Koiran omistaminen tekee ihmisestä terveemmän, mutta sama pätee myös kissoihin ja muihin eläimiin. 

Ovatko aggressiivisten koirarotujen omistajat itsekin tavallista vihamielisempiä?

Kyllä!

Vuonna 2012 julkaistu tutkimus vahvisti tämän stereotypian. Tottelevaisuuskouluun osallistuneita koiranomistajia pyydettiin täyttävään kysely. Vastauksissa vertailtiin perinteisesti aggressiivisina pidettyjen rotujen, kuten rottweilereiden, omistajia esimerkiksi kultaistennoutajien omistajiin. Rajumpien rotujen omistajat olivat persoonaltaan taipuvaisempia tuntemaan vihaa ja aggressiota.

Tutkimuksen takana ollut taho epäilee, että ihmiset valitsevat koiria jotka ovat heidän kaltaisiaan. Valitsemme ystäviksi ja kumppaneiksi ihmisiä, joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet. Miksei sama pätisi myös lemmikkeihin?

On kuitenkin muistettava, että moni koira, joka on rodultaan tyypillisesti aggressiivisena pidetty, on tosielämässä varsin leppoisa kaveri ja soveltuu hyvin lapsiperheeseen. Ja päinvastoin: pienestäkin koirasta voi saada vääränlaisella kasvatuksella vihaisen.

Tekeekö lemmikin omistaminen ihmisestä terveemmän?

Kyllä!

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että koiranomistajilla on muita matalampi syke ja verenpaine. He myös saavat muita epätodennäköisemmin sydänkohtauksia tai aivohalvauksia. Myös kissoilla on huomattu olevan samankaltainen vaikutus ihmiseen.

Luonnollinen selitys on tietenkin se, että koiranomistajat ulkoilevat ja kävelevät paljon. Liikkuminen auttaa torjumaan ylipainoa ja diabetesta. Lisäksi kodin ulkopuolelle poistuminen tekee sosiaalisemmaksi, mikä voi pidentää elämää.

Entäpä kissanomistajat? Kissoja viedään harvoin kävelyille, mutta kaikilla lemmikeillä on todettu olevan stressiä alentava vaikutus ihmiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että kun ihmisen on tehtävä jotain ahdistavaa – esimerkiksi vaikeita päässälaskuja – he ovat rauhallisempia, kun seurana on lemmikki.

Näyttävätkö koiranomistajat lemmikeiltään?

Kyllä!

Kalifornian yliopiston tutkijat havaitsivat, että ihmiset osasivat yhdistää koirat omistajiinsa kuvien perusteella oikein kaksi kertaa kolmesta. Sama ilmiö on havaittu myös Isossa-Britanniassa ja Japanissa.

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että ihminen valitsee lemmikikseen itseään muistuttavan koiran. Sattumalta vai tarkoituksella, siitä ei olla varmoja. Se kuitenkin tiedetään, että ihmiset luottavat helpommin itsensä kanssa samankaltaisiin henkilöihin. Ehkä sama pätee myös eläimiin?

 

Lähde: psychologytoday.com

Oletko koskaan käynyt yksin elokuvissa? Yksin ravintolassa? Yksin edes kävelyllä? Yksin missään? Kerro ja vastaa kyselyyn.

Nyt on aika paljastaa, mitä arkista asiaa et ole koskaan tehnyt yksin - ja miksi et.

Vastaa siis allaolevaan kyselyymme!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos puoliso ei ole muuttanut tapaansa vuosien marmatuksen jälkeen, hän tuskin muuttaa ikinä, kouluttaja Maija Luomala sanoo. Siksi asiat kannattaa tehdä itse siinä ajassa, jonka aiemmin kulutti marmatukseen.

Voisit edes joskus! Mikset ikinä? Aina minun täytyy.

Marmattaja marmattaa asioista, jotka toinen hänen mielestään tekee väärin tai jättää tekemättä. Hän ajattelee edistävänsä marmatuksellaan yhteistä hyvää.

Väärin!

”Oikeasti marmatuksessa on kyse paitsi usein jo lapsuudenkodissa opitusta tavasta, myös vastuuttomuudesta”, kouluttaja Maija Luomala sanoo.

Luomalan mukaan marmatus on keino siirtää oma vastuu toiselle ja odottaa itselleen parempaa elämää sen sijaan, että itse ottaisi ohjat käsiinsä.

Marmatus on helppo tapa olla katsomatta itseään peiliin ja olla tarkastelematta omia valintojaan. Marmatus on myös helppo tapa luoda kotiin kireä ja ikävä ilmapiiri.

”Marmatuksen aiheet voivat olla todellisia ja perusteltuja, mutta jos marmatus ei johda mihinkään, se on turhaa. Silloin voi syyttää vain itseään siitä, että asiat eivät muutu.”

Mihin voit itse vaikuttaa?

Marmatuksen ainoa hyöty on, että sen avulla voi oivaltaa, minkälaista muutosta elämäänsä haluaa.

”Silloin oppii päästämään irti itsensä ulkopuolisista tekijöistä ja ihmisistä. Oppii keskittymään vain ja ainoastaan niihin asioihin, joihin voi itse - aktiivisena toimijana - vaikuttaa.”

Olen marmattanut puolisolle kymmenen vuotta siitä, että tiskikone käynnistetään vasta, kun se on ihan täysi.

Lapset eivät laita likavaatteita pyykkikoriin vaan lattialle, vaikka marmatan joka päivä.

Entä sitten?

Entä, jos marmattaja tekisikin itse asian, johon kuluvan ajan nyt marmattaa?

Itse tekeminen voi toisinaan tuntua yllättävän helpottavalta vaihtoehdolta, Maija Luomala sanoo.

”Marmattaja saattaa olla lopen uupunut kantamaan kaikkien puolesta vastuuta asioista, joita toiset eivät tunnu ottavan kuuleviin korviinsa.”

Jos marmatus ei ole tuottanut tulosta vuosiin, se tuskin tuottaa koskaan.

”Parasta olisikin heittää hanskat tiskiin siltä osin, vaikkei piintyneestä tavasta olekaan helppo päästä eroon hetkessä. Uskallan luvata, että elämä muuttuu onnellisemmaksi.”

Asiantuntijana kouluttaja Maija Luomala