Kosketuksen puute on suomalainen kansantauti. Lähes kaikki haluaisivat halata enemmän. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Halataanko sinua tarpeeksi usein? Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla?

Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria.

Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Yhteistä niille on kaipaus. On lapsuudessa laiminlyötyjä, yksinasuvia, leskiä ja vanhuksia. Parisuhteissa ja perheissäkin silitystä voi joutua ruinaamaan. Kaikki eivät uskalla edes pyytää, kunhan jäykästi puristavat kättä.

Kosketuksen puute on kansantauti, jota ei oteta vakavasti.

Kosketuksen vaikutuksia on Kinnusen mukaan tutkittu häpeällisen vähän: aihetta on pidetty epätieteellisenä. Höpsösti nimetty halipula on kuitenkin ongelma, joka voi tuottaa kipua, johtaa masennukseen tai tehdä ihmisestä väkivaltaisen.

Yhden yön halaus

Kansantauti kylvettiin sodan jälkeen. Suomi-soturi ei syliin märissyt. Lapset kasvoivat kovan käden alla: antaa sen itkeä, niin oppii. Suruun määrättiin ruisleipää ja kylmää järveä.

"Suomessa on yhä hyvin välttelevä kosketuskulttuuri. Halaamme takapuoli pitkällä", sanoo Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Santalahti.

Erityisen vahvasti asenne on juurtunut miehiin. Miehet voivat halata toisiaan hautajaisissa, humalassa tai hurmoksessa koripallo-ottelussa. Miehen ja naisen välinen kosketus taas on helposti seksualisoitunut.

Olisi hyvä idea, jos puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

"Jos vihjaisee, että olisi pieni halipula, niin johan muuttuu suhtautuminen epäluuloiseksi", kirjoittaa mies kriisikeskus Tukinetin nettisivuilla.

Taina Kinnunen arvelee, että toisinaan miehetkin kaipaisivat yhden illan jutuilta vain hellyyttä ja läheisyyttä, ilman seksiä. Syvällä monen mielessä on kuitenkin ajatus, että miehen kuuluu himoita naista.

Kinnusen mielestä olisi hyvä idea, jos fuckbuddyn eli seksikaverin lisäksi puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

Lääkärin määräys: tunti kainalossa

Kosketus on tehokkain tapa tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Oksitosiini lievittää stressiä ja kipua, alentaa verenpainetta ja vahvistaa vastustuskykyä. Se edistää myös kasvua.

Siksi vauvan kasvu pysähtyy, jos häntä ei kosketeta. Hyväksyvä kosketus opettaa lapsen luottamaan itseensä ja toisiin.

Jos aikuista ei kukaan halaa, itsetunto on koetuksella: olenko vastenmielinen?

Kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta.

Parhaiten kosketuksen merkityksen huomaa lapsista ja vanhuksista. Ihan pieniä ja hyvin vanhoja eivät pidättele kulttuuriset estot: viisivuotias kiipeää syliin turvaan, silitys saa muistisairaan hyrisemään.

Tutkimuksissa on havaittu, että kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Se voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen, Tarja Santalahti kertoo.

"Hoitotyössä pitäisi muistaa kosketuksen tärkeys. Me dumppaamme sen, annamme lääkkeitä. Läheisyyttä pitäisi melkein määrätä reseptillä."

Velvollisuushalaus ei auta

Joitakin hoitokonsteja onkin jo keksitty. Hierojat, kampaajat ja Äiti Amma tuovat mielihyvää, samoin kissat, koirat ja hevoset. Santalahden mielestä ne ovat ihan hyviä korvikkeita.

Mutta ei se ihan sama asia ole. Parhaassa kosketuksessa on mukana välittämistä, empatiaa, hellyyttä.

"Ihminen on hirveän herkkä tunnistamaan, missä tarkoituksessa toinen koskettaa", Santalahti selittää.

"Kunnioittaako tuo minua vai halaako vain velvollisuudesta? Haluaako hän seksiä? Tunnistaminen tapahtuu siinä sekunnin murto-osassa, kun otat toisen syliin."

Oikeus pysyä koskemattomana

Kaikki eivät kaipaa silitystä. Jotkut suhtautuvat kosketukseen välinpitämättömästi tai jopa karttavat sitä. Tarja Santalahden mukaan siihen voi olla monta syytä.

"Ehkä perheessä ei ole ollut tapana koskettaa. Tai ehkä ihmistä on kosketettu väärin ja kehonkuva voi olla muuttunut", hän sanoo.

"Vakavasti sairas voi joutua jatkuvasti tutkittavaksi. Silloin keho muuttuu helposti tutkimuskohteeksi ja koskettamisesta tulee epämiellyttävää."

Kosketusinhosta ei välttämättä tarvitse pyrkiä eroon. Jokaisella on oikeus piirtää omat rajansa.

"Mutta jos kosketuskammo vaivaa, kannattaa selvittää, mistä se johtuu."

 

Muokattu 21.7.2016 kello 13.20: Kuva vaihdettu ja lisätty väliotsikoita.

Monta tapaa koskettaa

Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa ovat kosketusta vältteleviä kulttuureja. Yhdysvalloissa vauvat ovat yksin lähes 70 prosenttia vuorokaudesta. Siellä lapsen koskeminen on myös kriminalisoitu: päiväkodeissa mieshoitajat eivät välttämättä saa vaihtaa vaippoja ja koululuokkiin asennetaan kameroita.

Etelä-Eurooppaa pidetään läheisyyden kulttuuripiirinä. Ranskalaiset ovat tunnettuja eroottisuudestaan.

Japanissa aikuisten välinen koskettelu on niukkaa, mutta lapsia hellitään. Lapsi saattaa nukkua murrosikään asti vanhempien välissä.

Nigerissä ja Malissa tuareg-heimon parantajanaiset diagnosoivat sairauksia vatsaa tunnustelemalla. Hoitona saattaa olla yrttien lisäksi hierontaa.

Vesilasi työpöydälle, hampaanpesu varpaille nousten... Nämä kuusi tehokasta terveystekoa solahtavat arkeen lähes huomaamatta. Samalla vahvistat selkääsi, parannat työtehokkuutta ja kohennat yleiskuntoa.

1. Vaihda työasentoa puolen tunnin välein

Istumatyöläisen on tärkeää nousta välillä seisomaan, jotta lonkankoukistajat ja alaselkä suoristuvat. Seisomatyöläisen on taas hyvä lepuuttaa jalkojaan ja alaselkäänsä välillä istumassa. Laita kännykän hälytys soimaan pari, kolme kertaa työpäivän aikana muistuttamaan asennon vaihtamisesta. Näin ehkäiset muun muassa selkäkipuja ja parannat verenkiertoa.

2. Vesilasi työpöydälle

Pidä käden ulottuvilla lasi tai juomapullo ja käy täyttämässä se tasaisin väliajoin. Tähän on ehkä helppo saivarrella, että entä jos lasi ei ole vielä tyhjä? Silloin käy tyhjentämässä ja täyttämässä se uudelleen. Vielä parempi, jos hulautat veden kurkusta alas.

Keho tarvitsee nestettä pitkin päivää, ja kävely työpäivän lomassa parantaa erityisesti alaraajojen verenkiertoa. Lisäksi tauko virkistää mieltä ja lisää siten työtehokkuutta.

Istumatyöläisen on tärkeää nousta välillä seisomaan. Seisomatyöläisen on taas hyvä lepuuttaa jalkojaan ja alaselkäänsä istumassa.

3. Nouse varpaillesi harjatessasi hampaita

Laskimoverenkierto piristyy, kun otat tavaksi tehdä noin 10–15 varpaille (päkiöille) nousua vaikka hampaiden pesun lomassa. Samalla pohkeet vahvistuvat ja tasapaino kehittyy.

Mieltä virkistävää on joskus myös vaihtaa hampaidenpesukättä – kokeile huviksesi, miten se sinulta luonnistuu!

4. Parkkeeraa takimmaiseen ruutuun 

Lisääntynyt askelten määrä tuo terveyshyötyjä, kun peruskunto kohenee. Lisäksi kävely on loistavaa lihaskestävyysliikuntaa. Kun lähdet markettiin, parkeeraakin auto parkkialueen takaosaan, kauas sisäänkäynnistä. Jos joka päivä kävelet 400 askelta (noin 400 metriä) normaalia enemmän, vuodessa kävelet jo 146 km!

Joskus kannattaa vaihtaa hampaidenpesukättä – kokeile huviksesi, miten se sinulta luonnistuu.

5. Tee lapajumppaa pöydän tai telkkarin ääressä

Lapajumppa tekee hyvää ryhdille ja kireälle niska-hartiaseudulle. Vahvat lavat auttavat sinua säilyttämään hyvän ryhdin, jolloin happi kulkee päivän mittaan paremmin. Lisäksi vahva yläselkä auttaa kannattelemaan niskanseutua ja päätä, jolloin niskan kireydet ja niistä johtuvat päänsäryt vähenevät.

Tee näin: Istuessasi pöydän ääressä tuo paino istuinalustalle istuinkyhmyjesi päälle, hartiat lonkkien päälle ja kantapäät polvien alle. Tuo kyynärvarret 90 asteen kulmaan pöydälle. Rentouta hartiat, pidennä niskaa ja tuo katse suoraan eteen. Lähde liu’uttamaan lavan lihaksilla kyynärvarsia kohti kylkiä ja niiden ohi. Rentouta kädet, tee työt vain yläselän lihaksilla.

6. Keskivartalo kuntoon kassajonossa

Keskivartalo on kehosi tukiranka ja monenlaisen hyvinvoinnin lähde. Syvistä vatsalihaksista kannattaa siis pitää huolta. Onneksi niitä voi helposti treenata vaikka kassajonossa tai bussipysäkillä.

Tee näin: Hengitä ulos ja vedä samalla napaa kevyesti sisään ja ylöspäin. Pidä jännitys pieni hetki ja rentouta sitten. Jännitä samaan aikaan lantionpohjan lihaksia ikään kuin pidättäisit vessahätää. Tämä treeni vahvistaa myös selkää ja ehkäisee virtsanpidätysvaikeuksia.

Asiantuntijoina terveysvalmentaja, personal trainer ja LCF Life Coach Kira Tiivola sekä personal trainer ja ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Hartikainen.

Käveleminen on helppo ja tehokas tapa pitää huolta terveydestä.

Kävely antaa kestävyyttä

Kävely on paitsi ihmisen luontainen tapa liikkua myös erinomainen kuntoilumuoto. Se on aerobista liikuntaa, joka saa sydämen pumppaamaan tehokkaasti ja kohentaa kestävyyskuntoa.

"Jos ei ole harrastanut liikuntaa pitkiin aikoihin, reipas kävely on hyvä tapa aloittaa kuntoilu", kertoo erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista.

Kun kunto sitten kohoaa, jossain vaiheessa tasamaalla kävely ei enää riitä nostamaan sykettä. Silloin on aika kääntää lenkkarit kohti mäkiä ja portaita.

"Ylämäki- ja porraskävely on todella rankkaa. Se on tehokas tapa nostaa kuntoa ja vahvistaa jalkalihaksia", Marjo Rinne sanoo.

Verenkierto vilkastuu

Kun sydän takoo, verenkierto vilkastuu. Verta kiertää aivoihin ja joka puolelle kroppaa, ja taas kunto kohenee. Useimmilta kävely myös laskee verenpainetta, niin kuin kaikki kestävyysliikunta.

Kävellen voi jopa mitata oman kuntonsa.

"Olemme UKK-instituutissa testanneet kuuden minuutin kävelytestiä. Kunto on aika hyvä, jos pystyy kävelemään tasaisella alustalla kuudessa minuutissa reilut 650 metriä", Marjo Rinne sanoo.

Lihakset lämpiävät

Kävely lämmittää ja rentouttaa lihaksia. Siksi se on oiva liikuntamuoto monelle selkäongelmaiselle, jonka selkä ei kestä rajua kuntoilua.

Kävely tehostuu, jos otat matkaan sauvat.

"Lihasvoima ei pelkästä kävelystä lisäänny, ellei siirry portaisiin tai ylämäkiin. Niissä joutuu jo käyttämään enemmän pakara-, reisi- ja pohjelihaksia", Marjo Rinne kertoo.

Samoin kävely tehostuu, jos otat matkaan sauvat. Ne antavat liikettä ja treeniä myös ylävartalolle.

Rasva palaa

Rasvaa polttaakseen ei tarvitse treenata kovaa. Oleellista on, että liikkuu, ja mieluiten pitkäkestoisesti. Ja kävellähän jaksaa kauemmin kuin juosta.

"Kun liike jatkuu pitkään, elimistö alkaa ottaa energiaa rasvasta, jota on varastoitunut lihaksiin ja sisäelimiin. Tunnin tai puolentoista kävelylenkki vaikka koiran kanssa kuluttaa jo mukavasti rasvavarastoja", Marjo Rinne sanoo.

"Sen verran reippaasti pitää kävellä, että tulee lämmin olo."

Tosin rasvanpoltto ei käynnisty pelkällä näyteikkunakävelyllä tai pienten lasten kanssa pihalla jaloitellessa.

"Sen verran reippaasti pitää kävellä, että tulee lämmin olo."

Työmatkakävelykin kannattaa. Jo pari kilometriä edestakaisin on leijonanosa päivän askelannoksesta.
Työmatkakävelykin kannattaa. Jo pari kilometriä edestakaisin on leijonanosa päivän askelannoksesta.

Energiaa kuluu

Kävelijän paino pysyy helpommin hallinnassa, koska jokainen askel kuluttaa energiaa.

Jos haluaa myös laihtua, on varauduttava useampiin tai pidempiin lenkkeihin. Painon pudottaminen vaatii 18 000 askelta eli noin 10 kilometriä kävelyä päivässä.

"Kävelijä kuluttaa energiaa koko ajan."

"Askeleet voi jakaa useampaan kertaan. Jos vaikka kävelee töihin 3–4 kilometriä ja saman takaisin, siitä kertyy jo suurin osa päivän askeleista", Marjo Rinne sanoo.

"Ja terveysliikuntaanhan riittää 10 000 askelta päivässä."

Kävely auttaa painonhallinnassa juuri sen ansiosta, että sitä jaksaa tehdä kauan yhtäjaksoisesti.

"Kuntosalilla harjoitteleva tekee sarjan ja huilaa sitten. Kävelijä kuluttaa energiaa koko ajan."

Mieli ja muisti kohenevat

Kävellessä mieli rauhoittuu ja moni mielessä pyörinyt ongelma ratkeaa. Se johtuu siitä, että aivot toimivat liikkuessa monipuolisemmin: ihminen joutuu käyttämään laajempaa aluetta aivoissa kuin paikallaan ollessaan.

Kävelyyn liittyy paljon muutakin mielenrauhaa ja -terveyttä kohentavaa.

"Jos muisti alkaa tökkiä, liikkeelle vaan!"

"Kävely voi olla sosiaalinen tapahtuma, kun lähtee lenkille kaverin kanssa. Myös kävely luonnossa tai vaikka koiran kanssa tuottavat henkistä tasapainoa", Marjo Rinne kertoo.

Muistikin paranee. On tutkittu, että kävelyliikuntaa harrastaneilla ikäihmisillä muisti, oppiminen ja muut kognitiiviset taidot säilyvät paremmin kuin liikuntaa harrastamattomilla.

"Jos siis muisti alkaa tökkiä, liikkeelle vain!"