Huomaatko, millaisia sanoja käytät? Valitse sanasi viisaasti, niin tulet toisten kanssa paremmin toimeen ja saat enemmän aikaan toivomiasi asioita.

1. Anna arvostelut arvosteluina ja kehut kehuina.

Älä sano, että "hyvin meni, mutta..." Kokeile, mitä tapahtuu, jos poistat mutta-sanan kokonaan sanastostasi muutamaksi päiväksi. Korvaa se ja-sanalla tai pisteellä. Huomaat, miten mutta todella vaikuttaa. Tulet tietoiseksi siitä, millä tavalla ja kuinka usein käytät sanaa.

2. Tarkkaile, milloin käytät käskysanoja ja kenelle.

Ketä uskallat käskeä? Kasvatusperinteisiimme kuuluu, että lapsia käsketään. Jokainen voi itse päättää, voiko lasta kasvattaa ilman käskysanoja ja mikä on sopiva määrä käskytystä lapselle.

Entä jos käytät paljon käskysanoja suhteessa puolisoosi, työkaveriin tai alaisiin – asetatko heidät lapsen asemaan?

Pomot käskevät, mutta esimiehet, kokeneet työkaverit ja viisaat vanhemmat ohjaavat ja valmentavat. Pomoilun ja valmentamisen ero on siinä, että valmentaja haluaa toisen onnistuvan, kun taas pomo haluaa kontrolloida, alistaa ja määrätä.

Määräilyn vastareaktio on kapina. Vuorovaikutus on paljon helpompaa, kun puhut tasavertaisesti ihmisenä ihmiselle.

3. Älä arvostele.

Töissä ja kotona suora palaute on periaatteessa hyvä asia. Mutta oletko huomannut, kuinka moittiminen ja arvostelu eivät kuitenkaan saa toista muuttamaan tapojansa?

Ihmisen luonne ei kehity siitä, että häntä arvostellaan. Päinvastoin, se menee lukkoon, jumiutuu ja jäykistyy. Arvostelun vastareaktioita ovat puolustautuminen ja vihamielisyys.

Kun ihminen tuntee itsensä hyväksytyksi, hän on valmis muuttumaan. Siksi haastaville lapsille, puolisoille ja työkavereille kannattaa tarjota paljon hyväksyviä sanoja. Ihmisen luonne kehittyy kannustuksesta, hyväksynnästä, mahdollisuuksista ja haasteista.

Itselle kannattaa myös tehdä selväksi, milloin arvostelet ihmistä ja milloin työtä. Työtä pitää voida kritisoida, muuten ei koskaan kehity. Toisen persoonan ja temperamentin arvostelu sen sijaan on yhdenlaista väkivaltaa.

4. Älä keskity ongelmiin.

Mitä haet, sitä löydät. Mihin keskityt, sitä saat. Jos keskityt ongelmiin, ne täyttävät pääsi etkä enää näe kaikkea sitä hyvää, mitä ihmisissä on.

Ongelmapuhetta saa olla 10 prosenttia päivästä. 90 prosenttia keskusteluista itsesi tai toisten kanssa pitäisi olla kannustus- ja ratkaisupuhetta eli keskittymistä ihmisten voimistumiseen ja ongelmien myönteiseen ratkaisuun.

5. Myötäile keholla.

Onnistunein vuorovaikutus syntyy, kun myötäilet hieman keskustelukumppanin kehonkieltä: otat samantyyppisen, hänelle luontaisen asennon ja virittäydyt myös kehollasi hänen taajuudelleen. Hienovaraisella virittäytymisellä viestität toiselle, että aikeesi ovat ystävälliset ja ajattelet, että hän on ihan hyvä tyyppi. Samalla voit mukailla hänen puherytmiään ja käyttää samoja sanoja kuin hän. Varo kuitenkin ylilyöntejä: toisen murretta ja pakkoliikkeitä ei pidä mennä matkimaan.

Lue myös:

Totti Karpela: Puhejudo rauhoittaa raivon

12 tavallista virhettä, joiden takia sinut ymmärretään väärin

Jos esiintyminen jännittää, nämä ohjeet voivat auttaa.

Ota tukeva asento

Tiedosta, että seisot tukevasti kiinni lattiassa. Tieto siitä kannattelee, vaikka tärisyttäisi.

Rentouta kasvot

Valauta kasvojen lihakset rennoiksi. Kun kasvojen jännitys vähenee, koko keho rentoutuu.

Hidasta hieman

Hidasta hengitystahtia ja pidä puhuessasi pieniä taukoja. Hengitä vasta lauseen lopussa.

Hae vuorovaikutusta

Etsi kuulijoiden joukosta kiinnostuneen näköinen tyyppi ja kuvittele kuin puhuisit vain hänelle.

Anna itsellesi palkinto

Palkitse itsesi esiintymisen jälkeen. Uusi kirja, pullakahvit tai saunailta - olet sen ansainnut!

Kun maltat panna kännykän taskuun ja antautua olemiselle, saat luovemman mielen.

Miltä tuntuisi viettää viikko täydessä hiljaisuudessa? Ei puhelinta, ei televisiota, ei edes kirjoja.

Sellaista on hiljaisilla retriiteillä, jotka kasvattavat koko ajan suosiotaan. Suosio ei ole mikään ihme, sanoo psykologi Markus Savander.

"Ihmiset kaipaavat rauhaa, jota eivät saa arjessa."

Savander käyttää hiljaisuutta apuna työssään ja on osallistunut useille hiljaisille retriiteille. Ensimmäinen oli miltei euforinen kokemus.

"Siellä ei tehty oikeastaan mitään, mutta silti oli hyvä olla. Tunsin voimakkaasti olevani elossa."

Kaupungin melu rasittaa, mutta luonnon äänet laskevat stressitasoa.

Kun ihminen antautuu hiljaisuudelle, hän voi tuntea kehonsa uudella tavalla ja kokea olevansa läsnä. Yhtä tärkeää kuin hiljaisuus on luonnon äänien kuunteleminen, Savander sanoo. Kaupungin melu rasittaa, mutta luonnon äänet laskevat stressitasoa.

Hiljaisuus tekee luovaksi. Rauhallinen oleskelu ja ympäristöön keskittyminen saavat mielikuvituksen laukkaamaan.

"Siksi monen olisi hyvä vähentää älypuhelimen käyttöä. Kun aiot bussissa napata puhelimen käteen, voitkin päättää vain olla. Se kuulostaa ehkä tylsältä mutta on usein kaikkea muuta."

Ärsykepaljous addiktoi

Yleensä hiljaisuus käsitetään äänettömyydeksi. Yhtä tärkeää on kuitenkin saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä. Nykyihminen saa jatkuvasti liikaa virikkeitä, kun päivät täyttyvät kuvista ja tiedon paljoudesta.

Jatkuvat ärsykkeet saavat keskushermoston ylivirittyneeksi. Silloin muisti heikentyy, keskittyminen kärsii ja ihminen alkaa seurata sokeasti kaikkialta tulevia impulsseja.

"Netin päämäärätön selailu on hyvä esimerkki tästä. Ylistimulaatio addiktoi. Jos on tottunut elämään laitteiden keskellä, niistä irrottaminen voi ahdistaa", Savander sanoo.

Ärsykevirran keskeltä on vaikea erottaa, mikä on oikeasti merkittävää.

Ärsykevirran keskeltä on vaikea erottaa, mikä on oikeasti merkittävää. Kun turhaa pitää tärkeänä, elämästä tulee monimutkaisempaa kuin onkaan.

"Ärsyketulva myös passivoi: muutumme aivottomiksi viihteen kuluttajiksi, emmekä luo uutta itse."

Päästä aivot vapaalle

Keho tarvitsee lepoa liikunnan jälkeen. Sama pätee aivoihin ja hermostoon. Kun aivot kiireisessä arjessa joutuvat käsittelemään monimutkaista informaatiota, ne väsyvät. Hiljaisuus auttaa palautumaan.

"Rankan työpäivän päätteeksi kannattaa levätä ilman ärsykkeitä. Helposti ajatellaan, että television katsominen rentouttaa, mutta sekin ärsyttää aivoja", Savander muistuttaa.

Hiljaisuus jopa kasvattaa aivoja.

Hiljaisuus jopa kasvattaa aivoja. Meditaation ja mindfulnessin vaikutuksia tutkittaessa on selvinnyt, että niiden harjoittaminen lisää aivojen harmaata ainetta eli niiden perusmateriaalia. Samalla aivojen jo olemassa olevat yhteydet vahvistuvat.

Hiljaisuudesta on hyötyä paitsi itselle, myös muille. Kriisin keskelle joutunut ystävä voi olla liian väsynyt keskustelemaan mutta kaipaa silti läsnäoloa.

"Kokemus läheisyydestä on usein jopa voimakkaampi, kun ollaan hiljaa. Tilaa ei tarvitse aina täyttää kysymyksillä tai kannustuksella."

Älä pelkää ajatuksiasi

Jos hiljaisuus ahdistaa, taustalla voi olla pelko kohdata omat ajatukset.

"Hiljaisuudessa puolustusmekanismi laskee. Alitajunnasta saattaa nousta asioita, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Ne voivat tuntua jopa kipuna."

Omia ajatuksia ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Savander huomasi ensimmäisellä hiljaisella retriitillään, että kun mieltä kaivertaneet asiat joutuu käsittelemään, niistä vapautuu.

"Tajusin, että ajatukseni ovat vain ajatuksia. Minun ei tarvitse toimia niiden mukaisesti."

Toisille hiljaisuus voi olla vaikeaa siksi, että on lapsesta asti elänyt jatkuvassa hälinässä.

Toisille hiljaisuus voi olla vaikeaa siksi, että on lapsesta asti elänyt jatkuvassa hälinässä.

"Silloin kannattaa aloittaa viiden minuutin rauhoittumisesta. Hyvä keino on antautua tekemiselle. Jos on tottunut tiskaamaan radio auki, sen voi pistää kiinni ja uppoutua vain tiskaamiseen."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 23/2016.