Joensuulainen Laura Kosonen tekee kätilönä vuorotyötä. Stressiä on ollut pakko oppia hillitsemään. Laura piti viikon ajan stressipäiväkirjaa, jota Työterveyslaitos analysoi.

Keskiviikko:

Lapset menevät toista päivää kouluun ja saatan ekaluokkalaisen kuopuksen koulunpihalle. Käynnistelen omia toimittajantöitä loman jälkeen. Tuntuu nihkeältä. Työn alla on iso juttuprojekti, mutta vielä aikataulupaine ei pakota tuottamaan tekstiä. Esikoinen ilmestyy työhuoneelle jo aikaisin iltapäivällä, hän vasta opettelee olemaan kotona yksin. Karkaan alkuillasta Body pump -jumppaan, kun lapsilla on kaveri kylässä.

Torstai:

Edelleen kirjoitustöiden käynnistelyä eli lähinnä aiheen pyörittelyä mielessä ja taustatiedon etsimistä. Teen lyhyen, kuuden tunnin työpäivän. Koen stressiä, ettei tulosta vielä näy tietokoneen näytöllä. Illalla aloitan aikuisten suunnistuskoulun. Opin käyttämään kompassia, se ilahduttaa. Mies palaa kotiin.

Perjantai:

Ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä kätilönä. Päivä on rauhallinen, sillä en ole osastotyössä. Ehdin hankkia uudet salasanat tietokoneelle lomalla unohtuneiden tilalle ja lukea loman aikana tulleet sähköpostit. Silti paluu töihin tuntuu melko stressaavalta.

Lauantai:

Rivakka aamuvuoro osastolla äitejä, vauvoja ja odottajia hoitaen. Töitä on paljon. Päivän jälkeen olo on väsynyt. Illalla lähden hakemaan virkeyttä kuntosalilta. Sitä en saa, mutta liikunnan jälkeen olo on mukavan raukea.

Sunnuntai:

Teen aamu- ja iltavuoron osastolla putkeen. Neljäntoista tunnin työvuoro tuntuu pitkältä, mutta päivän aikana ehtii tutustua asiakasperheisiin hyvin. Työtahti on hallinnassa, mutta pitkässä vuorossa alkaa väistämättä uuvuttaa jossakin vaiheessa.

Maanantai:

Iltavuoro alkaa jo ennen puoltapäivää ja on kymmenen tunnin mittainen. Päivän aluksi olen mukana hektisessä tilanteessa sektiosalissa. Se nostaa vireystasoa. Olo on melko väsynyt eilisen pitkän päivän jälkeen.

Tiistai:

Vapaapäivä työputken jälkeen. Käyn kuntosalilla päivällä, illalla saunomme lasten kanssa mökillä. Päivä on selkeästi palautumista töistä. Tuntuu, etten ole täysissä voimissa.

Mitä tulokset kertovat stressistä?

Mittaustulokset osoittavat, että Lauran vahvuus on hyvä uni. Uni on pääasiassa tehokasta, sitä tulee mittausjakson aikana riittävästi ja se auttaa palautumaan päivän kuormituksista. Mittausjakson ensimmäisinä päivinä, jolloin Laura työskenteli toimittajana, palautuminen oli hyvää. Työpäivät olivat myös melko lyhyet. Kätilön töissä kuormitus kasaantui työputken edetessä ja se heikensi jakson lopulla unen laatua.

Työpäivien aikana mittauksissa näkyviä palautumisjaksoja oli joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Se kertoo, että vireystila on töissä jatkuvasti korkealla.

”Olennainen kysymys on, onko stressi positiivista vai negatiivista. Toinen merkittävä asia on kyky laskea kierroksia. Yöunen, taukojen ja rauhoittumishetkien aikana elimistö palautuu”, kertoo mittauksista vastannut erityisasiantuntija Ari-Pekka Rauttola Työterveyslaitokselta.

Mittausten mukaan Lauran toimintakyky ja fyysinen kunto ovat hyvät. Ne auttavat jaksamaan hektisessä työssä. Pitkäaikaisen kuormittumisen tai uupumisen merkkejä ei näy mittauksissa, mutta rauhoittumisen taitoon työpäivien aikana ja vapaa-ajalla on syytä kiinnittää huomiota. Kovatahtinen liikunta ei aina ole paras palautumiskeino.

Työputken vaikutukset näkyivät  vapaapäivänä mittausjaksolla. Yhden päivän lepo ei riittänyt palautumiseen töistä.

Tästä oli kyse

Mittasimme stressiä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Lauralle tehtiin hyvinvointianalyysi, jossa mitattiin sydämen sykevälivaihtelua viikon ajan. Sylkinäytteistä mitattiin stressihormoni kortisolin pitoisuuksia sekä selvitettiin adrenaliinin erittymistä. Rannekellon näköisellä aktigrafilla mitattiin liikeaktiviteettia unessa ja valveilla.

Mittaukset tehtiin elokuun puolivälissä. Tuolloin Laura palasi töihin kesälomalta ja lapset aloittivat koulun. Samalla viikolla Lauran puoliso muutti puolittain toiselle paikkakunnalle työn vuoksi.

Kuinka voit?

Näin opit tunnistamaan stressin

Pääsetkö irti työstä? Palautuminen käynnistyy, kun Ihminen lakkaa sekä tekemästä että ajattelemasta työtä. Palautuminen on aktiivista toimintaa, ei pelkkää lepoa. Esimerkiksi liikunta, luovat harrastukset tai sosiaalinen elämä auttavat palautumaan työstä.

Katosiko ilo? Yleinen tyytymättömyys ja huolestuneisuus voivat olla uupumuksen ensioireita. Ei jaksa, ei malta, ei pysty, ei ehdi ovat ajatuksia, jotka voivat kertoa haitallisesta stressistä.

Jakaisitko lomat? Tutkimukset osoittavat, että loman hyvinvointivaikutukset kestävät 2-4 viikkoa. Siksi lomat kannattaisi jakaa useampaan pätkään vuodessa.

Osaatko rauhoittua? Tietoisuustaitojen opettelu vähentää tutkitusti stressiä. Rentoutusta ja meditaatiota hyödyntävät menetelmät ovat kaikkein yleisimpiä.

Tunnetko itsesi? Omat stressioireet kannattaa opetella tunnistamaan, sillä haitallinen stressikierre on hyvin pitkään yksilön sisäinen eikä näy ulospäin.

Kannattaako aurinkolasit ripustaa nenälle aina, kun aurinko vähänkin paistaa? Asiantuntija kertoo, onko siitä haittaa.

Herkistävätkö aurinkolasit silmiä niin, ettei lopulta pysty olemaan auringossa ilman niitä, vastaava optikko Hemmo Salo Silmäasemalta?

"Siltä voi tuntua, jos on tottunut käyttämään aurinkolaseja. Mutta todellisuudessa silmät eivät herkisty", Salo kertoo.

"Vasta jos ihmistä pidettäisiin hyvin pitkään pimeässä, valoon palaaminen häikäisisi aika lailla. Aurinkolasit eivät sellaista saa aikaan."

Kaksi minuuttia hampaiden hinkkaamista voi tuntua tylsältä, mutta se kannattaa. Vaan kumpi on tehokkaampi, sähköhammasharja vai tavallinen?

Hammaslääkärit neuvovat, että hampaita pitää harjata peräti kaksi minuuttia kerrallaan aamuin illoin. Miksi ihmeessä, PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja Kaj Karlsson?

"Ensinnäkin siksi, että pehmeän bakteeriplakin poistamiseen menee hyvinkin kaksi minuuttia, jos sen tekee perusteellisesti. Jos plakki jää kovettumaan hampaisiin, se saa aikaan reikiä, hammaskiveä ja ientulehdusta.

Toiseksi hammastahnan fluorin pitää saada vaikuttaa hampaissa pari minuuttia, että siitä olisi hyötyä."

Kumpi sitten tekee parempaa jälkeä, sähköhammasharja vai perinteinen käsikäyttöinen?

"Molemmilla saa puhdasta aikaan, mutta tutkimusten perusteella pesutulos on parempi sähköhammasharjalla. Tosin ei sähköharjassakaan riitä, että sen laittaa suuhun surisemaan: se puhdistaa vain ne kohdat, joihin harja osuu.

Perinteisessä harjassa on vaara, että sillä tulee hangatuksi hampaita liian kovaa. Silloin ikenet voivat alkaa vetäytyä ja hammaskaulat kulua. Sähköharjalla ei pysty yhtä helposti painamaan ikeniä niin voimallisesti, että saisi aikaan vahinkoa."

Ihotautilääkärin mukaan pitkissä hihoissa on ideaa myös kesän automatkoilla.

Kovinhan aurinko kuumottaa käsivartta, kun ajan kesäpäivän paisteessa mökkiä kohti. Mutta voiko iho jopa palaa tai ruskettua auton ikkunan läpi?

"Kyllä voi, sekä palaa että ruskettua. Moni on polttanut vasemman kyynärvartensa, kun on pitänyt sitä ikkunan karmilla autoa ajaessaan", vastaa ihotautien erikoislääkäri Pekka Autio Lääkärikeskus Aavasta.

Ikkunalasin läpi pääsevät pidemmän aallonpituuden UVA-säteet.

"Sen vuoksi autossakin kannattaa pitää pitkiä hihoja – tai laittaa aurinkosuojavoidetta."

Katso videolta, miten trampoliinilla hyppiminen on mahdollisimman turvallista.