Teiden varsilla eivät vielä kuki leskenlehdet. Ei. Mutta vaalimainokset. Ne ovat siellä taas. Kukkeita ovat. Kuvatkin. Tai no, jos tykkää. Naamoista. Aika moni kai tykkää. Kun on se -kirjakin.

Landella käydessä silmiini osui Kunnallislaki vuodelta 1955. No mutta. Sepäs sattui sopivasti.

15 §

”Kunnallinen äänioikeus on jokaisella miehellä ja naisella, joka vaalivuoden alussa oli kunnan jäsen ja vähintään kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt…”

Nyt saisi jo nuoremmat mennä uurnille. Vaan ei kovin moni ole kiinnostunut. Enkä pahemmin ihmettele. Kyllä en.

Tuohon maailmanaikaan ei tunnustettu kuin kaksi sukupuolta. Nykyisin käyttöön otettu Muu – se tarkoitti silloin vain lehmiä.

Tähän hätään ei löytynyt lehmiin liittyvää kirjallisuutta. Mutta löytyi pari muuta. Eikäku siis toista.

Opin näet menneiltä vuosikymmeniltä, miten hevosen ikä määritellään hampaista. Siis hevosen hampaista. En tiennyt aiemmin, että jyväkuoppa, jyväkuurna, viiru ja tähti liittyvät hampaisiin. Luulin jyväjemmareiden piiloiksi ensin mainittuja. Ja Viiru taas on kissa. Tähti. On jokainen oman elämänsä. Väittävät viisaat.

Oho. Lipesi taas ihan puun ja heinän sekaiseksi tämäkin tarina.

Mutta se kirja. On vuodelta 1937. Tampereella painettu. Nääs.

Toinen opas lähtee liikkeelle Laitilasta. Munapitäjästä. Ja koko homma lähti niin sanotusti lapasesta, oikeammin kanasesta, kun Josef Leivo kävi kananhoitokurssin vuonna 1905 Köyliössä. Vaan asui Laitilassa.

Ja vaikka aluksi kylällä naureskeltiin Kana-Joosepille, oli Laitilassa jo 570 kanalaa vuonna 1931. Kun Pellervo-seura tämän tiedon julkaisi.

Niin ei mennyt hukkaan tämäkään päivä. Opin uutta. Tai siis aika vanhaa.

Voi tietty olla, että hyödyllisempää tietoa olisin saanut Joka naisen niksikirjasta.

Kuka nyt mistäkin tykkää.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat