On tämä ollut merkillinen kevät! Pitkät kalsarit pysyvät visusti käytössä vielä toukokuun puolellakin, sosiaalinen media täyttyi lumeen peittyneistä terassikalusteista ja polkupyöristä, ja vielä vapun aattona ainakin meillä väsättiin talven hienoin lumiukko! Takapihalla oli ensimmäisen kerran niin paljon suojalunta, että siitä ylipäätään sai jonkinlaisen rakennelman aikaiseksi. 

Ja tänään, muutama päivä myöhemmin, vapun lumikinokset tuntuvat vain kaukaiselta unelta; järvestä ovat jäät lähteneet ja ensimmäisen kerran jo aamusta tuntui, että tästä tulee lämmin päivä!

Kaakkahautomon kuvauksia nämä säiden vaihtelut ja kylmyys eivät juuri ole haitanneet. Kaakat eivät juuri valita, kylmästäkään. Nurisematta ovat seisseet jäälautan reunalla, istuneet uimalaitoksen hyppytornin viimassa ja Kautun sillan kaiteella, jos niin on pyydetty. Tämän päivän päivitys syntyikin juuri tästä viime päivien säiden vaihtelusta: 

 

Toissa päivänä juuri väsättiin vuoden hienoimmat lumiukot, 
eilen raivattiin kesän tieltä tukot. 
Meneillään ovat luonnon omat hullut päivät, 
tällä kertaa tarjousämpärit hyllyyn jäivät; 
D-vitamiinia jaetaan nyt rajoittamaton erä 
ihan ilmaiseksi, 
pitkän talven jälkeen siitä nauttii 
joka Pirjo ja Pexi.

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kaakkahautomo on vastaus niille, jotka eivät halua ottaa sisustamista liian vakavasti. 

Kaakat ovat oma omituinen kansansa. Mensan jäseniksi niistä ei ole, eikä odotettavissa liene minkään alan Nobel-ehdokkuuksiakaan, mutta aikaa niillä on - kuunnella iloja ja suruja. Erityisen taitavia ne ovat samaa mieltä olemisessa. Kaakkoja ei ole kahta samanlaista, niiden joukossa persoonallisuus ja vaihteleva määrä yksinkertaisuutta on kunnia-asia. Kaakkoja syntyy Ruovedellä Pirkanmaalla säännöllisen epäsäännöllisesti, riippuen yleensä hautomon ainoan työntekijän inspiraatiosta.
 

Kaakkojen silmin maailmaa katsoo nelikymppinen (+alv) luokanopettaja, jonka arkea rytmittää junnukiekko ja oma lenkkeilyharrastus. 

Instagram