Tänään on 16. päivä maaliskuuta. Tästä päivästä kevätpäiväntasaukseen on muutama päivä, aprillipäivään pari viikkoa ja vappuunkin vain reilu kuukausi. Tästä päivästä tekee erityisen se, että 16.3. on myös yksi Kauko Röyhkän kappale. Tällä päivällä on sanat ja sävel.

Hieman mystisen oloinen biisi nimeltä 16.3. käsittelee epävarmuutta, lähtemistä, uutta alkua, kevättä. Tai niin sen itse tulkitsen. Kappaleen tunnelma yhdistyy mielessäni sulavan lumen tuoksuun, vettä tippuviin räystäisiin, kovaäänisiin talitintteihin ja sellaiseen pakahduttavaan kevään tunteeseen.

Aikoinaan tuli fanitettua Kauko Röyhkää. Sisko osti 1980-luvun puolivälissä Kaukon Maa on voimaa -levyn. Sitä vinyyliä pyöritettiin levysoittimessa paljon. Sittemmin opiskeluaikoina 1980-90-lukujen taitteessa kävin Kauko livekeikoilla useaan otteeseen. Kerran yhden keikan jälkeen pyysin hälyisessä Ilokiven eteisaulassa Kaukolta nimmarin. Tarjosin Kaukolle ujosti ruutupaperin palaa ja pyysin, että hän kirjoittaisi siihen ’Lissulle’. ’Ai mille?’ kysyi hieman harittavakatseinen Kauko ja kirjoitti sitten, kuten pyysin.

Kaivelen pöytälaatikkoa ja siellä nimmari on hyvässä tallessa. Lisäksi löydän toisenkin dokumentin, jonka olemassaolon olin tosin kokonaan unohtanut. Se on bändiltä keikan jälkeen esiintymislavan lattialle pudonnut biisilista. Listalla näyttää olevan mm. kappale Talven valoa, josta mainitsin edellisessä postauksessani.

Kauko on edelleen hyvässä vedossa, kirjoittaa, tekee musiikkia ja keikkailee, kävi Keski-Suomessakin muutama viikko sitten. Harkitsin vahvasti keikalle lähtemistä pitkästä, pitkästä aikaa. Sattui kuitenkin olemaan lauantai-ilta ja kävikin niin, että valitsin keikan asemesta saunan. Nykyään myös keski-ikä yhdistää minua ja Kaukoa, mutta siitä viis, mehän ollaan kuten on aina oltu, mieluummin vanhoja kuin aikuisia.

 

 

Kommentit (2)

Vierailija

Voihan Kauko. Eteeni osui nuorena Ihmelapsi ja Joko-tai, joita kuuntelin intensiivisesti kasetilta ja opin ulkoa koko höskän. Kaukon sanoitukset jäävät helposti päähän pyörimään. Kyllä, aina päivämäärän ollessa 16.3. tulee tuo kappale mieleen, ja se mystinen paketti postista. Sumuisina aamuina, kun aurinko kuultaa huurun läpi, ajattelen aina kohtaa "valtavana pallona usvan takaa loistaa aurinko" Antero Holm -biisistä. Ja pakkasella vaikka "jää raapii ranteita" ja "on taivas kyynsilmänkeltainen" Talvella-biisistä.

LiisaHelena
Liittynyt13.7.2016

Kiitos sinulle kommentista Hollanninhippiäinen. Kiva kuulla että on muitakin, joilla Kaukon biisit soi mielessä aina tietyissä tilanteissa :) Lauloin joskus sekakuorossa, jonka ohjelmistoon kuului  mm. Minä kävelen. Sitä oli muuten hauska laulaa kuoron kanssa. Huomenna sitten tiedänkin mitä hyräilen, kun lähden sauvakävelylle :).

Seuraa 

Maalla kasvanut ja taajamaan kotiutunut kirjoittaja tykkää tarinoista. Kiinnostuksen kohteita ovat arki ennen ja nyt, mikrohistoria, itsetekeminen, kirjoittaminen, perhe, ympäristö ja kulttuuriperintö. Arkiset havainnot nostavat pintaan muistikuvia. Näitä juttuja kerron tässä blogissa, vuodenkierron rytmissä.