Teatterissa pitäsi käydä useammin. Olen sanonut sen ennenkin. Itse asiassa aina, kun olen käynyt teatterissa. Viimeksi eilen. Eikä se haitannut, että katsomossa oli 15 astetta lämmintä tai että esitys kesti väliaikoineen kolme ja puoli tuntia.

Teatterissa on lumoa. Esitys tehdään tässä ja nyt katsojan silmien edessä. Näyttelijät ovat siinä hetkessä juuri niin hyviä tai kehnoja kuin ovat – täysin tilanteen armoilla. Jos jokin menee pieleen, näytelmää ei keskeytetä ja kohtausta esitetä uudelleen.

Kaikkia virheitä katsoja ei aina huomaa. Katsoja ei tiedä, pitikö näyttelijän tulla esiin oikealta vai vasemmalta, menivätkö vuorosanat käsikirjoituksen mukaan vai keksikö näyttelijä puheenvuoronsa omasta päästään kun unohti repliikkinsä tai kuuluiko hatun pudota päästä vai ei. Virheestä huolimatta näytelmä jatkuu ja lopputulos on sellainen kuin siitä tällä kertaa tuli. Ainutlaatuinen.

Eilen näin Karkkilan Työväen Näyttämön esittämänä Täällä Pohjantähden alla -näytelmän. Väinö Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla ja sen pohjalta tehty Edvin Laineen ohjaama elokuva ovat ikoninen osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Siksi teoksen esittäminen näytelmänä on suuri haaste. Rima on todella korkealla.

Karkkilan Työväen Näyttämö ei ole ennenkään pelännyt suuria näytelmiä. Yli satavuotias harrastajateatteri on uransa aikana esittänyt niin Kalevalaa, Seitsemää veljestä kuin Niskavuori-näytelmiäkin. Nyt Suomen itsenäisyyden juhlavuoden näytelmä on Täällä Pohjantähden alla, joka on ohjaaja Mika Nikanderin 20. ohjaustyö tälle teatterille.

Karkkilan esittämä versio noudattelee esikuvaansa uskollisesti, mutta esitys on silti omanlaisensa ja ainutlaatuinen. Esityksen näyttämöllepano on mietitty ja hyvää harkintaa osoittaa myös räätäli Halmeen roolin muuttaminen naisrooliksi. Näin Halme vertautuu Karkkilan omaan historiaan ja on kunnianosoitus Lydia Virtaselle, Karkkilan omalle räätäli halmeelle, saman aikakauden poliittiselle aktivistille ja kulttuuripersoonalle.

Karkkilan Täällä Pohjantähden alla -esitys vilisee hyviä hetkiä ja onnistuneita roolisuorituksia. Vaikka jokainen sekunti ei olekaan täydellinen, esitys on onnistunut ja kertoo paljon tekijöidensä taidoista ja motivaatiosta. Näytelmän toteuttaa monikymmenpäinen näyttelijä- ja taustaryhmä, joka on vahvasti sitoutunut hankkeeseen. Vaikka yhdellä esityskerralla aiemmin heinäkuussa katsojia oli vain parikymmentä, näytelmä esitettiin silti. Avotaivaan alla vesisateessa. Täysillä ja kokonaan.

Vanha näyttelijän ohje neuvoo esiintymään aina kaikkensa antaen. Sitähän yleisö odottaa. Mutta jos katsojia on vähän, on esiinnyttävä niin hyvin, että ne jotka eivät tulleet paikalle, katuvat poissaoloaan loppuikänsä.

Siksi teatteriin!

Kommentit (1)

Seuraa 

Lukutoukka on reilu viisikymppinen kirjojen kustantaja, toimittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Heikki Savola. Lukutoukka muistelee kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä asioita sen minkä muistaa - ja saattaa joskus antaa fiktion korjata sen minkä fakta rikkoo.

Teemat

Instagram