Auringonsäteet saavat minut havahtumaan unesta. Avaan silmät ja katse kohtaa vieressä onnellisena tuhisevan Leonin, joka on haaveillut telttaretkestä jo kauan. Katselen aamuun heräävää metsää ja kuuntelen ympäriltä kuuluvia ääniä. Yölliset lintujen viserrykset on hieman tauonneet. Lienekkö jo väsähtäneet koko yön kestäneeseen kukkumiseen.

 

Usva nousee lammen pinnalta ja auringonsäteet saavat veden höyryämään. Mietin hetken, josko nousisin hetkeksi valokuvaamaan, mutta samassa makuupussissa nukkuva Noah saa minut jäämään paikoilleni ja ihailen maisemaa vielä hetken Tentsile-teltan verkkokaton läpi, kunnes nukahdan uudelleen.

 

Repoveden seikkailun varmistuttua, paloin halusta järjestää lapsille myös telttaretken. Kun sitten katselin meille yöpymispaikkaa ja löysin Linkkumyllyn noin 30 minuutin ajomatkan (ja hyvien patikointireittien) päässä Lapinsalmelta Mäntyharjulle päin olin ratketa riemusta. Heidän kauttaan meille nimittäin järjestyi sekä pieni aitta että puihin kiinnitettävä Tentsile- teltta.Vaikka Linkkumylly onkin toiminut matkailijoiden yöpymispaikkana jo vuosikymmenien ajan, on nykyiset omistajat pyörittäneet paikkaa vasta muutaman vuoden.

Saapuessamme Linkkumyllyn upeassa puutarhassa on juuri käynnissä muotinäytös, mutta paikan isäntä irrottautuu hetkeksi esitelläkseen minulle alueen, jonka yhtenä erikoisuutena on muuten jos jonkinlaiset desing puuceet. Alueella on kauniin päärakennuksen ja mökkien lisäksi pieni leikkipaikka lapsille ja kesäkahvila.

Lapset ovat riemuissaan päästessään heti uimaan ja kokeilemme myös Linkkumyllyssä vuokralla olevia SUP-lautoja. Hetken haaveilen myös kajakkiretkestä, mutta nälissään kiukuttelevat lapset saa mielen muuttumaan suht nopeasti. Niinpä sytyttelen nuotion ja teen ruuan ennen nukkumaan menoa.

Nuotiolla voissa paistetut uudet perunat ja lohi maistuu sen verran hyvin, että niiden loputtua kesken pitää kaivaa vielä lisäksi makkaraa meidän suursyömäreille. Grillissä kunnolla paistunut banaani ja sisään sulanut suklaa on muuten ihan mielettömän hyvä ja simppeli retkijälkkäri.

Hyvä ruoka ja ulkona vietetty päivä saa matkaseurueen jo aika uneliaaksi, mutta ennen nukkumaan menoa on suorastaan pakko vielä ihailla Sarkaveden ylle laskevaa aurinkoa. Sitä näkyä on useammat muutkin Linkkumyllyyn poikenneet tainneet kehua, eikä todellakaan turhaan.

 

Lopulta pienen mietinnän jälkeen meidän seurueesta vain yksi jää sisälle mökkiin nukkumaan ja me muut eli minä ja lapset hipsimme Pajulammen rantaan kiinnitettyyn telttaan. Lintujen konsertti on niin huikea, että tulee mieleen lapsuus ja pappani lintukirjojen äänikasetit. Tämä live nauhoite saa tosin Noahin hieman pelkäämään. Varsinkin käen kukunta suoraan pään yläpuolella on pienelle väsyneelle miehelle hieman liikaa. Pojat kuitenkin nukahtavat yksi kerrallaan ja jään katselemaan heitä hymy huulillani. Samassa Aron kääntää kylkeä ja teltta liikahtaa pehmeästi. Melkein kuin vesisängyssä nukkuisi. Painan silmät kiinni. Käki kukkuu vielä jossakin.

 

Kommentit (4)

Mammu vaan

Hyvin kuvailit paikkaa, tuli ihan ikävä. <3 Niin kaunista ja upea ilta kruunasi kaiken. Kiitos, muruset!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Matkajuttuja ja reseptejä läheltä ja kaukaa sekä etenkin elämää kahden pienen ja yhden vähän isomman minimiehen (Aron 11, Leon 5 ja Noah 3) kanssa. Kaikki tyylini mukaisessa sulassa ja ei niin sulassa sovussa, Kati's way.

Yhteistyö: Katiswayblogi@gmail.com

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram