Kävitkö tänään kaupassa? Ja ostit? Käytit rahaa ostoksilla?

Jos, niin kiitos.

Olet lisännyt suomalaisten ostovoimaa. Nääs.

Jos et, niin hyi.

Miten saatat olla niin itsekäs ja säästää rahojasi vain itsellesi?

Siis jos sinulla sattuu rahaa olemaan. Niitä kun ei saisi jemmata tileille makaamaan. Ostovoima heikkenee! Nääs.

Silti taloudenpidosta ymmärtävät - siis tästä rahapuolesta, ei mitään marttoja tai niksipirkkaa siivousliinoineen tähän – muistuttavat jatkuvasti, kuinka varsinkin epävarmoina aikoina pitäisi olla säästössä parin kuukauden tulojen verran. Pahan päivän varalle. Vaikka siihen, kun yyteet pärähtää kohdalle. Nääs.

Noh. Se määrä tietysti vaihtelee, eikä niin vähänkään. Kuukausitulojen. Eipä mennä siihen haarukkaan ollenkaan.

Jos menisi ja hassaisi vaivalla säästetyt roposet ostoksiin, niin pelastaisiko toimeentulotuki silloin pulasta rahattoman? Tuskinpa. Moitittaisiin yli varojen elämisestä.

Mistä johtuu, että tekeepä tavallinen tallaaja niin taikka näin – se on aina jotenkin väärin?

Vaan mitäpä näistä – työn äärelle. Älä suotta pingota, sillai sinne päin riittää!

Hehee.

Kommentit (2)

Vierailija

Suomalaisilla on paha tapa makuuttaa rahojaan liiaksi pankkitilillä. Siellä ei tosiaan saa rahoilleen tuottoa, vaan häviää vuosittain inflaation verran. Sen sijaan ihmisten pitäisi osallistua säästöillään osakemarkkinoille, jolloin rahalle saisi vuosittaisen noin 5 prosentin reaalituoton ja lisäksi raha olisi yhteiskunnankin kannalta tehokkaammassa käytössä. Tästä 5 prosentista tulee pitkän ajan kuluessa todella suuri ero käteistalletuksiin. 10 000 euron osakesijoitus kasvaa 30 vuodessa 5 % tuotolla 43 000 euroon, kun taas 10 000 euron käteistalletuksen arvo laskee samassa ajassa 2 % inflaatiolla 5500 euroon.

Parin kuukauden tuloja vastaava hätäkassa kannattaa kyllä silti pitää likvidinä pankkitilillä, niin kuin sanoit.

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat