Tiesitkö, että kulttuurialalla on Suomessa lähes neljä kertaa enemmän työpaikkoja (148 000) kuin esimerkiksi elintarviketeollisuudessa (38 0000). Kun taiteen ja viihteen lisäksi lukuun otetaan mukaan koulutus sekä informaatio- ja viestintäala, koko sivistysalan työllisten määrä on 422 000. Vertailun vuoksi teollisuuden työllisten määrä oli vuosi sitten 356 000 ja terveys- ja sosiaalipalveluiden 409 000.

Eikä siinä vielä kaikki. Suuri osa kulttuuritapahtumista ja -toimista toteutetaan vapaaehtois- ja harrastajavoimin ilman palkkaa tai työsuhdetta. Näistä avustajista, penkkien ja muiden tavaroiden kantajista, kahvinkeittäjistä, esitteiden suunnittelijoista ja jakajista, lipunmyyjistä ja muista olennaisen tärkeistä ihmisistä ei ole tilastoa. Veikkaan, että heitä on vähintäänkin kymmeniä tuhansia.

Kulttuuritapahtumat ja -toiminnat ovat myös hyvin suosittuja. Eurostatin tilaston mukaan joka toinen suomalainen kävi seuraamassa paikan päällä jotain kulttuuritapahtumaa vähintään joka toinen kuukausi. Lähes 70 prosenttia suomalaisista kävi viimeisen vuoden aikana jossain kulttuuritapahtumassa.

Kulttuuri on elämän sisältöä. Valtava määrä suomalaisia harrastaa mm. kuorolaulua, soittamista, tanssimista, maalaamista ja kirjoittamista. Monelle harrastaminen on henkireikä, joka antaa voimaa jaksamaan arkea. Harrastus voi tuoda uusia ystäviä ja joku voi luoda harrastuksestaan ammatin. Sosiaalisena toimintana kulttuuri lisää vireyttä ja kohentaa niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä. Kulttuurilla on siis merkitystä ja vaikutusta.

Arvostettu kriitikko ja kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi kertoo Ylen kolumnissaan, että kulttuuri on kasvuala, joka työllistää paljon suomalaisista, mutta kulttuuria pidetään epämääräisenä tekijänä bisneskentässä. Aivan suotta. Tosin kulttuurin bisnesvaikutus ei aina näy yhtä suoraviivaisesti kuin jollain toisella alalla.

Työelämän muuttuessa sisällön – sekä työn että elämän – merkitys kasvaa. Etätyöt lisääntyvät ja ne kunnat ja kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan hyvien tietoliikenneyhteyksien lisäksi elämän sisältöä, ovat lähivuosina todella vahvoilla.

Työelämän murros on käynnissä, mutta monessako kunnassa on käynnissä kulttuurin läpimurto. Juuri nyt kuntien kannattaa panostaa kulttuuritoimintaan ja sivistykseen. Ne lisäävät kuntien vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Jos kunnassa on vireää kulttuuritoimintaa, siellä on yleensä toimeliaisuutta muillakin aloilla.

Siksi kulttuuri on todella hyvä bisnes.

Kommentit (0)

Seuraa 

Lukutoukka on reilu viisikymppinen kirjojen kustantaja, toimittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja Heikki Savola. Lukutoukka muistelee kirjallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä asioita sen minkä muistaa - ja saattaa joskus antaa fiktion korjata sen minkä fakta rikkoo.

Teemat

Instagram