä viikolla. Pienetkin teot auttavat."

Myötätuntoa voi treenata

Päivi-Marjatta Marjo vertaa itseen kohdistuvaa myötätuntoa urheiluun. Taitoa ei voi oppia hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Myötätunnon treenaaminen on osoittautunut tehokkaaksi myös urheilijoiden harjoitusohjelmissa. Suorittamisen ja hampaidenkiristyksen sijaan huippu-urheilijoillekin opetetaan itsensä hellimistä painetilanteessa.

"Ei pidä hyljätä itseään ja ajatella vaikkapa, että olen kauhea, kun jännitän esiintymistä, vaikka olen ollut työelämässä jo 20 vuotta. Salli pelot ja epävarmuudet itsellesi ja tule tutuksi niiden kanssa", Marjo neuvoo.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 19/2016.
 

Armollisempi arki – viisi käytännön vinkkiä

1. Tauon paikka. Levollisuuden säilyttämiseen arjessa auttavat tauot työpäivän aikana. Jos mahdollista, käväise ukona ja puhu lounaalla muuta kuin työasioita. Syö vaikka jäätelö. Silloin pää tuulettuu.

2. Helli itseäsi. Sallivampi asenne itseä kohtaan voi alkaa pienestä. Juo kahvisi rauhassa loppuun, vaikka olisi kiire. Sinä ansaitset sen.

3. Mitä sanoisin Kaijalle nyt? Älä soimaa itseäsi epäonnistumisista. Mieti, mitä sanoisit ystävällesi, jos hän olisi samassa tilanteessa.

4. Luovu ihanneminästä. Usko, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet nyt.

5. Älä vertaile. Joku on aina paremmassa työssä, paremmassa kunnossa tai ehtii harrastaa enemmän. Keskity itseesi.

Joskus kannattaa laskea rima mahdollisimman alas. Jos päätät siivota vain tiskipöydän, siivoat todennäköisesti vahingossa koko keittiön.

1. Siivoa vain vartti.

Kun siivous ei huvita, päätä siivota vain 15 minuuttia. Niin kauan jaksaa siivota, vaikka se olisi ihan kamalaa. Eikä se kuitenkaan ole. Kun pääset vauhtiin, et todennäköisesti maltakaan lopettaa.

Lopetit tai et, yllätyt siitä, miten paljon saat jo vartissa aikaan. 

2. Siivoa vain tiskipöytä.

Jos koko koti on kaaoksessa, päätä siivota vain tiskipöytä. 

Kun tiskipöytä hohtaa, uskosi itseesi ja elämään herää jälleen, ja alat huomaamattasi raivata myös olohuonetta.

3. Lue vain yksi sivu.

Jos tenttikirjaan tai romaaniin keskittyminen tuntuu vaikealta, päätä lukea vain yksi sivu. Kun luet yhden sivun, luet todennäköisesti toisen ja kolmannenkin.

Jos yksikin sivu tuntuu ylivoimaiselta, päätä lukea vain viisi riviä. Luet varmasti kymmenen.

4. Juokse vain lyhtypylväiden väli.

Jos juoksuharrastuksen aloittaminen tyssää aina, päätä juosta vain 20 askelta tai vain yksi lyhtypylväiden väli.

Kun juokset minimatkan tarpeeksi monena päivänä, pian juokset vahingossa pidemmälle.

5. Kasvata lapset vain kohtuullisen hyvin.

Jos lastenkasvatus tuntuu hankalalta, madalla hetkeksi rimaa. Ota tavoitteeksi se, että olet kohtuullisen hyvä vanhempi, joka kasvattaa kohtuullisen hyvät lapsensa kohtuullisen hyvin.

Vanhemmuudessa keskiverto on sama kuin "tosi hyvä".

6. Nouse sängystä vain tänään.

Jos elät vaihetta, jolloin pelkkä sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, ota itsellesi yksi tavoite: päätä nousta sängystä vain tänään. Päätä pukea päivävaatteet vain tänään. 

Huomenna voit olla nousematta ja pukematta, mutta tänään nouse ja pue. Se riittää.

Jos töihinmeno tuntuu syystä tai toisesta vaikealta, päätä mennä töihin vain tänään. Vain yksi päivä loppuelämästäsi, sehän onnistuu, totta kai!

Todennäköisesti päivä menee ihan hyvin, paremmin kuin luulit, ja haluat mennä töihin myös huomenna ja ensi viikolla.

Vaikka arki olisi onnellistakin, joskus se on vain pilkottava pieniin palasiin, jotta sitä jaksaa.