Nokkaunista on tutkimusten mukaan monenlaista hyötyä. 

Asiantuntijoiden mukaan aikuisten tulisi nukkua 7-9 tuntia yössä. Aina se ei onnistu, ja silloin päiväunet auttavat.

Pienistä nokosista on kuitenkin hyötyä aina, vaikka sinulla ei univelkaa olisikaan. Tässä seitsemän tutkimuksiin perustuvaa syytä:

1. Päiväunet lisäävät kärsivällisyyttä

Turhauttaako? Mene silloin päiväunille, sanovat Yhdysvaltojen Michiganin yliopiston tutkijat. He pyysivät tutkittavia suoriutumaan erityisen turhauttavasta tehtävästä, johon kuului geometristen kuvioiden piirtäminen tietokoneella. 

Ne, jotka nukkuivat tunnin ajan ennen tehtävän tekemistä, jaksoivat piirtää 90 sekuntia. Toiset tutkittavat katsoivat luontodokumenttia nukkumisen sijaan – ja luovuttivat 48 sekunnin jälkeen.

2. Olet tarkkaavaisempi

Pitkä ajomatka edessä? Tärkeä työtehtävä suoritettavana, mutta pää tuntuu puuroiselta? Mene nukkumaan. Päiväunet ovat hyvä keino lisätä tarkkavaisuutta. NASAN tutkijat huomasivat tutkimuksessaan, että 40 minuutin nokosten jälkeen lentäjät ovat tarkkaavaisempia. Toisen tutkimuksen mukaan jopa 10 minuutin pikapäikkärit riittävät siihen, että ihminen tuntee olevansa tarkkaavaisempi. 

3. Pelkkä nokosten ajatteleminen vähentää verenpainetta

Eräässä brittiläisessä tutkimuksessa huomattiin, että osallistuneiden verenpaine laski ennen kuin he edes ehtivät nukahtaa. Jo pelkkä päätös päiväunista on siis hyödyksi. 

4. Muistat paremmin

Tunnin päiväunet voivat parantaa muistikykyä, sanovat saksalaiset tutkijat. He pyysivät tutkittaviaan muistamaan tiettyjä sanoja ja sanapareja. Sen jälkeen puolet osallistujista katsoi elokuvan ja puolet nukkui. Kun heitä pyydettiin toistamaan aiemmin kerrotut sanat, nokoset ottanut ryhmä suoriutui tehtävästä viisi kertaa paremmin kuin elokuvan katsonut ryhmä. 

5. Pitkät päiväunet tekevät luovemmaksi

Kekseliäimmänkään ihmisen mielikuvitus ei aina lennä. Silloin on syytä painua petiin. Amerikkalaisen psykiatri Sara Mednickin tutkimuksessa selvisi, että tarpeeksi pitkiä päiväunia ottavat ovat luovempia ongelmanratkaisijoita kuin lyhyemmän aikaa nukkuvat.

Tutkimuksen mukaan tärkeää on se, että nukkuessaan ehtii vaipua REM-tilaan eli siihen vaiheeseen, jossa ihminen näkee eniten unia. Unisyklin ensimmäinen REM-vaihe alkaa noin 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta.

6. Säännölliset nokoset ehkäisevät sydäntauteja

Keskellä päivää nukkuvat kuolevat sydänsairauksiin yli 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin ne, jotka eivät nuku. Se selvisi, kun tutkittiin yli 23 000 kreikkalaista aikuista. 

”Päiväunet voivat vähentää stressiä”, selittää yhdysvaltalaisen Sydän-, keuhko ja veri-instituutin edustaja Michael Twery. Hänen mukaansa joidenkin ihmisten luonnolliseen unen ja valveilla olon kiertoon voi kuulua nukkuminen aikaisin iltapäivällä.

7. Jo kymmenen minuutin makoilu auttaa

Kaikille päiväunien ottaminen ei ole helppoa. Joillekin uni ei tule valoisaan aikaan, toiset eivät saa ajatuksiaan rauhoitettua tarpeeksi nukahtaakseen.

Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin päiväunien ja pelkän lepäämisen vaikutuksia. Selvisi, että jo 10 minuutin paikoillaan makuu paransi tutkittavien mielialaa huolimatta siitä, nukahtivatko he vai eivät. 

 

Lähde: huffingtonpost.com

 

Myönteistä ajattelua kannattaa harjoitella, sillä se voi jopa pidentää ikää. Aluksi voi opetella huomaamaan hyvät hetket.

Jos tutkimuksia on uskominen, kannattaa olla optimisti. Positiivinen ajattelu tai tunnetila auttaa palautumaan nopeammin stressistä ja parantaa tiedon käsittelyn taitoja, ongelmanratkaisua ja muistia.

Myönteisyys edistää henkistä hyvinvointia. Lisäksi optimisteilla on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Positiivinen elämänasenne voi pidentää elinikää jopa 7-10 vuotta.

"Stressi kaventaa ajattelua, kun taas positiivinen tunnetila laajentaa sitä ja auttaa löytämään keinoja ja useampia ratkaisuja ongelmiin", sanoo psykologian tutkijatohtori Maria Törnroos Helsingin yliopistosta.

Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu.

Itsensä tsemppaamisessa on järkeä. Vaikean tehtävän äärellä voi vakuuttaa itselleen, että kyllä tämä vielä onnistuu. Tai jos ei onnistukaan, ei maailma siihen kaadu. Epäonnistumisissakin voi nähdä hyviä puolia.

Yhtä tärkeää on osata onnistua.

"On tärkeää ymmärtää, että onnistumiset johtuvat siitä, että osaa ja on hyvä jossain, eikä aina selitä niitä sattumalla."

Kiinnitä huomio hyviin hetkiin

Huomion kiinnittäminen hyviin hetkiin kuulostaa hyvältä, mutta entä jos kuuluu niihin, jotka ovat taipuvaisia ajattelemaan uhkia?

Optimistinen asenne on osin perinnöllistä, mutta ei niin vahvasti kuin esimerkiksi persoonallisuuspiirteemme. Siihen, kuinka optimistisia olemme, vaikuttavat geenien lisäksi elinympäristömme ja suhtautumisemme.

Optimistisemmaksi voi ja kannattaakin opetella, mutta vain jos niin haluaa.

Muistuta mieleesi iltaisin kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Väkisin ei myönteisemmäksi kannata harjoitella. Jos huomaat usein ajattelevasi, ettei minulle tapahdu koskaan mitään hyvää, voit alkaa vähitellen muuttaa suhtautumistasi ja kiinnittää enemmän huomiota hyviin asioihin", Törnroos sanoo.

Netissä kiertää erilaisia positiivisuushaasteita, joissa kirjataan ylös päivän aikana tapahtuneet hyvät asiat. Törnroos kannustaa muistuttamaan mieleen iltaisin alkuun vaikka kolme päivän aikana tapahtunutta mukavaa asiaa.

"Muutaman viikon jälkeen nämä asiat tulevat mieleen jo itsekseen, ja sitten hyviin hetkiin alkaa kiinnittää huomiota jo päivän aikana."

Asenne ratkaisee

Positiivinen psykologia on uusi psykologian suuntaus, joka sai alkunsa 1990-luvulla. Aiemmin psykologiassa oli keskitytty hoitamaan lähinnä mielenterveyden häiriöitä, mutta positiivisen psykologian ajateltiin parantavan myös terveiden hyvinvointia.

Positiivista psykologiaa on kritisoitu siitä, että se kieltää negatiiviset tunteet ja vähättelee ongelmia.

Törnroos tyrmää kritiikin.

"Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

"Kyse ei ole vihan tai turhautumisen kieltämisestä. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Liiallinen optimismi ei myöskään kannata. Tehokkaimmin vastoinkäymisistä selviää, jos niihin suhtautuu realistisesti, mutta myönteisellä asenteella."

Nykyään positiivista psykologiaa käytetään esimerkiksi masennuspotilaiden hoidossa ja terapiassa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, joten pelkästä sanahelinästä ei positiivisuushaasteissa ole kyse.

Maria Törnroos käyttää positiivisen psykologian keinoja myös omassa arjessaan. Tutkijan työ on jatkuvan arvioinnin ja arvostelun kohteena, joten hän kerää voimaa myönteisestä kommenteista.

"Jos tuntuu todella pahalta, otan esille vastaväittäjäni ylistävän lausunnon ja luen sitä. Siitä tulee hyvä tunne, minkä jälkeen ajatukset tuntuvat jälleen avarammilta."

Onko ilkeilystä tullut sinulle tapa? Kun ymmärrät, miksi loukkaat muita, voit kouluttaa itsesi eroon piirteestä.

Piikki työkaverille, koska tämä epäonnistui työtehtävässä. Tiuskaus miehelle siitä, miten hyödytön hänestä on tullut. Kuittaus eronneelle sisarelle siitä, mikä hänessä on vikana, kun parisuhteetkaan eivät kestä.

Harva voi väittää, ettei ole koskaan päästänyt suustaan loukkausta. Kaikki ovat varmasti joutuneet myös kokemaan ilkeilyä.

Ilkeys voi olla tahatonta tai tahallista. Kevyimmillään se on kiusoittelua, jolloin ei olla ihan tosissaan. Silloin kumpikin osapuoli ymmärtää, että kommenttien tarkoitus ei ole loukata. Joskus ilkeys taas karkaa huulilta tarkoittamatta ja kaduttaa tavallisesti heti.

Varsinaisen ilkeyden tavoite on haavoittaa henkisesti.

Usein ilkeily kohdistuu toisen ihmisen ominaisuuksiin tai kykyihin. Yksi ilkeyden pahimmista lajeista on kiusaaminen, joka on pahansuopaa, tarkoituksellista ja toistuvaa.

Ilkeys versoo kaunaisessa ympäristössä.

”Tahallinen ilkeys on narsistista käytöstä, ja sen tavoite on asettaa toinen huonompaan asemaan, pienentää hänet. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki joskus ilkeilevät olisivat narsisteja. Meissä jokaisessa on kuitenkin pahuuden itu, joka versoo kaunaisessa ympäristössä”, sanoo sosiaalipsykologi ja kirjailija Janne Viljamaa. Hän on perehtynyt tuhoavaan vallankäyttöön muun muassa kirjassaan Narsistin lapsena.

Kilttikin voi piikitellä

Kuka tahansa voi olla joskus ilkeä, myös tavallisesti hyvin käyttäytyvä. Viljamaa uskoo, että ilkeys on enemmän ympäristön vaikutusta kuin synnynnäistä.

Ilkeys on katkeruuden lähisukulainen. Jos ihminen on kokenut elämässään pahaa, hän voi kostaa laittamalla ilkeyden kiertoon.

”Ihmisen ilkeys nousee esiin, kun jaetaan valtaa, huomiota tai vaikka rahaa. Jotkut ihmiset eivät siedä pettymystä tai huonommuuden tunnetta, vaan turvautuvat toisen alentamiseen. Sillä he pyrkivät viemään huomion pois omasta heikkoudestaan”, Viljamaa sanoo.

Ilkeilijöillä on heikko tunneäly.

Myös menestynyt ja päällisin puolin onnellinen ihminen voi olla ilkeä. Silloin ilkeydellä haetaan ihailua tai valta-aseman säilyttämistä. Ilkeä voi viritellä suunnitelmiaan pidempäänkin. Tarkoituksena on tuhota heikompi, ja taustalla voi olla huono itsetunto.

”Ilkeilijöille yhteistä on se, että he ovat impulsiivisia ja sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja. Ilkeilyn tarve liittyy heikkoon tunneälyyn”, Viljamaa sanoo.

Tunneäly tarkoittaa omien tunteiden tiedostamista ja hallitsemista sekä muiden tunteiden ymmärtämistä.

Tunneäly kehittyy lapsuudesta lähtien sen mukaan, millaisia asioita ihminen oppii arvostamaan. Ilkeyskin voi olla opittua, jos se on ollut perhepiirissä normaalia käytöstä.

Sehän oli vitsi!

Oletko sinä ilkeä? Moni vastaa kieltävästi. Viljamaa huomauttaa, ettei omaa ilkeyttään aina huomaa.

”Joskus ilkeys kätkeytyy sarkasmiin tai ironiaan. Ilkeä kommentti kuitataan sanomalla, että sehän on vain vitsi. On ihmisiä, jotka ajattelevat olevansa rehellisiä, kun paukauttavat kaiken päin naamaa. Jos kohde suuttuu, hän on muka liian herkkä.”

Omaa ilkeyttä on vaikea tunnistaa.

Muiden käytöksestä ilkeyden tunnistaa helposti, omasta ei. Siksi ilkeydestä olisi tärkeää saada palautetta.

Ilkeilijällä ei ole oikeutta päättää, milloin hänen sanansa satuttavat. Harva haluaa olla ilkeä, mutta piirre on ensin myönnettävä, jotta siitä pääsisi eroon.

”Ilkeydestä irrottautuminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Omaa tunneälyään voi valmentaa tutustumalla erilaisiin ihmisiin”, Viljamaa vinkkaa.

Tunneäly kehittyy, kun miettii miten toimii ja tuntee. Sen jälkeen voi suunnitella, miten käytöstään muuttaisi.

Ilkeydellä voi hetkellisesti saavuttaa ylemmyyden tunnetta, mutta lopulta se tuhoaa ihmissuhteita.

Vaikka ihminen olisi paljon muutakin kuin ilkeä, ilkeys muistetaan aina. Sellaista jälkeä ei itsestään kannata jättää.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 7/2016.

 

 

Podetko huonoa omatuntoa hömppäsarjojen katsomisesta? Älä. Romanttinen viihde opettaa meitä ainakin viidellä eri tavalla, sanoo filosofian tohtori, mediatutkija Veijo Hietala Turun yliopistosta.

1. Hömppäsarjat näyttävät, että rakkaus on tärkeää.

"Rakkaus ja romantiikka ovat kiinnostaneet ihmisiä aina. Ajatellaan vaikka Shakespearen Romeota ja Juliaa. 95 prosenttia Hollywood-leffoista käsittelee rakkautta tavalla tai toisella. Ei ihme. Ihmiskuntaa ei olisi, jos rakkaus ja parinmuodostus ei kiinnostaisi meitä. Uskon, että jos tunne ja järki asetetaan vastakkain, tunne voittaa viime kädessä aina."

2. Hömpän arvostus kertoo tasa-arvosta.

"Nykyinen tunteiden, elämysten ja uusromantiikan aikakausi alkoi 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sitä ennen viihdettä pidettiin turhana eskapismina, joka vie ajatukset pois yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Feministiset kulttuurintutkijat alkoivat jo 1970-luvulla tutkia vakavasti tuolloin halveksittuja Harlekiini-kirjoja ja saippuasarjoja, joten näyttää siltä, että naisten suosiman viihteen arvostuksen nousu kertoo tasa-arvon etenemisestä yhteiskunnassa. Itse katson paljon mieluummin Unelmien poikamiestyttöä kuin raakaa väkivaltaelokuvaa."

3. Hömppäviihde hioo tunneälyä.

"Saippuasarjat opettavat meitä ymmärtämään inhimillistä käyttäytymistä. Ajatellaan vaikka teiniä, joka pohtii ensisuudelmaansa ja sitä, mistä tietää, että toinen on kiinnostunut. Mikä opettaisi paremmin tällaisia taitoja kuin romanttisen viihteen katsominen. Ne näyttävät esimerkkejä siitä, miten puhua kauniisti toiselle, miten lähestyä kohteliaasti, miten suudella. Asioita, jotka voivat tuntua itsestäänselviltä, mutta eivät läheskään aina sitä ole."

4. Hömppä pehmentää asenteita.

"Aikoinaan hömppäsarjojen ensimmäiset homoseksuaalit hahmot hätkähdyttivät. Sittemmin erilaisuuden kohtaamisesta ja hyväksymisestä on tullut valtavirtaa. Hömppäviihde heijastaa vahvasti ympäröivää kulttuuria. Parhaillaan esimerkiksi Kauniissa ja Rohkeissa on menossa huima juonikuvio - transseksuaalinen sankaritar. Moinen tuskin olisi ollut mahdollista vielä kymmenen vuotta sitten."

5. Hömppä antaa toivoa.

"Onnellinen loppu, se että oikea pari saa toinen toisensa voitettujen vaikeuksien jälkeen, on viihteessä tärkeää. Se antaa samastumispintaa ja onnen ja tyydytyksen kokemusta. Mikä sen tärkeämpää esimerkiksi näin pimeässä marraskuussa, kun maailmanpolitiikan käänteet vetävät mielen matalaksi."

 

Näistä geriatrian professori Jaakko Valvanteen, 65, vinkeistä on hyötyä jokaiselle, joka havahtuu omaan vanhenemiseensa.

1 Elä täysillä.

Näe ikääntyminen elämäsi täyttymisenä, älä sen loppumisena.

2 Pidä elämä omissa käsissäsi.

Älä anna muiden määräillä.

3 Liiku joka päivä.

Liiku ainakin puoli tuntia. Pidä verenpaineesi ja veri- ja sokeriarvosi aisoissa.

4 Syö päivittäin kasviksia.

Valitse välipalaksi mieluummin pähkinöitä kuin pullaa.

5 Mene tarvittaessa lääkäriin.

Käy lääkärissä, jos toimintakykysi heikkenee, mielialasi laskee tai elämästäsi katoaa mielihyvä.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 5/2016.