Terveisiä Münchenista! Voisinpa sanoa että keväisestä sellaisesta, mutta eilinen lumisade ja pari päivää sitä ennen satanut vesi/räntä pitivät ajatukset pois auringosta ja keväästä.
No, tyylikkyys sikseen ja goretexit niskaan. Onkohan yhtään reissua ikinä järkevää tehdä ilman Haglöfsiä?

Münchenissä on paljon nähtävää, siis esimerkiksi tekniikan museo, Dachaun keskitysleiri ja myös vaikkapa BMW:n palvontaan keskittynyt BMW Welt ja Museum.
Keskitytään nyt kuitenkin siihen tärkeimpään eli ruokaan.

Ihan ensiksi: Viktualienmarkt. Tori, jossa on hirvittävä määrä vihanneskauppiaita, soppakioskeja, street foodia, kahviloita, oluttupia.. you name it. Ihan uskomattoman upea paikka, jopa räntäsateella.
Reissuseuralainen kyllä kyseli, että aiotaankohan me Tänäänkin tuijotella niitä parsoja siellä torilla. Tästä arvelen, että kannattaa täyttää päiväohjelma muullakin jos matkustat muun kuin parsantuijottelijan kanssa.

Viktualienmarktilla, toisella puolella tietä kuin tori, on ihan suklaapuoti. Tarjolla oli suklaaherkkuja ja kahvilapalveluita, mutta huomio kiinnittyi kyllä kokonaan niihin suklaakonvehteihin, tahnoihin, jauheisiin ja kaakaokuutioihin.
Osta täältä tuliaiset itsellesi!

Kennedy’s. Käy Kennedysissä kun kaipaat todella konstailematonta tunnelmaa ja erinomaista ruokaa. Tarjolla on kiihkeää jalkapallofanitusta, joka käy vaikka ohjelmanumerosta. Saksalaiset taitaa olla iloista kansaa, tai sitten niillä 1,5 litran oluttuopeilla oli jotain tekemistä asian kanssa.
Paikka on täynnä iloisia ihmisiä, lämmintä tunnelmaa, naurua, meteliä ja rentoilua.
Mene siis vaikka keskitysleiripäivän jälkeen, eli kun kaipaat todella iloista ja kevyttä tunnelmaa vastapainoksi Dachaun hienolle, mutta rankalle keskitysleirimuseolle.
Lämmin suositus sous-videribseille, irish stewlle, suklaakakulle ja talon punaviinille. Palvelu oli myös erinomaista!

Viktualienmarktilta ja suklaakaupasta lähtiessäsi älä lähdekään takaisin tietä pitkin, vaan nouse suklaakaupan viereistä käytävää raput ylös.
Siellä on Opatija, tuo piilossa oleva helmi. Ravintola on AIVAN ääriään myöden täynnä jo lounasaikana. Viereisessä pöydässä kolme vanhusta nauttii lounasta oluiden kera. Seurueen vanhempi rouva murskaa seurueen herralle lääkkeitä ja sekoittaa ne sitten siihen puolen litran oluttuoppiin.
Toisella puolella hieno rouva syö lounaaksi pastaa, vastapäisessä pöydässä miesporukka syö JÄTTIMÄISIÄ pihvejä. Eräässä pöydässä kolme pukumiestä nautiskelee lounasta.
Kaikki ruokailijat ovat paikallisia, ja oven ulkopuolella odottelee toiveikkaita pöydän odottajia.
Ruoka on aivan mainiota, pizza margherita kuin italialaisessa ravintolassa. Ruokaseuralainen, tuo vannoutunut lihansyöjä, tilaa schnitzelin ja se on valehtelematta samankokoinen kuin margheritani.
Käy tsekkaamassa!

Münchenin ehdottomasti paras asia ja ruokahelmi on Eately. Se on Viktualienmarktilla oleva kauppahalli täynnä Italiaa. Monta ravintolaa, jotka tarjoavat antipastoja, pizzaa, pastaa, melanzanea.. kaikkea.
Kauppahalli, joka myy tuoreita vihanneksia, marjoja, leipää, italialaista ruokaa, monta kymmentä hyllymetriä täynnä oliiviöljyä, keittokirjanurkkaus.. Myönnän, että tein ostoksia.
Eatelyssä olisin voinut viettää monta päivää!
München on huhtikuun uusi juttu! (Reissusta, iltalennosta ja vähistä yöunista toipuminen taitaa olla tämän koko viikon juttu?)
 

Kommentit (1)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram