Lapsityövoima on kirosana silloin, kun sillä tarkoitetaan oikeassa työssä raatavia pikkuihmisiä, joiden pitäisi vielä saada nauttia lapsuudestaan eikä raataa vaikkapa tekemällä hyödykkeitä laiskanpulskeille länsimaalaisille. Sana muuttuu kuitenkin yllättävänkin kauniiksi, jos sillä tarkoitetaan kotitöihin osallistuvaa jälkikasvua.

Harvoin äidin silmiin osuu yhtä hellyyttävää näkyä kuin pölyjä pyyhkivä tai pöytää kattava lapsi. Puhutaan melkein samoista sfääreistä kuin ensimmäinen kerho- tai koulupäivä tai rippijuhlat. Kyynel tirahtaa väkisinkin.

Meillä on onneksi ykkönen jo perusluonteeltaan sellainen joka aikuisen pikkuinen apulainen. Hän tietää jo maataloushommatkin monesti paremmin kuin perheen varsinainen viljelijä - eli isänsä - ja myös luennoi tiedoistaan mieluusti kaikille, jotka vain jaksavat kuunnella. Kotitöistä ykkösen himohommia ovat tällä hetkellä pölyjen pyyhintä sekä peilien peseminen.

Moppauskausi alkaa ykkösen osalta olla näemmä jo ohitse, se kestikin yllättävän pitkään. Parikin joulusiivousta ehdittiin tehdä niin, että mie imuroin ja ykkönen moppasi. Ja jätkä on siis kuitenkin vasta viisi vee.

Kakkonen onkin sitten ihan oma lukunsa. Hän tuntuu olevan sellainen camelbuutsi-mies. Sillä erotuksella, että mie seurailen enemmänkin Kuomien tai Spiderman-tennareiden jälkiä etsiessäni, missä tyyppi milloinkin on ideoitaan saanut. Kakkosella ei ole minkäänlaista miellyttämisen tarvetta, joten hän osallistuu kotihommiin sen verran kuin kulloinkin sattuu huvittamaan. Ja jos miun silmä sattuu välttämään, kakkonen keskittyy sujuvasti leikkimään ja näpertämään muiden siivotessa rojut lattialta.

Kolmonen taas on kävellyt vasta viime keväästä, joten on mahdotonta vielä sanoa, kehittyykö hänestä apuri vai pyörremyrsky. Aterimet menevät häneltä jo astianpesukoneesta laatikkoon; järjestys on tosin sikinsokin, koska yksivuotias ei juuri erota lusikkaa kuorimaveitsestä.

Siivoaminenkin on kolmosen kanssa hieman haastavaa, joskin edistystä on selvästi tapahtunut. Taktiikka on vaihtunut "roiku jalassa ja huuda" -metodista "kulje perässä ja levitä" -tekniikkaan. Lattioidemme puhtaus ja tyhjyys on siis sekunteja kestävä ilmiö.

Miun neljäs apulaiseni on sitten aina mielellään osallistumassa kaikkiin niihin toimintoihin, joissa ei tarvittaisi harmaita kissinkarvoja sekä neljää tassua. Juuri vaihdetut lakanat ovat paras paikka itsensä pesemiseen.

Kommentit (3)

Ellinora

Sun hulvattomat jutut on piristäneet tämmöisen aloittelevan kotiäidin päivää jo monesti. Kiitos! 😄

Seuraa 

Jotta elämä olisi pirkompaa! Pirkko tarkoittaa naista, jolla on asenne kohdillaan ja elämännälkää. Annepirkko on keski-ikää lähestyvä kotiäiti, jolla on asennetta, mutta kaikki muu voi sitten olla vähän hukassa. Työura vaihtui äitiyteen, ja nyt Annepirkko miettii, mitä elämällään tekisi - tai sitten ihan vain sitä, millä pysyisi hereillä seuraavaan kahvikupilliseen saakka.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat