millainen mummo olisit? tee testi

Tiesitkö, että sinustakin voisi tulla hyvä isoäiti? Tunnista oma mummotyyppisi tällä testillä, joka ei kysele vastaajan ikää eikä sukupuolta.

 

 

 

 

Elämästä ei selviä ilman, että mokaa. Kuitenkin epäonnistumisen pelko lamaannuttaa meistä monen.

Kaadoin kahvit paidalle. Mokasin työhaastattelussa. Menetin mustasukkaisuuteni vuoksi elämäni rakkauden.

Epäonnistumisen kokemuksia on eritasoisia, mutta ne kaikki aiheuttavat inhottavia tunteita, kuten häpeää. Siksi epäonnistuminen pelottaa kaikkia, myös niitä itsevarman oloisia tyyppejä.

Sanotaan, että Suomessa epäonnistumisen pelolla on pitkät perinteet. Tulevaisuus ei näytä sen valoisammalta. Tuoreiden tutkimusten mukaan yrittäjyys ei kiinnosta nuoria epäonnistumisen pelon takia ja kun nuoret ennen pelkäsivät ydinsotaa, pelkäävät he nyt yksinäisyyttä ja epäonnistumista.

Moni lapsi tai nuori viittaa vain silloin, kun on varma, että tietää oikean vastauksen. Koulumaailmaankin ulottuva suorituskeskeinen yhteiskunta lietsoo epäonnistumisen pelkoa.

Niin kokouksessa ehdotuksensa esittelevä aikuinen kuin pulpetissaan vastausta pähkäilevä lapsikin pohtii, mitä muut ajattelevat minusta. Julkinen epäonnistuminen tuntuu pahimmalta.

Suoritamme myös ihmissuhteita. Moni pelkää epäonnistumista kasvatuksessa tai parisuhteessa. Joitakin epäonnistuminen rakkaudessa pelottaa niin paljon, ettei uskalla heittäytyä uuteen suhteeseen.

Luonne vaikuttaa

Vaativa yhteiskunta ja suomalaisten väitetty heikko itsetunto eivät ole ainoita syyllisiä. Epäonnistumisen pelko on ihmiselle tyypillistä.

"Ihmisen hermosto pitää huolen, että epäonnistumiset jäävät muistiin kuin kärpäspaperiin. Onnistumiset taas luiskahtavat mielestä kuin teflon-pannulta", psykologi Tuija Matikka kertoo.

Kuitenkin ihmiset suhtautuvat mokiinsa eri tavoin. Yksi kohauttaa harteitaan, toinen masentuu. Joku syyttää muita tai huonoa onnea, toinen pitää itseään vääränlaisena ihmisenä, joka ei voi ikinä onnistua.

"Ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit ovat rennompia ja hakevat muilta apua keskustelemalla. He eivät hätkähdä tiukasta palautteestakaan. Luonteeltaan sisäänpäinkääntyneet introvertit, joita aikuisista suurin osa on, eivät halua puhua keskeneräisistä asioista", psykologi Antti Suvanto sanoo.

Mutta ihmisen luonne ei ole kiveen hakattu. Suvannon mukaan yksi tapa yrittää muuttua on hakeutua erilaisten ihmisten seuraan. Se kasvattaa, antaa uusia näkökulmia elämään ja saa tarkistamaan omia asenteitaan.

Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet yrittänyt onnistua.

Monet epäonnistumisten ja niiden pelon murtamat ovat herkkiä. Se ei Suvannosta ole lainkaan pahasta yhä kovemmassa maailmassa.

Hän kannustaa potilaitaan sekä sietämään epäonnistumisiaan paremmin että pitämään kiinni herkkyydestään. Suvannon mielestä ihmisten pitäisi olla sallivampia itseään ja muita kohtaan. Elämä on valintoja, osa niistä on väistämättä vääriä. Kehitystä tapahtuu vain kokeilemalla.

"Eihän kukaan ole oppinut ajamaan pyörälläkään teoriaa lukemalla. Ensin on tartuttava pyörää sarvista ja lennettävä nokkospuskaan."

Riski kannattaa

Jos pelkää koko ajan epäonnistumista, elämä valuu sormien välistä. Silti paras tapa varautua siihen, että asiat menevät myttyyn, on Tuija Matikan mukaan hyvä suunnitelma: että tietää, kenelle soittaa, jos puoliso jättää, tai mitä tehdä, jos saa potkut.

Vaikka huolten jakaminen voi helpottaa, ei epäonnistumista kannata kerrata loputtomiin.

"Älykkäät ihmiset käsittelevät epäonnistumisiaan lempeällä huumorilla ja suhteuttaen. Harva moka lopulta on haudanvakava", Matikka sanoo.

Ilman riskinottoa on mahdotonta päästä eteenpäin, oli sitten kyse urasta tai ihmissuhteista. Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet yrittänyt onnistua.

Matikan mielestä epäonnistumisen pelkoon pitää suhtautua kuten mihin tahansa fobiaan, eli kohdata se. Kun kokeilee epäonnistua, huomaa, ettei se olekaan niin vaarallista.

"Ihmiset pelkäävät tunteita, joita epäonnistuminen herättää, mutta on hyvä muistaa, että pelkoon tai häpeään ei voi kuolla. Tunne on säätilan tapaan ohimenevä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 17/2012.

Lipsutko aina tavoitteistasi? Etkö viitsi enää edes yrittää? Lue tästä vinkit, jotka auttavat onnistumaan.

1. Yksi pieni tavoite riittää.

Haaveesi on ehkä iso ja epämääräinen: haluaisit voida paremmin, nauraa useammin, jaksaa paremmin töissä, liikkua enemmän, syödä terveellisemmin, olla kotona hyväntuulisempi. 

Jos yrität muuttaa kerralla kaiken, et onnistu. Tuskin edes uskallat yrittää.

Tee elämääsi mieluummin yksi, pieni muutos. Kun saat sen rutiiniksesi, muut myönteiset muutokset seuraavat yllättävän helposti perässä.

Onnellisuustutkijat kutsuvat ilmiötä myönteisyyden kehäksi. Se voi toimia esimerkiksi näin: Alat tehdä joka ilta puolen tunnin iltakävelyn. Lenkki nostaa mielialaasi ja saa kehosi mielihyvähormonit hyrräämään, etkä sen ansiosta haluakaan herkutella itseäsi ähkyyn ennen nukkumaanmenoa. Nukutkin ehkä paremmin. Hyvin nukkuneena muutut myös mukavammaksi läheisillesi.

Aloita siis pienestä. Arvosta pikkuruista tavoitettasi ja pidä siitä kiinni. Se riittää.

2. Muotoile tavoite myönteisesti.

Jos tavoitteesi on "en syö enää iltaisin kahta suklaalevyä", arvaa mitä iltaisin mietit?

Kahta suklaalevyä.

Mitä enemmän keskityt miettimään sitä, mitä et saa tehdä, sitä enemmän mielesi tekee tehdä juuri sitä.

Muotoile tavoitteesi myönteisesti. Jos et halua syödä iltaisin suklaata, ota tavoitteeksi vaikkapa tämä: "Syön iltaisin aivan järkyttävän hyvää hedelmäsalaattia ja luen romaania."

Jos nimeät tavoitteesi Vanhat läskit veks -projektiksi, tekeekö mieli edes aloittaa? Virkeys- tai Uusi alku -projekti kuulostaisivat ehkä houkuttavimmilta.

Lakkaa vatvomasta sitä, mistä joudut luopumaan. Keskity mieluummin miettimään, mitä uutta ja hyvää tavoite tuo elämääsi. 

Muista, että tavoite ei ole rangaistus vaan lahja, jonka tarkoitus on tuoda elämääsi lisää iloa ja merkitystä.

3. Tee tavoite konkreettiseksi.

Mieti, miltä sinusta tuntuu, kun tavoite on saavutettu. Mitä silloin näet, mitä kuulet, millaista iloa tunnet? Mikä olisi silloin toisin kuin juuri nyt?

Eläydy tulevaan onnistumiseesi mahdollisimman konkreettisesti. Mielesi kaipaa yksityiskohtia ja saa niistä energiaa ja motivaatiota.

4. Muistele onnistumisiasi.

Olet onnistunut ennenkin. Et ehkä muista onnistumisiasi yhtä hyvin kuin epäonnistumisiasi, mutta palauta ne nyt mieleesi.

Missä asiassa, ihan pienessäkin, viimeksi onnistuit? Millaisia onnistumisen kykyjä silloin käytit? Millaisia yllättäviä, myönteisiä taitoja silloin itsestäsi löysit? Miten päihitit vastoinkäymiset?

5. Hyväksy takapakit.

Tavoitteen saavuttaminen on paketti, johon kuuluvat myös vastoinkäymiset. Takapakkeja tulee, siksi niihin kannattaa varautua.

Jotta onnistuisit tavoitteessasi, sinun on osattava myös epäonnistua. Epäonnistuminen on osa mitä tahansa tekemistä, eikä määritä ihmisarvoasi yhtään mitenkään.

Jos tavoitteesi on löytää uusi työpaikka, voit varautua vastoinkäymisiin hyväksymällä sen, että työn löytäminen vie todennäköisesti aikaa. Kyky, jota tässä tapauksessa onnistumiseesi tarvitset, on kärsivällisyys. 

6. Hanki kannustajia.

Jotta jaksaisit ponnistella tavoitteesi eteen, tarvitset muiden kannustusta. Itse et ehkä aina huomaa pieniä, päivittäisiä edistysaskeliasi, mutta tukijoukkosi huomaavat.

Palkitse itsesi onnistumisesta vaahtokylvyllä tai elokuvaillalla, millä tahansa, mistä nautit. Muista kiittää tuesta ääneen myös läheisiäsi.

Lähde: Terveyskirjasto.

Kaihertaako mieltäsi pari painavaa sanaa, jotka olisit halunnut sanoa, mutta jätit silti sanomatta? Kirjoita kirje ja suolla siihen tunteesi. Mutta jätä kirje lähettämättä.

Murhe voi olla pieni tai suuri. Sinua on voitu nöyryyttää, tai ehkä olet vain pahastunut jostain, mikä on muiden mielestä niin mitätöntä, ettet tohdi sanoa sitä edes ääneen.

Jokin painaa silti. Mielessäsi pyörii lause, vastaletkautus tai puolustuspuhe, jota et tositilanteessa saanut ulos suustasi.

Kokeile kirjallisuusterapiaa.

Kirjoita kirje, johon suollat tunteesi ja ajatuksesi sensuroimatta. Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää. Jos haluat, voit lukea sen kuitenkin ääneen ystävällesi, terapeutillesi tai tyhjälle tuolille, jossa kuvittelet kirjeesi vastaanottajan istuvan.

Kuulostaa hassulta, mutta tekniikalla on kuulemma puhdistava vaikutus. Sen avulla voit saattaa esimerkiksi tuhoisan ihmissuhteen päätökseen tai jättää hyvästit kuolleelle. Työstät turvallisesti ihmissuhteita, joita et muuten pysty työstämään.

Terapiasta käy sekin, jos vuodattaa kirjeeseen rakkautta tai lämpimän kiitoksen, jota ei vain ole saanut aiemmin sanotuksi.