Tutkimusten mukaan Facebookia liikaa käyttävät ovat muita narsistisempia. Milloin omasta somekäyttäytymisestä kannattaa huolestua?
Nykyihminen on tottunut siihen, että pieniinkin kysymyksiin ja tarpeisiin löytyy heti vastaus internetistä tai sosiaalisesta mediasta. Se tekee meistä vaativia – ja ehkä myös narsistisempia.
Voimme valita, mistä haluamme lukea uutiset, mutta myös räätälöidä sen, mitä uutisia haluamme nähdä. Voimme katsoa juuri niitä videoita jotka meitä kiinnostavat, kuunnella vain lempimusiikkiamme ja katsoa kokonaisia elokuvia ja televisiosarjoja parilla klikkauksella.
Tällaisessa räätälöinnissä on paljon hyvää, mutta se on myös haitaksi. Internetiä ja sosiaalista mediaa käyttävä kohtaa yhä useammin vain sellaisia ideoita, viihdettä ja jopa ihmisiä joiden tietää jo valmiiksi miellyttävän itseään.
Internetin tarkoitus oli ennen laajentaa maailmankuvaamme, mutta nykyään sillä voi olla jopa päinvastainen vaikutus.
Somea paljon käyttävät ovat muita narsistisempia
Tutkimuksissa on todettu, että Facebookia käyttävillä on muita useammin narsistisia luonteenpiirteitä. He ovat tavallisesti myös muita epävarmempia.
Erään tutkimuksen mukaan liian paljon aikaa Facebookissa viettävät teinit ovat todennäköisemmin narsistisuuteen taipuvia ja heillä on muita enemmän käytöshäiriötä. Tutkija Larry Rosenin mukaan somessa roikkuminen voi tehdä teineistä itserakkaita, aggressiivisia ja epäsosiaalisia.
Vaikka lähes kaikki nuoret käyttävät nykyään Facebookia, ei se vielä tee heistä kaikista narsisteja, sanoo narsismia ja Facebookia tutkinut Georgian yliopiston tutkija W. Keith Cambell.
”Narsistit käyttävät Facebookia kuten muitakin ihmissuhteitaan: oman itsensä pönkittämiseen. Heille ystävien määrä on tärkeämpää kuin laatu.”
Sosiaalipsykologi: "Vahdi somekäyttäytymistäsi”
Narsismista kaksi kirjaa kirjoittanut sosiaalipsykologi Janne Viljamaa myötäilee osin tutkimusten tuloksia.
”Some on suunnattu juuri sinun tarpeisiisi. Siellä saat luotua itsestäsi hyvän kuvan ja loistaa keskipisteenä. Narsismiin liittyy usein henkinen laiskuus: kaikki minulle helposti ja heti.”
Viljamaa muistuttaa, että vaikka monessa ihmisessä on narsistisia piirteitä, narsistinen persoonallisuushäiriö on eri asia. On normaalia seurata oman kuvan keräämiä tykkäyksiä ja seuraajien määrää.
”On vaikea sanoa, missä menee raja tavallisen ja narsistisen somekäyttäytymisen välillä. Jos huomaa tulleensa yliherkäksi muiden hyväksynnälle ja huomaa itsetuntonsa laskevan, jos omista päivityksistä ei tykätä, kannattaa ehkä pohtia omaa käyttäytymistään”, Viljamaa pohtii.
Moni huomaa joskus viipyvänsä somessa kauemmin kuin oli tarkoitus. Jos arki häiriintyy Facebookin selaamisen vuoksi, itselleen kannattaa asettaa tiukat aikarajat. Myös ystävältä tai kumppanilta voi pyytää apua: he huomaavat ehkä paremmin, miten usein kännykkää tulee tuijotettua.
Viljamaa kertoo Facebook-tutkimuksesta, jossa huomattiin kaksi ryhmää, joilla oli someen liittyvä narsistinen ongelma. Toinen ryhmä etsi hyväksyntää ja tykkäyksiä muilta, mutta ei antanut niitä itse muille. Toinen porukka haastoi riitaa, uhosi ja käytti vihapuhetta.
”Kun oman hyväksynnän tarpeensa tiedostaa, sitä ei tarvitse etsiä keinolla millä hyvänsä. Itsestään on pystyttävä pitämään ilman somen kautta saatua hyväksyntääkin.”
Vinkit antoi sosiaalipsykologi Janne Viljamaa, jonka 11. Kirja Narsistivanhemman lapsena ilmestyy syyskuussa 2015.
Lähteenä käytetty myös: Psychologytoday.com
