Nokkaunista on tutkimusten mukaan monenlaista hyötyä. 

Asiantuntijoiden mukaan aikuisten tulisi nukkua 7-9 tuntia yössä. Aina se ei onnistu, ja silloin päiväunet auttavat.

Pienistä nokosista on kuitenkin hyötyä aina, vaikka sinulla ei univelkaa olisikaan. Tässä seitsemän tutkimuksiin perustuvaa syytä:

1. Päiväunet lisäävät kärsivällisyyttä

Turhauttaako? Mene silloin päiväunille, sanovat Yhdysvaltojen Michiganin yliopiston tutkijat. He pyysivät tutkittavia suoriutumaan erityisen turhauttavasta tehtävästä, johon kuului geometristen kuvioiden piirtäminen tietokoneella. 

Ne, jotka nukkuivat tunnin ajan ennen tehtävän tekemistä, jaksoivat piirtää 90 sekuntia. Toiset tutkittavat katsoivat luontodokumenttia nukkumisen sijaan – ja luovuttivat 48 sekunnin jälkeen.

2. Olet tarkkaavaisempi

Pitkä ajomatka edessä? Tärkeä työtehtävä suoritettavana, mutta pää tuntuu puuroiselta? Mene nukkumaan. Päiväunet ovat hyvä keino lisätä tarkkavaisuutta. NASAN tutkijat huomasivat tutkimuksessaan, että 40 minuutin nokosten jälkeen lentäjät ovat tarkkaavaisempia. Toisen tutkimuksen mukaan jopa 10 minuutin pikapäikkärit riittävät siihen, että ihminen tuntee olevansa tarkkaavaisempi. 

3. Pelkkä nokosten ajatteleminen vähentää verenpainetta

Eräässä brittiläisessä tutkimuksessa huomattiin, että osallistuneiden verenpaine laski ennen kuin he edes ehtivät nukahtaa. Jo pelkkä päätös päiväunista on siis hyödyksi. 

4. Muistat paremmin

Tunnin päiväunet voivat parantaa muistikykyä, sanovat saksalaiset tutkijat. He pyysivät tutkittaviaan muistamaan tiettyjä sanoja ja sanapareja. Sen jälkeen puolet osallistujista katsoi elokuvan ja puolet nukkui. Kun heitä pyydettiin toistamaan aiemmin kerrotut sanat, nokoset ottanut ryhmä suoriutui tehtävästä viisi kertaa paremmin kuin elokuvan katsonut ryhmä. 

5. Pitkät päiväunet tekevät luovemmaksi

Kekseliäimmänkään ihmisen mielikuvitus ei aina lennä. Silloin on syytä painua petiin. Amerikkalaisen psykiatri Sara Mednickin tutkimuksessa selvisi, että tarpeeksi pitkiä päiväunia ottavat ovat luovempia ongelmanratkaisijoita kuin lyhyemmän aikaa nukkuvat.

Tutkimuksen mukaan tärkeää on se, että nukkuessaan ehtii vaipua REM-tilaan eli siihen vaiheeseen, jossa ihminen näkee eniten unia. Unisyklin ensimmäinen REM-vaihe alkaa noin 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta.

6. Säännölliset nokoset ehkäisevät sydäntauteja

Keskellä päivää nukkuvat kuolevat sydänsairauksiin yli 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin ne, jotka eivät nuku. Se selvisi, kun tutkittiin yli 23 000 kreikkalaista aikuista. 

”Päiväunet voivat vähentää stressiä”, selittää yhdysvaltalaisen Sydän-, keuhko ja veri-instituutin edustaja Michael Twery. Hänen mukaansa joidenkin ihmisten luonnolliseen unen ja valveilla olon kiertoon voi kuulua nukkuminen aikaisin iltapäivällä.

7. Jo kymmenen minuutin makoilu auttaa

Kaikille päiväunien ottaminen ei ole helppoa. Joillekin uni ei tule valoisaan aikaan, toiset eivät saa ajatuksiaan rauhoitettua tarpeeksi nukahtaakseen.

Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin päiväunien ja pelkän lepäämisen vaikutuksia. Selvisi, että jo 10 minuutin paikoillaan makuu paransi tutkittavien mielialaa huolimatta siitä, nukahtivatko he vai eivät. 

 

Lähde: huffingtonpost.com

 

Tuntuuko jokainen valintasi aina vähän väärältä? Elämä tuuliviirinä voi käydä raskaaksi.

Olet tehnyt valinnan, mutta se ei sittenkään tunnu hyvältä.

Halusit insinööriksi, mutta nyt mietit, olisitko onnellisempi biologina.

Innostuit judosta ja maksoit lukukausimaksun, mutta nyt tanssi vetää puoleensa.

Mietit, mikä sinussa on vikana; olet kuin tuuliviiri. Eikö mielipiteen vaihtaminen ole itsekurin puutetta tai suoranaista heikkoutta?

Kaikki ihmiset pohtivat joskus valintojaan. Eikä päätöksen pyörtäminen ole aina pahasta. Jos olosuhteet muuttuvat ja asiaa pohtii uudelleen, se ei ole päättämättömyyttä.

Esimerkiksi: haluatkin palauttaa juuri ostamasi paidan, kun muistat maksamattomien laskujen pinon. Jatkuva päätösten pohtiminen käy kuitenkin raskaaksi, jos siihen liittyy jatkuva itsensä epäily.

"Ihmiset ovat jo synnynnäisesti erilaisia päätöksentekijöitä", tietää psykologi, tunneakatemian valmentaja Jarkko Rantanen.

Myös elämänkokemukset vaikuttavat asiaan; esimerkiksi se, millaista kannustusta tai kritiikkiä on elämänsä varrella päätöksistään saanut.

Tyytyjälle kelpaa mikä tahansa

Tutkimuksissa on havaittu kahdenlaisia päättäjiä: maksimoijia ja tyytyjiä.

Maksimoijat etsivät aina parasta. Heille se toinen vaihtoehto on aina maistuvin.

Tyytyjät valitsevat pureskelematta yhden vaihtoehdon ja elävät sen kanssa onnellisena.

Suurin osa meistä on jotain siiltä väliltä.

Tutkimus ei ole vielä selvittänyt, ovatko käyttäytymistavat osa persoonallisuutta vai paremminkin taipumuksia. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon joka tapauksessa vahvasti.

"Sekä tunteet että järki vaikuttavat valintoihimme. Se juontaa ihan aivojen rakenteesta asti. Jos tunne- ja järkiajattelun alueita yhdistävä aivojen osa on vaurioitunut, ei pysty päätöksentekoon. Tuollainen ihminen voi kyllä keksiä lukuisia hyviä vaihtoehtoja, mutta ei osaa valita." 

Jos mikään vaihtoehdoista ei ”tunnu” miltään, valitseminen on vaikeaa. Kun tunteet ovat selvät, päätöskin syntyy helpommin.

"Yritämme usein tehdä päätöksiä pelkän järjen avulla, tekemällä esimerkiksi listoja asian hyvistä ja huonoista puolista. Eri piirteiden vertailu voi toimia, jos tiedot ovat jäsentämättä. Jos listat eivät auta, kannattaa kuunnella omia tunteitaan; sitä, mitä tunteita eri vaihtoehdot sinussa herättävät."

Vihaisena teet äkkipäätöksiä

Tunteet vaikuttavat päätöksiin eri tavoin. Vihaisena tai tuohtuneena moni tekee nopeita päätöksiä.

Surullisena ihmiset ovat kovin kriittisiä, eivätkä usko järkiperusteita kovinkaan herkästi.

Inhon tunne saa tekemään päätöksiä, joilla päästään asioista eroon.

"Ylpeys puolestaan lisää päätöksentekokykyä ja riskinottohalukkuutta. Innostus nopeuttaa valintaprosessia ja hämmennys estää sitä. Suuret wau!-kokemukset asettavat elämän arvoja järjestykseen ja saavat tavoittelemaan tärkeiksi koettuja asioita", Jarkko Rantanen listaa.

Emme yleensä tee päätöksiä, jotka eivät tunnu hyvältä.

"Jos päätöksestä on odotettavissa ikäviä tunteita, kuten syyllisyyttä tai ahdistusta, päätös jää helpommin tekemättä."

Pahin päätös on tekemättä jäänyt päätös. Siitä ei nimittäin opi mitään.

Nykyaika arvostaa nopeaa päätöksentekoa. Tietoa tulvii, ja maailma muuttuu nopeasti. Hidas päättäjä jää jalkoihin. Rantanen muistuttaa kuitenkin pysähtymisen tärkeydestä.

"Hätiköidessä perspektiivi katoaa. Mieti, kuinka tärkeä asia on kymmenen vuoden kuluttua. Se asettaa valinnat oikeisiin mittasuhteisiin.

Varovaisuus ja muiden mielipiteiden kyseleminen kertoo myös suuresta sydämestä ja vastuullisuudesta, ei välttämättä itsetunnon heikkoudesta tai huonosta itsekurista. Myös omaa onnellisuutta ajatellen tämä on tärkeä asia.

"Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ajavat tiukasti omaa etuaan, mutta tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat ne, jotka ajattelevat muiden hyvää."

Seuraavana päivänä voi aina myös tehdä toisin. Joku viisas on sanonut, että pahin päätös on tekemättä jäänyt päätös. Siitä emme nimittäin oppineet mitään.

Jos et tunne itseäsi kovin hauskaksi, älä lannistu: huumorintajuiseksi voi harjoitella.

1. Muistele eilistä.

Kirjaa ylös jokainen tilanne, jossa nauroit. Mikä sinua huvitti? Mitä yhteistä tilanteissa on?

2. Määrittele takaiskusi uudelleen.

Muistele mokaasi, ja kirjoita siitä kaksi eri tarinaa. Tee toisesta itsesäälinen vaikerrus, toisesta yliampuvan hilpeä. Mieti, kumpi versio on lähempänä totuutta. Ehkä sittenkin se, joka saa sinut nauramaan? Voisitko nähdä mokasi hassuina useamminkin?

3. Liioittele.

Mitä siitä, jos jännitit esiintymistäsi niin, että kasvosi tirisivät hiestä. Mietihän, miltä olisit näyttänytkään, jos olisit hikoilun lisäksi alkanut vilkutella tai tanssia hallitsemattomasti. Sitten yleisöllä vasta hauskaa olisi ollut. Ja silloinkin olisit säilynyt hengissä.   

4. Rauhoitu.

Huumori vaatii rentoutta. Jos olet kireä, huolestunut ja kiireinen, huvittavat tilanteet lipuvat ohitsesi. Istu sohvalle, hengitä syvään ja katso ympärillesi. Opettele kiinnittämään huomiosi yksityiskohtiin. Hauskuus syntyy usein pikkuruisista, arkisista havainnoista. Paisuttele niitä tai kiepsauta näkökulma päälaelleen.

5. Löydä lajisi.

Olet hauska vain, kun olet luonteva. Jos olet ujo, älä vedä reteää showta väkisin vaan anna kiusaantumisesi näkyä - ujous on muiden mielestä yleensä vain hellyttävää ja saa heidät kääntymään puolellesi. Jos rakastat puujalkavitsejä, kerro niitä. Mutta tarkkaile, milloin muut nääntyvät.

Ikä on vain numeroita. On asioita, joiden tekeminen kannattaa aina. 

1. Älä lopeta leikkimistä.  Nauru pidentää ikää oikeasti. Kun et ota itseäsi liian vakavasti, löydät aina iloa elämääsi.

2. Älä lopeta välittämistä. Välitä asioista, ihmisistä ja eläimistä. Merkityksellinen elämä syntyy siitä. Samalla voit paremmin.

3. Älä lopeta tutkimista. Uteliaisuus edistää oppimista ja pitää mielen virkeänä. Uteliaan elämä on myös usein hauskempaa.

4. Älä lopeta itsesi kiittämistä. Moni osaa olla muille kiltti, mutta piiskaa itseään armotta. Lempeä puhe kannattaa kohdistaa myös itseen. Hyvä neuvo on puhua itselleen kuin ystävälle. Se antaa voimaa. 

5. Älä lopeta hyviä tekoja. Tutkimustenkin mukaan raha ei tee onnelliseksi, mutta toisten auttaminen tekee. Siksi hyvät teot kannattavat aina. 

6. Älä lopeta oppimista. Voit aina oppia uutta, jos sinulla on halu siihen. Paappakin voi oppia tietotekniikkaa ja viisikymppinen katutansseja.

7. Älä lopeta uskomasta itseesi. Jos sinä et usko itseesi, niin kuka uskoo? Sitä paitsi sinulla on parempi itsetunto kuin uskotkaan.

8. Älä lopeta pienistä asioista nauttimista. Aamukahvi, suklaaleivos, rauhallinen kylpy. Päivissä on paljon hyviä hetkiä, kun ne vain huomaa.

9. Älä lopeta rakastamista. Rakasta myös itseäsi. Moni parisuhdekin pelastuisi, jos ihmiset pitäisivät enemmän myös itsestään.

Ystävyyden päättyminen voi sattua, mutta usein se myös helpottaa.

Eroa puolisosta voi pehmentää "eroamalla ystävinä", mutta miten erota ystävästä? Usein ystävyyden päättymiseen ei liity suurta dramatiikkaa, vaan ystävyys vain hiipuu. Harva tietää täsmällistä syytä, vaikka ehkä haluaisikin.

Yksi syy ystävyyden päättymiseen voi piillä siinä, että ihmiset asettavat toisilleen erilaisia, suuriakin, odotuksia.

"Erilaisista odotuksista on melko luontevaa keskustella parisuhteessa, mutta ystävyyssuhteissa tällaisia kehityskeskusteluja ei käydä. Moni ystävyys päättyy, koska toiseen kohdistuvista odotuksista ei ole koskaan puhuttu", sanoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

Luomajoen mielestä hyvä ystävyys rakentuu kolmen tukipilarin varaan. Ne ovat luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys. Jos yksi kärsii kolhuja, voi koko ystävyys romahtaa.

Kukaan ei jaksa ystävää, joka pelkästään valittaa.

Yksi ystävä saattaa esimerkiksi olla luottamuksen arvoinen siinä, että hän kuuntelee ja on aidosti mukana tapaamisissa, vaikka ei aina saapuisikaan paikalle kellontarkasti. Silti jatkuva myöhästely voi rassata suhdetta, jos toinen arvostaakin enemmän juuri säntillisyyttä.

Ystävä ei ole kaatopaikka

Vastavuoroisuus ystävyyssuhteessa tarkoittaa sitä, että antaminen ja saaminen ovat tasapainossa.

Hyvänkään ystävän ei tarvitse olla toisen huolten ja murheiden rajaton kaatopaikka.

"Ei kukaan jaksa, jos keskustelun sisältö on vain valittamista. Osa pilaa ihmissuhteensa valittamalla niin, että kuuntelija kuormittuu huomaamattaan ja alkaa vältellä tapaamisia. Ihmisaivot pitävät siitä, että asiat menevät eteenpäin eivätkä junnaa paikoillaan."

Vastavuoroisuus tarkoittaa myös sitä, että kertoo mielipiteensä rohkeasti ja aidosti, jos ystävä sitä kysyy. Vaikeat asiat ystävän kannattaa sanoa suoraan kasvokkain eikä selän takana toisille.

"Ystävä on kuin peili. Hänen kauttaan näkee itsestään asioita, joita ei muuten näkisi", Luomajoki sanoo.

Hyvä ystävä osaa myös iloita onnestasi, ei vain lohduttaa.

Hyvä ystävyys ei kuormita kumpaakaan liikaa, eikä perustu hyötymiseen tai velvollisuuteen. Hyvä ystävyys on kummallekin mielekästä ja antoisaa.

"Yhtä tärkeää kuin hädän hetkellä auttaminen on, että ystävä osaa ilman kateutta iloita onnellisista tapahtumista", Hanne-Leona Luomajoki sanoo.

Hengittävä ystävyys on sellaista, että vaikka muuttuvan elämäntilanteen takia ei hetkeen tavata usein, yhteys ei katkea.

"Ystävyys on puhallettavissa henkiin pitkänkin tauon jälkeen, jos luottamus ja vastavuoroisuus toimivat."

Ota tauko kaverista 

Usein ystäviä tippuu matkasta juuri elämäntilanteiden muututtua. Kun ihminen perustaa perheen ja valvoo yönsä pienten lasten kanssa, aloittaa uudessa työssä, muuttaa, menee naimisiin tai eroaa, jotain hänessä itsessään muuttuu. Yhteinen kosketuspinta ystävän kanssa voi silloin kadota.

"Ihminen muuttuu koko ajan, emme pysy samoina. On luonnollista elämänkulkua, että jotkut kaverit jäävät taka-alalle", Luomajoki sanoo.

Silloin toveruuden hiipumista ei kannata ottaa henkilökohtaisesti, etsiä syytä itsestään tai loukkaantua. Jos välien jäähtyminen todella vaivaa, siitä voi puhua ystävän kanssa. Selvittämättömät asiat alkavat kuormittaa mieltä.

On viisautta ymmärtää, että joskus ystävyys on parasta lopettaa.

"On hyvä olla vastuullinen ihmissuhteissaan ja miettiä, millaisen jäljen jätän ja miten toista kohtelen", Luomajoki muistuttaa.

Jos ystävyydestä tahtoo pienen tauon, kannattaa ystävälle sanoa suoraan, ettei juuri tässä elämäntilanteessa jaksa tavata ja pitää yhteyttä niin usein.

Viisautta on Luomajoen mukaan myös ymmärtää, että joskus ystävyys on parempi lopettaa. Tutkimusten mukaan emme pysty kovin moniin tiiviisiin ihmissuhteisiin samaan aikaan.

"Luolaihmisten heimoissa lähimmän piirin muodosti monesti alle 20 henkeä. Ei meitä ole luotu olemaan intensiivisesti hyvin ison lauman kanssa päivittäin."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 10/2016.