Kuvauksellinen kauniita rakennuksia, ihania auringonlaskuja, joulutoreja valoineen ja herkkuineen, turisteja enemmän kuin laki sallii, edullista ruokaa, kätevät kulkuyhteydet. Joulukuinen Praha lumosi ja täytti kaikki odotukset, jotka olin sille asettanut. 

 

Ennen nuorimpien veljesten syntymää, minulla ja Aronilla oli tapana matkustella suht usein ja toki muutenkin hän kuuden ensimmäisen vuotensa aikana tottui jatkuvaan huomioon. Sitten syntyi Leon ja muutamaa vuotta myöhemmin Noah. Vaikka huomion jakaminen onkin ihan hyvä juttu, muuttui Aronin elämä kertaheitolla. Samalla myös matkustelu väheni ja ulkomaille suuntautuneet matkat olivat lähinnä laivamatkoja Tukholmaan. Vaikka mukaviahan nekin matkat toki ovat!

Kun palasin viime syksynä viimeisimmältä äitiyslomalta takaisin työelämään, lupasin Aronille pienen kahdenkeskisen matkan johonkin suht lähelle. Praha valikoitui kohteeksi lyhyen lentomatkan, edullisuuden ja tietysti myös sen takia, ettemme olleet käyneet siellä koskaan aiemmin.

Varasin lennot muutamaa kuukautta etukäteen suoraan Norwegianilta. Myös Finnair lentää suorin lennoin Prahaan ja huomattavasti mukavimmilla aikatauluilla. Valitettavasti hinnat ovat kuitenkin korkeammat ja tällä kertaa raha ratkaisi näiden kahden lentoyhtiön välillä. Hotelliksi valikoitui aika viime tinkaan, pieni perhehotelli Vinohradyn alueella, mistä keskustaan pääsee kätevästi metrolla ja raitiovaunulla. Me tosin useimmiten kävelimme, sillä siinä näkee ja kokee mielestäni eniten.

Varasin lentokenttäkuljetukset suoraan hotellilta ja toinen hotellin omistajista olikin meitä vastassa lentokentällä. Kuljetus kustansi 20euroa/suunta. Kuski halusi myös ehdottomasti ajeluttaa meitä ympäri Prahaa ja näytellä parhaat palat heti kättelyssä. Lumoutuneena tuijotimme kaunista kaupunkia yövalaistuksessa. Tanssiva talo, mini Eiffel, Linna, Vituksen katedraali, Pariisi-katu upeine valoineen jne. Kaikki samalla hinnalla. 

Ensimmäisenä aamuna nukuimme juuri sopivan pitkään, söimme hotellin aamiaisravintolassa aamupalan ja suuntasimme kaupungille. Kävelimme katsomaan joulutoreja, vanhaa ruutiporttia, maistamaan "tikkupullaa" (sokerilla kuorrutettuja trdelnik leivoksia) ja suuntasimme sitten Juutalaiskorttelin kautta katsomaan Kaarlen siltaa. Kaupungin halki virtaava Vltava kimalteli auringonpaisteessa ja joessa uiskenteli kymmenittäin joutsenia.

 

Ruokapaikoiksi valikoitui lähinnä ketjuravintoloita, mutta kävimme  Prahassa asuvan entisen kollegani kanssa myös syömässä nostalgisessa Café Louvressa, jossa mm. Einstein ja Kafka ovat aikoinaan myös viettäneet aikaansa. Niin ja joulumarkkinoilla maistoimme myös maailman parasta ja varmasti myös rasvaisinta makkaraa, joita varsinkin Aron haaveilee syövänsä vielä joskus uudelleen.

Toisena matkapäivänämme kiipesimme myös Petrin kukkulalle ja nousimme mäen päällä tönöttävän Petrin tornin (pikku Eiffel) huipulle, josta on kauniit näkymät koko kaupungin yli. Tornin vieressä on myös pieni peililabyrintti ja peilitalo, missä kävimme hulluttelemassa. Kukkulan huipulle on aikamoinen kiipeäminen lasten kanssa, mutta normaalisti sinne pääsee myös köysirataa pitkin. Meidän visiittimme aikaan se oli tosin huollossa.

Viimeisenä päivänä osteskelimme tuliaisia ja illan hämärtyessä kävimme illalla vielä fiilistelemässä joulumarkkinoiden tunnelmaa. Matkamme ajankohdalle osui myös pyhän Nikolauksen päivä ja kaupunki oli täynnä piruiksi ja enkeleiksi sekä Nikolaukseksi pukeutuneita ihmisiä. 

Matkustaminen kahdestaan  (tuolloin) 9-vuotiaan kanssa oli helppoa ja stressitöntä. Otimme nokosia silloin kun huvitti, söimme hyvin, ihailimme kauniita nähtävyyksiä ja otimme rennosti ilman pakottavaa tarvetta tehdä mitään, jos ei huvittanut. Aron sai ansaitsemaansa kahdenkeskistä aikaa ja pienimmät saivat kotona ja mummilassa huomiota ja hyvää hoitoa sillä välin. Kaikenkaikkiaan meillä kaikilla taisi olla tosi onnistunut pidennetty viikonloppu. 

Ps.Mikäli Prahan joulutorit kiinnostaa, kannattaa kaupunkiin suunnata marraskuun puolenvälin ja loppiaisen välissä

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Retkiä, matkatarinoita, hyvinvointia,valokuvia ja etenkin elämää kahden pienen ja yhden vähän isomman minimiehen (Aron 10, Leon 4 ja Noah 2) kanssa. Kaikki tyylini mukaisessa sulassa ja ei niin sulassa sovussa, Kati's way.

Yhteydenotot: Katiswayblogi@gmail.com

Blogiarkisto

2016

Kategoriat

Instagram