Kosketuksen puute on suomalainen kansantauti. Lähes kaikki haluaisivat halata enemmän. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Halataanko sinua tarpeeksi usein? Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla?

Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria.

Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Yhteistä niille on kaipaus. On lapsuudessa laiminlyötyjä, yksinasuvia, leskiä ja vanhuksia. Parisuhteissa ja perheissäkin silitystä voi joutua ruinaamaan. Kaikki eivät uskalla edes pyytää, kunhan jäykästi puristavat kättä.

Kosketuksen puute on kansantauti, jota ei oteta vakavasti.

Kosketuksen vaikutuksia on Kinnusen mukaan tutkittu häpeällisen vähän: aihetta on pidetty epätieteellisenä. Höpsösti nimetty halipula on kuitenkin ongelma, joka voi tuottaa kipua, johtaa masennukseen tai tehdä ihmisestä väkivaltaisen.

Yhden yön halaus

Kansantauti kylvettiin sodan jälkeen. Suomi-soturi ei syliin märissyt. Lapset kasvoivat kovan käden alla: antaa sen itkeä, niin oppii. Suruun määrättiin ruisleipää ja kylmää järveä.

"Suomessa on yhä hyvin välttelevä kosketuskulttuuri. Halaamme takapuoli pitkällä", sanoo Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Santalahti.

Erityisen vahvasti asenne on juurtunut miehiin. Miehet voivat halata toisiaan hautajaisissa, humalassa tai hurmoksessa koripallo-ottelussa. Miehen ja naisen välinen kosketus taas on helposti seksualisoitunut.

Olisi hyvä idea, jos puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

"Jos vihjaisee, että olisi pieni halipula, niin johan muuttuu suhtautuminen epäluuloiseksi", kirjoittaa mies kriisikeskus Tukinetin nettisivuilla.

Taina Kinnunen arvelee, että toisinaan miehetkin kaipaisivat yhden illan jutuilta vain hellyyttä ja läheisyyttä, ilman seksiä. Syvällä monen mielessä on kuitenkin ajatus, että miehen kuuluu himoita naista.

Kinnusen mielestä olisi hyvä idea, jos fuckbuddyn eli seksikaverin lisäksi puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

Lääkärin määräys: tunti kainalossa

Kosketus on tehokkain tapa tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Oksitosiini lievittää stressiä ja kipua, alentaa verenpainetta ja vahvistaa vastustuskykyä. Se edistää myös kasvua.

Siksi vauvan kasvu pysähtyy, jos häntä ei kosketeta. Hyväksyvä kosketus opettaa lapsen luottamaan itseensä ja toisiin.

Jos aikuista ei kukaan halaa, itsetunto on koetuksella: olenko vastenmielinen?

Kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta.

Parhaiten kosketuksen merkityksen huomaa lapsista ja vanhuksista. Ihan pieniä ja hyvin vanhoja eivät pidättele kulttuuriset estot: viisivuotias kiipeää syliin turvaan, silitys saa muistisairaan hyrisemään.

Tutkimuksissa on havaittu, että kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Se voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen, Tarja Santalahti kertoo.

"Hoitotyössä pitäisi muistaa kosketuksen tärkeys. Me dumppaamme sen, annamme lääkkeitä. Läheisyyttä pitäisi melkein määrätä reseptillä."

Velvollisuushalaus ei auta

Joitakin hoitokonsteja onkin jo keksitty. Hierojat, kampaajat ja Äiti Amma tuovat mielihyvää, samoin kissat, koirat ja hevoset. Santalahden mielestä ne ovat ihan hyviä korvikkeita.

Mutta ei se ihan sama asia ole. Parhaassa kosketuksessa on mukana välittämistä, empatiaa, hellyyttä.

"Ihminen on hirveän herkkä tunnistamaan, missä tarkoituksessa toinen koskettaa", Santalahti selittää.

"Kunnioittaako tuo minua vai halaako vain velvollisuudesta? Haluaako hän seksiä? Tunnistaminen tapahtuu siinä sekunnin murto-osassa, kun otat toisen syliin."

Oikeus pysyä koskemattomana

Kaikki eivät kaipaa silitystä. Jotkut suhtautuvat kosketukseen välinpitämättömästi tai jopa karttavat sitä. Tarja Santalahden mukaan siihen voi olla monta syytä.

"Ehkä perheessä ei ole ollut tapana koskettaa. Tai ehkä ihmistä on kosketettu väärin ja kehonkuva voi olla muuttunut", hän sanoo.

"Vakavasti sairas voi joutua jatkuvasti tutkittavaksi. Silloin keho muuttuu helposti tutkimuskohteeksi ja koskettamisesta tulee epämiellyttävää."

Kosketusinhosta ei välttämättä tarvitse pyrkiä eroon. Jokaisella on oikeus piirtää omat rajansa.

"Mutta jos kosketuskammo vaivaa, kannattaa selvittää, mistä se johtuu."

 

Muokattu 21.7.2016 kello 13.20: Kuva vaihdettu ja lisätty väliotsikoita.

Monta tapaa koskettaa

Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa ovat kosketusta vältteleviä kulttuureja. Yhdysvalloissa vauvat ovat yksin lähes 70 prosenttia vuorokaudesta. Siellä lapsen koskeminen on myös kriminalisoitu: päiväkodeissa mieshoitajat eivät välttämättä saa vaihtaa vaippoja ja koululuokkiin asennetaan kameroita.

Etelä-Eurooppaa pidetään läheisyyden kulttuuripiirinä. Ranskalaiset ovat tunnettuja eroottisuudestaan.

Japanissa aikuisten välinen koskettelu on niukkaa, mutta lapsia hellitään. Lapsi saattaa nukkua murrosikään asti vanhempien välissä.

Nigerissä ja Malissa tuareg-heimon parantajanaiset diagnosoivat sairauksia vatsaa tunnustelemalla. Hoitona saattaa olla yrttien lisäksi hierontaa.

Kaksi minuuttia hampaiden hinkkaamista voi tuntua tylsältä, mutta se kannattaa. Vaan kumpi on tehokkaampi, sähköhammasharja vai tavallinen?

Hammaslääkärit neuvovat, että hampaita pitää harjata peräti kaksi minuuttia kerrallaan aamuin illoin. Miksi ihmeessä, PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja Kaj Karlsson?

"Ensinnäkin siksi, että pehmeän bakteeriplakin poistamiseen menee hyvinkin kaksi minuuttia, jos sen tekee perusteellisesti. Jos plakki jää kovettumaan hampaisiin, se saa aikaan reikiä, hammaskiveä ja ientulehdusta.

Toiseksi hammastahnan fluorin pitää saada vaikuttaa hampaissa pari minuuttia, että siitä olisi hyötyä."

Kumpi sitten tekee parempaa jälkeä, sähköhammasharja vai perinteinen käsikäyttöinen?

"Molemmilla saa puhdasta aikaan, mutta tutkimusten perusteella pesutulos on parempi sähköhammasharjalla. Tosin ei sähköharjassakaan riitä, että sen laittaa suuhun surisemaan: se puhdistaa vain ne kohdat, joihin harja osuu.

Perinteisessä harjassa on vaara, että sillä tulee hangatuksi hampaita liian kovaa. Silloin ikenet voivat alkaa vetäytyä ja hammaskaulat kulua. Sähköharjalla ei pysty yhtä helposti painamaan ikeniä niin voimallisesti, että saisi aikaan vahinkoa."

Ihotautilääkärin mukaan pitkissä hihoissa on ideaa myös kesän automatkoilla.

Kovinhan aurinko kuumottaa käsivartta, kun ajan kesäpäivän paisteessa mökkiä kohti. Mutta voiko iho jopa palaa tai ruskettua auton ikkunan läpi?

"Kyllä voi, sekä palaa että ruskettua. Moni on polttanut vasemman kyynärvartensa, kun on pitänyt sitä ikkunan karmilla autoa ajaessaan", vastaa ihotautien erikoislääkäri Pekka Autio Lääkärikeskus Aavasta.

Ikkunalasin läpi pääsevät pidemmän aallonpituuden UVA-säteet.

"Sen vuoksi autossakin kannattaa pitää pitkiä hihoja – tai laittaa aurinkosuojavoidetta."

Katso videolta, miten trampoliinilla hyppiminen on mahdollisimman turvallista.

Asiantuntijan mukaan moni ruoka-aine auttaa silmien verkkokalvoa pysymään kunnossa mutta ei valitettavasti paranna näkökykyä.

Kansan keskuudessa liikkuu käsitys, että porkkana ja mustikat parantavat näköä. Vastaava optikko Hemmo Salo Silmäasemalta tietää, että molemmista on silmille hyötyä, mutta hän toppuuttelee hiukan:

"Ne eivät paranna näköä, mutta auttavat sen pysymistä normaalina", hän sanoo.

Porkkanan vaikuttava aine on beetakaroteeni, mustikoiden C-vitamiini ja flavonoidit.

"Mustikka ehkäisee silmänpohjan ikärappeumaa ja jossain määrin jopa kaihia."

Hemmo Salon mukaan näölle ovat tärkeitä myös E-vitamiini, jota saa muun muassa pähkinöistä, ja sinkki, jota tulee esimerkiksi maitotuotteista. Kaiken kaikkiaan monipuolinen ruoka pitää verkkokalvoa kunnossa.

"Mutta terävämmäksi näkö ei tule, vaikka söisi mitä. Eikä terveellinenkään ruoka vaikuta ikänäköön. Se etenee aina omaa vauhtiaan", Hemmo Salo kertoo.