Ei voi mitään, sappinesteet syöksyy kurkkuun aamukahvin kera kikyä ja riihen takaa kuuluvaa lou(s)kutusta kuunnellessa.

Yksinkertaisena ihmisenä tuijottelen tietysti napaani ja ihmettelenkin tässä omaan kokemukseeni pohjautuen:

Miten minä olisin työllistynyt nopeammin, jos ansiosidonnainen työttömyyskorvaukseni olisi lakannut aiemmin?

Miten minusta silloin olisi tullut houkuttelevampi työnantajan mielestä?

Voisiko joku minua viisaampi vääntää rautalangasta, miten toimeentulon entistä jyrkempi alasajo auttaa, kun työnantajia ei kiinnosta työtön työnhakija? Mitäs on tommonen, hyh, työtön!

Onnellisiakin tarinoita kuullaan uuden uran siintäessä. Se on hienoa. Iloitsen jokaisen sellaisen tarinan kuullessani.

Mutta aika moni työtön jakaa parhaillaankin kokemaani. Eikä kovin moni työtön pidä ääntä itsestään, asenteet ovat kovat ja rankasti yleistävät.

Olin työttömänä yli kolme vuotta. Pääsin ensimmäiseen työhaastatteluun vasta pudottuani työmarkkinatuelle. Siis yli 500 työttömyyspäivän jälkeen.

Hain töitä. Jo ennen kuin se aiempi työsuhteeni päättyi. Ennen kuin ensimmäinenkään päivä oli kulunut noista viidestäsadasta. Ihan omien kykyjeni rajoissa olevia työpaikkoja. En yli osaamiseni, pikemmin ali – aiempaan työkokemukseeni nähden.

Nyt tietty joku minua viisaampi sanookin: väärin haettu.

Niin varmaan.

Niinhän jokainen työtön tekee.

Ihan tahallaan.

Silkkaa häijyyttään.

Ja sietääkin siis kituuttaa entistäkin vähemmällä rahalla.

Tuntuuko mikään ylimielisemmältä kuin suurituloinen yritysjohtaja tai päättäjä, joka kertoo olevan välttämätöntä, että työttömiä on kannustettava - rankaisemalla?

Kommentit (6)

allikalliolla
Liittynyt31.10.2015

Hei Lara! Totta - herkästihän sitä yleistetään. Ihmisiä kun ollaan. Mutta onhan niin, että kovin moni työttömyyttä kokematon on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että joku vika työttömässä itsessään on. Luin jostain rekrytoijien myöntävän palkkaavansa jopa yli kolme! neljästä tapauksesta siten, että paikan saava on hakiessaan työsuhteessa. On siis suoranainen ihme, jos onnistuu saamaan työtä työttömyyden jälkeen. Tilastollisestikin.

Mitä tulee yritysjohtajiin ja päättäjiin - näitä kommentteja on kuultu. Ei onneksi kaikki ole samaa mieltä, mutta kovin monet julkisuudessa käsitellyt. Pienyrittäjät taas ovat ihan eri juttu, heidän asemaansa en kadehdi.

Blogissani jaarittelen milloin mistäkin, usein kärjistäenkin. Ajattelin jatkaa samalla linjalla. Vaikka  joskus lipsahtaisi sammakoitakin tekstiin. Aurinkoista perrrjantaita toivottaen!

Lara
Liittynyt29.8.2016

Hei! Kiitos kivasta vastauksesta! Jatka toki "samaa linjaa", itse löysin vasta blogisi ja olen heti ihan fanina. Tykkään kun ihmiset kirjoittavat siitä mitä oikeasti ovat mieltä, eikä aina sit siloteltua liibalaabaa. Tykkään myös kun kestetään kommentointia :D Joten propsit sulle, tulin vakkarilukijaksi! Ja mulla olis tähän kyllä niin pitkälti sanottavaa muutenkin, mutta mainittakoon vaan, että olen itse työnantaja ja meillä töihin on otettu nimenomaan ihmisiä jotka tarvitsevat työtä (työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä, opiskelijoita jne jne) ja oikeastaan pk-sektorin yritykset joita tiedän, ovat toimineet täysin samoin. Ehkä tämä on alakohtaista ja maantieteellisistä seikoista johtuvaakin? Tsemppiä viikonloppuun sinnekin :)

Lara /Puhekuplia-blogi

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat